¹Then Jacob went on his journey, and came into the land of the people of the east.

¹Sitten Jaakob lähti matkaan kohti idän kansojen maita.

²And he looked, and behold a well in the field, and, lo, there were three flocks of sheep lying by it; for out of that well they watered the flocks: and a great stone was upon the well's mouth.

²Saapuessaan sinne hän huomasi kaivon ja kolme lammaslaumaa makailemassa sen äärellä, sillä siitä kaivosta juotettiin karjalaumoja. Kaivon suul- la oli iso kivi,

³And thither were all the flocks gathered: and they rolled the stone from the well's mouth, and watered the sheep, and put the stone again upon the well's mouth in his place.

³ja vasta kun kaikki paimenet olivat kokoontuneet sinne laumoineen, kivi vieritet- tiin kaivon suulta ja lampaat ja vuohet juotettiin. Sitten kivi pantiin taas paikoilleen kaivon suulle.

⁴And Jacob said unto them, My brethren, whence be ye? And they said, Of Haran are we.

⁴Jaakob kysyi paimenilta: "Mistä te olette kotoi- sin, veljet?" He vastasivat: "Harranista."

⁵And he said unto them, Know ye Laban the son of Nahor? And they said, We know him.

⁵Jaakob kysyi vielä: "Tunnetteko Labanin, Nahorin pojan?" He vastasivat: "Kyllä tunnemme."

⁶And he said unto them, Is he well? And they said, He is well: and, behold, Rachel his daughter cometh with the sheep.

⁶Hän kysyi: "Mitä Labanille kuuluu?" Ja he vastasivat: "Hyvää hänelle kuuluu, ja tuolta onkin tulossa hänen tyttärensä Raakel lampaineen."

⁷And he said, Lo, it is yet high day, neither is it time that the cattle should be gathered together: water ye the sheep, and go and feed them.

⁷Jaakob sanoi: "Nyt on vielä täysi päivä ja liian varhaista ajaa karjaa kokoon. Juottakaa vain lampaat ja viekää ne takaisin laitu- melle."

⁸And they said, We cannot, until all the flocks be gathered together, and till they roll the stone from the well's mouth; then we water the sheep.

⁸Mutta he sanoivat: "Ei, sitä me emme voi tehdä, ennen kuin kaikki laumat ovat koossa ja kivi vieritetään kaivon suulta. Vasta sitten me voimme juottaa lampaat."

⁹And while he yet spake with them, Rachel came with her father's sheep; for she kept them.

⁹Jaakobin vielä puhuessa heidän kanssaan Raakel toi sinne isänsä lammaslauman; sen paimentaminen oli näet hänen tehtävänsä.

¹⁰And it came to pass, when Jacob saw Rachel the daughter of Laban his mother's brother, and the sheep of Laban his mother's brother, that Jacob went near, and rolled the stone from the well's mouth, and watered the flock of Laban his mother's brother.

¹⁰Kun Jaakob näki Raakelin, enonsa Labanin tyttären, ja hänen lampaansa, hän astui esiin, vieritti kiven kaivon suulta ja juotti lampaat.

¹¹And Jacob kissed Rachel, and lifted up his voice, and wept.

¹¹Sitten Jaakob suuteli Raakelia ja puhkesi itkuun.

¹²And Jacob told Rachel that he was her father's brother, and that he was Rebekah's son: and she ran and told her father.

¹²Hän kertoi Raakelille olevansa hänen isänsä sukua, Rebekan poika, ja Raakel juoksi kertomaan isälleen.

¹³And it came to pass, when Laban heard the tidings of Jacob his sister's son, that he ran to meet him, and embraced him, and kissed him, and brought him to his house. And he told Laban all these things.

¹³Kun Laban sai kuulla sisarenpoikansa tulosta, hän riensi Jaakobia vastaan, syleili ja suuteli häntä ja vei hänet kotiinsa. Jaakob kertoi Labanille kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut,

¹⁴And Laban said to him, Surely thou art my bone and my flesh. And he abode with him the space of a month.

¹⁴ja Laban sanoi hänelle: "Sinä olet todellakin samaa luuta ja lihaa kuin minä." Kun Jaakob oli asunut Labanin luona kuukauden verran,

¹⁵And Laban said unto Jacob, Because thou art my brother, shouldest thou therefore serve me for nought? tell me, what shall thy wages be?

¹⁵Laban sanoi Jaakobille: "Miksi sinun pitäisi tehdä minulle ilmaista työtä, vaikka oletkin sukulaiseni? Sano, mitä haluat palkaksesi."

¹⁶And Laban had two daughters: the name of the elder was Leah, and the name of the younger was Rachel.

¹⁶Labanilla oli kaksi tytärtä; vanhemman nimi oli Lea ja nuoremman Raakel.

¹⁷Leah was tender eyed; but Rachel was beautiful and well favored.

¹⁷Lealla oli lempeät silmät, mutta Raakel oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan.

¹⁸And Jacob loved Rachel; and said, I will serve thee seven years for Rachel thy younger daughter.

