¹Behold, the LORD maketh the earth empty, and maketh it waste, and turneth it upside down, and scattereth abroad the inhabitants thereof.

¹Katso: Herra hävittää maan ja autioittaa sen, runtelee sen kasvot ja lyö hajalle sen asukkaat.

²And it shall be, as with the people, so with the priest; as with the servant, so with his master; as with the maid, so with her mistress; as with the buyer, so with the seller; as with the lender, so with the borrower; as with the taker of usury, so with the giver of usury to him.

²Samalla tavoin käy papin kuin kansankin, niin isännän kuin orjankin, niin emännän kuin orjattaren, niin myyjän kuin ostajan, niin lainan antajan kuin sen saajan, niin velkojan kuin velallisenkin.

³The land shall be utterly emptied, and utterly spoiled: for the LORD hath spoken this word.

³Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Näin on Herra puhunut.

⁴The earth mourneth and fadeth away, the world languisheth and fadeth away, the haughty people of the earth do languish.

⁴Maa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu.

⁵The earth also is defiled under the inhabitants thereof; because they have transgressed the laws, changed the ordinance, broken the everlasting covenant.

⁵Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton.

⁶Therefore hath the curse devoured the earth, and they that dwell therein are desolate: therefore the inhabitants of the earth are burned, and few men left.

⁶Siksi kirous syö maan, sen asukkaat saavat maksaa teoistaan. Siksi maan asukkaat käyvät vähiin, vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta.

⁷The new wine mourneth, the vine languisheth, all the merryhearted do sigh.

⁷Rypäleen mehu ehtyy, viiniköynnökset kuivuvat ja kaikki ilosydämiset alkavat huokailla.

⁸The mirth of tabrets ceaseth, the noise of them that rejoice endeth, the joy of the harp ceaseth.

⁸Rumpujen riemu vaimenee, iloinen kohina hiljenee, vaikenee harppujen ääni.

⁹They shall not drink wine with a song; strong drink shall be bitter to them that drink it.

⁹Enää ei juoda viiniä, ei lauleta, juoma on käynyt juojilleen karvaaksi.

¹⁰The city of confusion is broken down: every house is shut up, that no man may come in.

¹⁰Kaupunki on kukistunut, se on sekasorron vallassa, jokainen ovi on sisältä teljetty.

¹¹There is a crying for wine in the streets; all joy is darkened, the mirth of the land is gone.

¹¹Kujilla kaikuu valitus viinin loppumisesta, kaikki ilo on poissa, riemu on maasta paennut.

¹²In the city is left desolation, and the gate is smitten with destruction.

¹²Vain autius on jäljellä, vain tyhjyys, kaupungin portit on murrettu.

¹³When thus it shall be in the midst of the land among the people, there shall be as the shaking of an olive tree, and as the gleaning grapes when the vintage is done.

¹³Näin käy maailman kansoille: niistä jää jäljelle sen verran kuin jää oliiveja puuhun, jota sadonkorjaaja ravistelee, sen verran kuin voi löytää rypäleitä, kun viininkorjuu on ohi.

¹⁴They shall lift up their voice, they shall sing for the majesty of the LORD, they shall cry aloud from the sea.

¹⁴Jäljelle jääneet aloittavat ylistyksen, he iloitsevat ääneen Herran suuruudesta. Huutakaa siis lännessä

¹⁵Wherefore glorify ye the LORD in the fires, even the name of the LORD God of Israel in the isles of the sea.

¹⁵ja vastatkaa huutoon aamunkoiton suunnalta, kunnioittakaa Herraa. Meren saarilla ja rannoilla kunnioittakaa Herran nimeä, hänen, joka on Israelin Jumala.

¹⁶From the uttermost part of the earth have we heard songs, even glory to the righteous. But I said, My leanness, my leanness, woe unto me! the treacherous dealers have dealt treacherously; yea, the treacherous dealers have dealt very treacherously.

¹⁶Maan ääriltä saakka me kuulemme laulujen kaikuvan ylistykseksi Vanhurskaalle. Minä sanon: En jaksa, en jaksa, voi minua! Petosta petoksen jälkeen ja petoksen jälkeen vielä petos!

¹⁷Fear, and the pit, and the snare, are upon thee, O inhabitant of the earth.

¹⁷Kauhu ja kuoppa ja loukku uhkaavat sinua, maan asukas.

¹⁸And it shall come to pass, that he who fleeth from the noise of the fear shall fall into the pit; and he that cometh up out of the midst of the pit shall be taken in the snare: for the windows from on high are open, and the foundations of the earth do shake.

¹⁸Joka pakenee kauhun huutoa, se putoaa kuoppaan, ja jos hän kuopasta nousee, hän jää loukkuun. Sillä taivaan akkunat aukenevat ja maan perustukset järkkyvät,

¹⁹The earth is utterly broken down, the earth is clean dissolved, the earth is moved exceedingly.

¹⁹maa järisee, maa järisee, maa aaltoaa ja huojuu, maa aaltoaa ja sortuu,

²⁰The earth shall reel to and fro like a drunkard, and shall be removed like a cottage; and the transgression thereof shall be heavy upon it; and it shall fall, and not rise again.

²⁰maa horjuu kuin juopunut, vaappuu kuin vartiolava tuulessa. Raskaana sitä painaa sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse.

²¹And it shall come to pass in that day, that the LORD shall punish the host of the high ones that are on high, and the kings of the earth upon the earth.

²¹Sinä päivänä Herra vaatii tilille korkeuksissa asuvat korkeuden joukot ja maan päällä elävät maan kuninkaat.

²²And they shall be gathered together, as prisoners are gathered in the pit, and shall be shut up in the prison, and after many days shall they be visited.

²²Heidät kootaan yhteen: yhteen ja samaan vankikuoppaan, samaan tyrmään heidät teljetään, ja vasta aikojen kuluttua heidän asiansa otetaan esiin.

²³Then the moon shall be confounded, and the sun ashamed, when the LORD of hosts shall reign in mount Zion, and in Jerusalem, and before his ancients gloriously.

²³Kuu kalpenee, aurinko häpeää, kun Herra Sebaot hallitsee Siionin vuorella ja Jerusalemissa ja hänen kunniansa loistaa hänen kansansa vanhimmille.