¹And Abraham journeyed from thence toward the south country, and dwelled between Kadesh and Shur, and sojourned in Gerar.

¹Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin.

²And Abraham said of Sarah his wife, She is my sister: and Abimelech king of Gerar sent, and took Sarah.

²Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: "Hän on minun sisareni." Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen.

³But God came to Abimelech in a dream by night, and said to him, Behold, thou art but a dead man, for the woman which thou hast taken; for she is a man's wife.

³Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: "Sinun on kuoltava sen naisen vuoksi, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo."

⁴But Abimelech had not come near her: and he said, LORD, wilt thou slay also a righteous nation?

⁴Abimelek ei ollut kuitenkaan kajonnut häneen, ja siksi hän sanoi: "Herra, et kai surmaa syytöntä?

⁵Said he not unto me, She is my sister? and she, even she herself said, He is my brother: in the integrity of my heart and innocency of my hands have I done this.

⁵Mieshän sanoi minulle: 'Hän on minun sisareni.' Ja Saara sanoi itsekin: 'Hän on minun veljeni.' Minä olen tehnyt tämän vilpittömin mielin ja tietämättä tekeväni vääryyttä."

⁶And God said unto him in a dream, Yea, I know that thou didst this in the integrity of thy heart; for I also withheld thee from sinning against me: therefore suffered I thee not to touch her.

⁶Jumala sanoi hänelle unessa: "Minäkin tiedän, että teit tämän vilpittömin mielin, ja niin minä estin sinua teke- mästä syntiä minua vastaan. Sen vuoksi minä en sallinut sinun koskea häneen.

⁷Now therefore restore the man his wife; for he is a prophet, and he shall pray for thee, and thou shalt live: and if thou restore her not, know thou that thou shalt surely die, thou, and all that are thine.

⁷Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä se mies on profeetta, ja kun hän rukoilee puolestasi, sinä saat elää. Mutta ellet anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinun on kuoltava, sekä sinun että kaikkien läheis- tesi."

⁸Therefore Abimelech rose early in the morning, and called all his servants, and told all these things in their ears: and the men were sore afraid.

⁸Aamulla herättyään Abimelek kutsui luokseen kaikki hovinsa miehet ja kertoi heille unensa. Miehet pelästyivät kovin.

⁹Then Abimelech called Abraham, and said unto him, What hast thou done unto us? and what have I offended thee, that thou hast brought on me and on my kingdom a great sin? thou hast done deeds unto me that ought not to be done.

⁹Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: "Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä."

¹⁰And Abimelech said unto Abraham, What sawest thou, that thou hast done this thing?

¹⁰Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: "Mitä sinulla oli mielessä, kun niin teit?"

¹¹And Abraham said, Because I thought, Surely the fear of God is not in this place; and they will slay me for my wife's sake.

¹¹Abraham vastasi: "Minä ajattelin: 'Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.'

¹²And yet indeed she is my sister; she is the daughter of my father, but not the daughter of my mother; and she became my wife.

¹²Sitä paitsi hän on todella minun sisareni, isäni tytär, vaikka meillä onkin eri äiti. Niin olen saattanut ottaa hänet vaimokseni.

¹³And it came to pass, when God caused me to wander from my father's house, that I said unto her, This is thy kindness which thou shalt show unto me; at every place whither we shall come, say of me, He is my brother.

¹³Mutta kun Jumala vei minut kauas isäni suvusta, minä sanoin vaimolleni: 'Tee minulle tämä palvelus: sano kaikkialla, minne menemmekin, että minä olen sinun veljesi.'"

¹⁴And Abimelech took sheep, and oxen, and menservants, and womenservants, and gave them unto Abraham, and restored him Sarah his wife.

¹⁴Niin Abimelek antoi Abrahamille lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran.

¹⁵And Abimelech said, Behold, my land is before thee: dwell where it pleaseth thee.

¹⁵Ja Abimelek sa- noi: "Minun maani on avoinna edessäsi, saat asettua minne vain haluat."

¹⁶And unto Sarah he said, Behold, I have given thy brother a thousand pieces of silver: behold, he is to thee a covering of the eyes, unto all that are with thee, and with all other: thus she was reproved.

¹⁶Saaralle hän sanoi: "Minä annan tuhat sekeliä hopeaa veljellesi. Olkoon se vakuutena kaikille omillesi sinun viattomuudestasi ja todisteena sinun kunniallisuudestasi."

¹⁷So Abraham prayed unto God: and God healed Abimelech, and his wife, and his maidservants; and they bare children.

¹⁷Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abime- lekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja or- jattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia.

¹⁸For the LORD had fast closed up all the wombs of the house of Abimelech, because of Sarah Abraham's wife.

¹⁸Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi.