¹Now when Solomon had made an end of praying, the fire came down from heaven, and consumed the burnt offering and the sacrifices; and the glory of the LORD filled the house.

¹Kun Salomo oli päättänyt rukouksensa, taivaasta iski tuli, joka söi polttouhrit ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin.

²And the priests could not enter into the house of the LORD, because the glory of the LORD had filled the LORD's house.

²Papit eivät voineet mennä temppeliin, sillä se oli täynnä Herran kirkkautta.

³And when all the children of Israel saw how the fire came down, and the glory of the LORD upon the house, they bowed themselves with their faces to the ground upon the pavement, and worshipped, and praised the LORD, saying, For he is good; for his mercy endureth for ever.

³Kun israelilaiset, jotka seisoivat kivetyllä esipihalla, näkivät tulen ja näkivät Herran kirkkauden laskeutuvan taivaasta temppelin päälle, he kumartuivat kasvoilleen ja rukoilivat ja ylistivät Herraa: "Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa."

⁴Then the king and all the people offered sacrifices before the LORD.

⁴Kuningas Salomo ja koko kansa uhrasivat teurasuhreja Herralle.

⁵And king Solomon offered a sacrifice of twenty and two thousand oxen, and an hundred and twenty thousand sheep: so the king and all the people dedicated the house of God.

⁵Kuningas uhrasi kaksikymmentäkaksituhatta nautaa ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja koko kansa vihkivät Jumalan temppelin.

⁶And the priests waited on their offices: the Levites also with instruments of music of the LORD, which David the king had made to praise the LORD, because his mercy endureth for ever, when David praised by their ministry; and the priests sounded trumpets before them, and all Israel stood.

⁶Papit seisoivat palveluspaikoillaan, samoin leeviläiset soittimineen. Kuningas Daavid oli ne teettänyt sitä varten, että niillä säestettäisiin Herran ylistyslaulua "Iäti kestää hänen armonsa". Heitä vastapäätä papit soittivat torvia, ja esipihalla seisoi Israelin kansa.

⁷Moreover Solomon hallowed the middle of the court that was before the house of the LORD: for there he offered burnt offerings, and the fat of the peace offerings, because the brazen altar which Solomon had made was not able to receive the burnt offerings, and the meat offerings, and the fat.

⁷Salomo pyhitti Herran temppelin esipihan keskiosan, jossa hän uhrasi polttouhrit ja yhteysuhrien rasvat, koska hänen rakentamansa pronssialttari oli polttouhria, ruokauhria ja rasvoja varten liian pieni.

⁸Also at the same time Solomon kept the feast seven days, and all Israel with him, a very great congregation, from the entering in of Hamath unto the river of Egypt.

⁸Sitten Salomo ja hänen kanssaan koko Israel viettivät juhlaa seitsemän päivän ajan. Koolle oli tullut hyvin suuri joukko väkeä, pohjoisesta aina Lebo-Hamatista ja etelästä Egyptin rajapurolta saakka.

⁹And in the eighth day they made a solemn assembly: for they kept the dedication of the altar seven days, and the feast seven days.

⁹Kun alttarin vihkimisjuhlaa oli vietetty seitsemän päivää ja myös lehtimajanjuhla oli jatkunut seitsemän päivää, pidettiin kahdeksantena päivänä päätöskokous.

¹⁰And on the three and twentieth day of the seventh month he sent the people away into their tents, glad and merry in heart for the goodness that the LORD had showed unto David, and to Solomon, and to Israel his people.

¹⁰Seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä Salomo hyvästeli kansan, ja kaikki lähtivät kotiinsa iloisina ja tyytyväisinä kaikesta siitä hyvyydestä, jota Herra oli osoittanut Daavidille, Salomolle ja kansalleen Israelille.

¹¹Thus Solomon finished the house of the LORD, and the king's house: and all that came into Solomon's heart to make in the house of the LORD, and in his own house, he prosperously effected.

¹¹Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja saattanut onnellisesti päätökseen kaiken, mitä oli temppeliä ja palatsia varten suunnitellut,

¹²And the LORD appeared to Solomon by night, and said unto him, I have heard thy prayer, and have chosen this place to myself for an house of sacrifice.

¹²Herra ilmestyi hänelle yöllä. Herra sanoi Salomolle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja ottanut tämän temppelin paikaksi, jossa minulle uhrataan.

¹³If I shut up heaven that there be no rain, or if I command the locusts to devour the land, or if I send pestilence among my people;

¹³Jos minä joskus suljen taivaan, niin että ei tule sadetta, tai jos käsken heinäsirkkojen syödä maan tai lähetän kansani keskuuteen ruton

¹⁴If my people, which are called by my name, shall humble themselves, and pray, and seek my face, and turn from their wicked ways; then will I hear from heaven, and will forgive their sin, and will heal their land.

¹⁴-- ja jos silloin kansani, jonka olen ottanut omakseni, nöyrtyy ja rukoilee, kääntyy minun puoleeni ja hylkää pahat tiensä, niin minä kuulen sitä taivaaseen, annan sen synnit anteeksi ja teen sen maan jälleen terveeksi.

¹⁵Now mine eyes shall be open, and mine ears attent unto the prayer that is made in this place.

¹⁵"Nyt silmäni ovat avoinna ja korvani kuulevat rukoukset, jotka tässä paikassa lausutaan.

¹⁶For now have I chosen and sanctified this house, that my name may be there for ever: and mine eyes and mine heart shall be there perpetually.

¹⁶Nyt olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin ja tehnyt siitä nimelleni ikuisen asuinsijan. Se on alati oleva silmissäni ja sydäntäni lähellä.

¹⁷And as for thee, if thou wilt walk before me, as David thy father walked, and do according to all that I have commanded thee, and shalt observe my statutes and my judgments;

¹⁷"Jos sinä vaellat minun teitäni niin kuin isäsi Daavid, jos teet kaiken käskyjeni mukaan ja noudatat minun säädöksiäni ja lakejani,

¹⁸Then will I stablish the throne of thy kingdom, according as I have covenanted with David thy father, saying, There shall not fail thee a man to be ruler in Israel.

¹⁸minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi, niin kuin olen isällesi Daavidille luvannut. Olenhan sanonut hänelle, että Israelia on aina hallitseva hänen sukuunsa kuuluva mies.

¹⁹But if ye turn away, and forsake my statutes and my commandments, which I have set before you, and shall go and serve other gods, and worship them;

¹⁹"Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säädökseni ja määräykseni, jos käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä,

²⁰Then will I pluck them up by the roots out of my land which I have given them; and this house, which I have sanctified for my name, will I cast out of my sight, and will make it to be a proverb and a byword among all nations.

²⁰minä tempaan teidät pois maastani, jonka olen teille antanut. Ja temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja jätän pilkan kohteeksi ja varoittavaksi esimerkiksi kaikille kansoille.

²¹And this house, which is high, shall be an astonishment to every one that passeth by it; so that he shall say, Why hath the LORD done thus unto this land, and unto this house?

²¹Jokainen, joka kulkee tämän ennen niin mahtavan temppelin ohi, tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'

²²And it shall be answered, Because they forsook the LORD God of their fathers, which brought them forth out of the land of Egypt, and laid hold on other gods, and worshipped them, and served them: therefore hath he brought all this evil upon them.

²²Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka toi heidät Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"