¹⁸Jaakob oli rakastunut Raakeliin, ja niin hän sanoi: "Minä palvelen sinua seitsemän vuotta, jos annat minulle nuoremman tyttäresi Raake- lin."

¹⁹And Laban said, It is better that I give her to thee, than that I should give her to another man: abide with me.

¹⁹Laban sanoi: "Parempi minun on antaa hänet sinulle kuin jollekin toiselle. Jää minun luokseni asumaan."

²⁰And Jacob served seven years for Rachel; and they seemed unto him but a few days, for the love he had to her.

²⁰Niin Jaakob palveli seitsemän vuotta saadakseen Raakelin, ja ne vuodet tuntuivat hänestä vain muutamalta päivältä, koska hän rakasti Raakelia.

²¹And Jacob said unto Laban, Give me my wife, for my days are fulfilled, that I may go in unto her.

²¹Sitten Jaakob sanoi Labanille: "Anna minulle vaimoni. Palvelusaikani on kulunut umpeen, ja nyt tahdon saada hänet."

²²And Laban gathered together all the men of the place, and made a feast.

²²Laban kutsui silloin koolle paikkakunnan kaikki asukkaat ja järjesti hääpidot.

²³And it came to pass in the evening, that he took Leah his daughter, and brought her to him; and he went in unto her.

²³Mutta illan tultua hän haki tyttärensä Lean ja vei hänet Jaakobin luo, ja Jaakob yhtyi häneen.

²⁴And Laban gave unto his daughter Leah Zilpah his maid for an handmaid.

²⁴Laban antoi orjattarensa Silpan tyttärelleen Lealle orjattareksi.

²⁵And it came to pass, that in the morning, behold, it was Leah: and he said to Laban, What is this thou hast done unto me? did not I serve with thee for Rachel? wherefore then hast thou beguiled me?

²⁵Kun aamu koitti, Jaakob huomasi, että olikin saanut Lean. Hän sanoi Labanille: "Mitä oletkaan minulle tehnyt! Minähän palvelin sinua saadakseni Raakelin. Miksi sinä petit minua?"

²⁶And Laban said, It must not be so done in our country, to give the younger before the firstborn.

²⁶Mutta Laban vastasi: "Ei ole meillä päin tapana naittaa nuorem- paa tytärtä ennen vanhempaa.

²⁷Fulfil her week, and we will give thee this also for the service which thou shalt serve with me yet seven other years.

²⁷Vietä nyt vain hääviikko loppuun tämän vanhemman kanssa, niin saat sitten palkaksi nuoremmankin, kunhan pysyt minun palveluksessani toiset seitsemän vuotta."

²⁸And Jacob did so, and fulfilled her week: and he gave him Rachel his daughter to wife also.

²⁸Jaakob suostui siihen ja vietti hääviikon loppuun Lean kanssa. Sen jälkeen Laban antoi myös tyttärensä Raakelin hänelle vaimoksi

²⁹And Laban gave to Rachel his daughter Bilhah his handmaid to be her maid.

²⁹ja antoi orjattarensa Bilhan tyttärelleen orjattareksi.

³⁰And he went in also unto Rachel, and he loved also Rachel more than Leah, and served with him yet seven other years.

³⁰Jaakob yhtyi myös Raakeliin, ja Raakel oli hänelle rakkaampi kuin Lea. Näin Jaakob palveli Labanin luona vielä toiset seitsemän vuotta.

³¹And when the LORD saw that Leah was hated, he opened her womb: but Rachel was barren.

³¹Kun Herra huomasi, että Jaakob syrji Leaa, hän antoi Lean tulla raskaaksi, mutta Raakel pysyi lap- settomana.

³²And Leah conceived, and bare a son, and she called his name Reuben: for she said, Surely the LORD hath looked upon my affliction; now therefore my husband will love me.

³²Niin Lea synnytti pojan, jolle hän antoi nimeksi Ruuben, sillä hän ajatteli: "Herra on nähnyt minun kurjuuteni. Nyt mieheni alkaa rakastaa minua."

³³And she conceived again, and bare a son; and said, Because the LORD hath heard I was hated, he hath therefore given me this son also: and she called his name Simeon.

³³Sitten hän tuli jälleen raskaaksi, syn- nytti pojan ja sanoi: "Herra on kuullut, että miehe- ni syrjii minua, ja siksi hän antoi minulle myös tämän pojan." Ja hän antoi pojalle nimeksi Simeon.

³⁴And she conceived again, and bare a son; and said, Now this time will my husband be joined unto me, because I have born him three sons: therefore was his name called Levi.

³⁴Sitten hän tuli taas raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Nyt mieheni lopultakin kääntyy minun puoleeni, koska olen synnyttänyt hänelle kolme poikaa." Sen vuoksi poika sai nimekseen Leevi.

³⁵And she conceived again, and bare a son: and she said, Now will I praise the LORD: therefore she called his name Judah; and left bearing.

³⁵Ja Lea tuli taaskin raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Vihdoinkin saan ylistää Herraa." Siksi hän antoi pojalle nimeksi Juuda. Sitten hän ei enää synnyttänyt.