¹After these things, and the establishment thereof, Sennacherib king of Assyria came, and entered into Judah, and encamped against the fenced cities, and thought to win them for himself.

¹Näiden tapahtumien jälkeen, jotka osoittivat Hiskian uskollisuuden, hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib Juudaan ja ryhtyi piirittämään varustettuja kaupunkeja valloittaakseen ne.

²And when Hezekiah saw that Sennacherib was come, and that he was purposed to fight against Jerusalem,

²Kun Hiskia näki, että Sanheribin tarkoituksena oli hyökätä Jerusalemia vastaan,

³He took counsel with his princes and his mighty men to stop the waters of the fountains which were without the city: and they did help him.

³hän esitti johtomiehille ja sotapäälliköille, että kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet olisi peitettävä näkyvistä. Hänen ajatuksensa sai kannatusta.

⁴So there was gathered much people together, who stopped all the fountains, and the brook that ran through the midst of the land, saying, Why should the kings of Assyria come, and find much water?

⁴Paljon kansaa tuli koolle, ja kaikki lähteet peitettiin ja pääsy maan alla virtaavalle purolle tukittiin. Ihmiset sanoivat: "Tehdään näin, etteivät Assyrian kuninkaat tänne tullessaan löydä vettä."

⁵Also he strengthened himself, and built up all the wall that was broken, and raised it up to the towers, and another wall without, and repaired Millo in the city of David, and made darts and shields in abundance.

⁵Hiskia ryhtyi rohkeasti työhön. Hän korjasi kaikki murtuneet kohdat muurista, korotti torneja, rakensi ulkopuolelle toisen muurin ja vahvisti Daavidin kaupungissa olevaa Milloa. Lisäksi hän teetti paljon keihäitä ja kilpiä.

⁶And he set captains of war over the people, and gathered them together to him in the street of the gate of the city, and spake comfortably to them, saying,

⁶Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköt ja kutsui heidät luokseen kaupunginportin aukiolle. Hän rohkaisi heitä sanoen:

⁷Be strong and courageous, be not afraid nor dismayed for the king of Assyria, nor for all the multitude that is with him: for there be more with us than with him:

⁷"Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä.

⁸With him is an arm of flesh; but with us is the LORD our God to help us, and to fight our battles. And the people rested themselves upon the words of Hezekiah king of Judah.

⁸Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme." Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta.

⁹After this did Sennacherib king of Assyria send his servants to Jerusalem, (but he himself laid siege against Lachish, and all his power with him,) unto Hezekiah king of Judah, and unto all Judah that were at Jerusalem, saying,

⁹Kun Assyrian kuningas Sanherib oli vielä sotajoukkoineen piirittämässä Lakisia, hän lähetti Jerusalemiin miehiä, jotka puhuivat Juudan kuninkaalle Hiskialle ja juutalaisille tällä tavoin:

¹⁰Thus saith Sennacherib king of Assyria, Whereon do ye trust, that ye abide in the siege in Jerusalem?

¹⁰"Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: 'Mihin te oikein luotatte, kun aiotte jäädä Jerusalemiin piiritettäviksi?

¹¹Doth not Hezekiah persuade you to give over yourselves to die by famine and by thirst, saying, The LORD our God shall deliver us out of the hand of the king of Assyria?

¹¹Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä.

¹²Hath not the same Hezekiah taken away his high places and his altars, and commanded Judah and Jerusalem, saying, Ye shall worship before one altar, and burn incense upon it?

¹²Eikö juuri Hiskia tuhonnut teidän jumalanne kukkulapyhäköt ja alttarit ja sanonut teille Juudan ja Jerusalemin asukkaille, että te saatte vain yhden alttarin ääressä palvella jumalaa ja polttaa uhreja?

¹³Know ye not what I and my fathers have done unto all the people of other lands? were the gods of the nations of those lands any ways able to deliver their lands out of mine hand?

¹³Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet kaikille kansoille? Ovatko minkään kansan jumalat pystyneet pelastamaan maataan minun vallastani?

¹⁴Who was there among all the gods of those nations that my fathers utterly destroyed, that could deliver his people out of mine hand, that your God should be able to deliver you out of mine hand?

¹⁴Ajatelkaa kaikkia minun isieni hävittämiä kansoja: onko yksikään niiden jumalista kyennyt pelastamaan kansaansa minun käsistäni? Voisiko nyt teidän jumalanne pelastaa teidät joutumasta minun valtaani?

¹⁵Now therefore let not Hezekiah deceive you, nor persuade you on this manner, neither yet believe him: for no god of any nation or kingdom was able to deliver his people out of mine hand, and out of the hand of my fathers: how much less shall your God deliver you out of mine hand?

¹⁵Älkää antako Hiskian pettää itseänne ja johtaa teitä harhaan. Älkää uskoko häntä! Ei minkään kansan tai valtakunnan jumala ole voinut pelastaa kansaansa minun tai isieni käsistä. Vielä vähemmän voi teidän jumalanne pelastaa teidät minun käsistäni.'"

¹⁶And his servants spake yet more against the LORD God, and against his servant Hezekiah.

¹⁶Vielä muutakin Sanheribin lähettiläät puhuivat Herraa, Jumalaa, ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.

¹⁷He wrote also letters to rail on the LORD God of Israel, and to speak against him, saying, As the gods of the nations of other lands have not delivered their people out of mine hand, so shall not the God of Hezekiah deliver his people out of mine hand.

¹⁷Sanherib oli myös kirjoittanut kirjeen, jossa hän Herraa, Israelin Jumalaa, pilkaten sanoi: "Niin kuin eivät muidenkaan kansojen jumalat ole voineet pelastaa kansaansa minun käsistäni, niin ei myöskään Hiskian jumala siihen pysty."

¹⁸Then they cried with a loud voice in the Jews' speech unto the people of Jerusalem that were on the wall, to affright them, and to trouble them; that they might take the city.

¹⁸Lähettiläät huusivat tämän kovalla äänellä hepreaksi säikyttääkseen muurille nousseet Jerusalemin asukkaat ja saadakseen heidät pelon valtaan, jotta voisivat helpommin valloittaa kaupungin.

¹⁹And they spake against the God of Jerusalem, as against the gods of the people of the earth, which were the work of the hands of man.

¹⁹He puhuivat Jerusalemin Jumalasta samalla tavoin kuin muiden maiden jumalista, jotka ovat pelkkiä ihmiskäsin tehtyjä kuvia.

²⁰And for this cause Hezekiah the king, and the prophet Isaiah the son of Amoz, prayed and cried to heaven.

²⁰Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta.

²¹And the LORD sent an angel, which cut off all the mighty men of valor, and the leaders and captains in the camp of the king of Assyria. So he returned with shame of face to his own land. And when he was come into the house of his god, they that came forth of his own bowels slew him there with the sword.

²¹Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa. Kun hän sitten kerran meni jumalansa temppeliin, hänen omat poikansa pistivät hänet siellä miekalla kuoliaaksi.

²²Thus the LORD saved Hezekiah and the inhabitants of Jerusalem from the hand of Sennacherib the king of Assyria, and from the hand of all other, and guided them on every side.

²²Näin Herra pelasti Hiskian ja kaikki Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muidenkin vihollisten vallasta ja antoi heidän elää rauhassa.

²³And many brought gifts unto the LORD to Jerusalem, and presents to Hezekiah king of Judah: so that he was magnified in the sight of all nations from thenceforth.

²³Monet toivat Jerusalemiin anteja Herralle ja kallisarvoisia lahjoja Juudan kuninkaalle Hiskialle, ja hän kohosi kaikkien kansojen silmissä suureen arvoon.

²⁴In those days Hezekiah was sick to the death, and prayed unto the LORD: and he spake unto him, and he gave him a sign.

²⁴Noihin aikoihin Hiskia sairastui pahasti ja oli jo kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin.

²⁵But Hezekiah rendered not again according to the benefit done unto him; for his heart was lifted up: therefore there was wrath upon him, and upon Judah and Jerusalem.

²⁵Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi. Silloin Herra vihastui häneen ja koko Juudaan ja Jerusalemiin.

²⁶Notwithstanding Hezekiah humbled himself for the pride of his heart, both he and the inhabitants of Jerusalem, so that the wrath of the LORD came not upon them in the days of Hezekiah.

²⁶Hiskian sydän kuitenkin nöyrtyi, ja myös Jerusalemin asukkaat nöyrtyivät, eikä Herran viha kohdannut heitä Hiskian aikana.

²⁷And Hezekiah had exceeding much riches and honor: and he made himself treasuries for silver, and for gold, and for precious stones, and for spices, and for shields, and for all manner of pleasant jewels;

²⁷Hiskia sai osakseen paljon rikkautta ja kunniaa. Hän rakennutti itselleen aarrekammioita, joissa säilytettiin hopeaa, kultaa, jalokiviä, hajusteita, kilpiä ja kaikenlaisia kallisarvoisia esineitä.

²⁸Storehouses also for the increase of corn, and wine, and oil; and stalls for all manner of beasts, and cotes for flocks.

²⁸Hän rakensi myös varastoja viljaa, viiniä ja öljyä varten, teetti karjasuojia ja hankki suojiin laumoittain karjaa.

²⁹Moreover he provided him cities, and possessions of flocks and herds in abundance: for God had given him substance very much.

²⁹Hän rakensi itselleen kaupunkeja ja hankki paljon lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Jumala oli antanut hänelle valtavan omaisuuden.

³⁰This same Hezekiah also stopped the upper watercourse of Gihon, and brought it straight down to the west side of the city of David. And Hezekiah prospered in all his works.

³⁰Juuri Hiskia myös sulki Gihonin lähteen ylemmän juoksun ja johti sen maan alta Daavidin kaupungin länsipuolelle. Hiskia menestyi kaikessa mitä teki.

³¹Howbeit in the business of the ambassadors of the princes of Babylon, who sent unto him to enquire of the wonder that was done in the land, God left him, to try him, that he might know all that was in his heart.

³¹Menestys seurasi häntä myös silloin, kun Babylonian ruhtinaan lähettiläät olivat tulleet hänen luokseen ottamaan selvää maassa tapahtuneesta ihmeestä. Silloin Jumala antoi Hiskian toimia oman mielensä mukaan, mutta vain koetellakseen, oliko hän sisimmässään uskollinen.

³²Now the rest of the acts of Hezekiah, and his goodness, behold, they are written in the vision of Isaiah the prophet, the son of Amoz, and in the book of the kings of Judah and Israel.

³²Muut Hiskian vaiheet ja hänen hurskaat tekonsa on kerrottu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä, joka sisältyy Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan.

³³And Hezekiah slept with his fathers, and they buried him in the chiefest of the sepulchres of the sons of David: and all Judah and the inhabitants of Jerusalem did him honor at his death. And Manasseh his son reigned in his stead.

³³Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin arvokkaalle paikalle Daavidin suvun hautaan. Koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitustaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Manasse.