¹Now it came to pass in the fourteenth year of king Hezekiah, that Sennacherib king of Assyria came up against all the defenced cities of Judah, and took them.

¹Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena Sanherib, Assyrian kuningas, hyökkäsi Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja valloitti ne.

²And the king of Assyria sent Rabshakeh from Lachish to Jerusalem unto king Hezekiah with a great army. And he stood by the conduit of the upper pool in the highway of the fuller's field.

²Ollessaan Lakisissa hän lähetti ylimmän juomanlaskijansa mahtavan sotajoukon komentajana Jerusalemiin viemään viestin kuningas Hiskialle. Komentaja jäi odottamaan Yläaltaan kanavan äärelle, Pesijänkentän tien varteen.

³Then came forth unto him Eliakim, Hilkiah's son, which was over the house, and Shebna the scribe, and Joah, Asaph's son, the recorder.

³Hovin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, hovikirjuri Sebna ja kuninkaan sihteeri Joah, Asafin poika, menivät tapaamaan häntä.

⁴And Rabshakeh said unto them, Say ye now to Hezekiah, Thus saith the great king, the king of Assyria, What confidence is this wherein thou trustest?

⁴Ylin juomanlaskija sanoi heille: "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi turvassa?

⁵I say, sayest thou, (but they are but vain words) I have counsel and strength for war: now on whom dost thou trust, that thou rebellest against me?

⁵Minä kysyn sinulta: Riittävätkö sodassa pelkät puheet taitoa ja voimaa vastaan? Keneen sinä nyt turvaat, kun uskallat kapinoida minua vastaan?

⁶Lo, thou trustest in the staff of this broken reed, on Egypt; whereon if a man lean, it will go into his hand, and pierce it: so is Pharaoh king of Egypt to all that trust in him.

⁶Sinä tietenkin luotat Egyptiin, tuohon murtuvaan ruokosauvaan! Mutta jos joku siihen nojaa, se tunkeutuu hänen kämmeneensä ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille niille, jotka luottavat häneen.

⁷But if thou say to me, We trust in the LORD our God: is it not he, whose high places and whose altars Hezekiah hath taken away, and said to Judah and to Jerusalem, Ye shall worship before this altar?

⁷Vai sanotko sinä minulle: 'Me luotamme Jumalaamme, Herraan'? Mutta hänen uhrikukkuloitaan ja alttareitaan Hiskia itse on hävittänyt. Eikö juuri oma kuninkaanne sanonut Juudan ja Jerusalemin asukkaille: 'Vain tämän alttarin edessä saatte palvella Herraa'?

⁸Now therefore give pledges, I pray thee, to my master the king of Assyria, and I will give thee two thousand horses, if thou be able on thy part to set riders upon them.

⁸"Löisitkö vedon minun herrani, Assyrian kuninkaan kanssa? Minä annan sinulle kaksituhatta hevosta, jos itse pystyt hankkimaan niiden selkään ratsastajat.

⁹How then wilt thou turn away the face of one captain of the least of my master's servants, and put thy trust on Egypt for chariots and for horsemen?

⁹Kuinka siis pystyisit ajamaan maastasi edes yhden käskynhaltijan, herrani vähäisen palvelijan? Mutta sinä vain luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja sotureihin!

¹⁰And am I now come up without the LORD against this land to destroy it? the LORD said unto me, Go up against this land, and destroy it.

¹⁰Ja olenko minä muka hyökännyt tuhoamaan tätä maata vastoin teidän jumalanne tahtoa? Hän itse sanoi minulle: 'Hyökkää siihen maahan ja tuhoa se!'"

¹¹Then said Eliakim and Shebna and Joah unto Rabshakeh, Speak, I pray thee, unto thy servants in the Syrian language; for we understand it: and speak not to us in the Jews' language, in the ears of the people that are on the wall.

¹¹Eljakim ja Sebna ja Joah sanoivat ylimmälle juomanlaskijalle: "Me, sinun palvelijasi, ymmärrämme aramean kieltä. Puhu siis meille sitä, älä puhu heprean kieltä, sillä kansa tuolla muureilla kuulee mitä sanot."

¹²But Rabshakeh said, Hath my master sent me to thy master and to thee to speak these words? hath he not sent me to the men that sit upon the wall, that they may eat their own dung, and drink their own piss with you?

¹²Mutta ylin juomanlaskija vastasi heille: "Luuletko sinä, että minun herrani on lähettänyt minut puhumaan näitä sanoja vain sinulle ja herrallesi? Yhtä hyvin ne kuuluvat noille ihmisille, jotka istuvat muurilla ja joutuvat pian teidän kanssanne syömään omaa sontaansa ja juomaan omaa virtsaansa."

¹³Then Rabshakeh stood, and cried with a loud voice in the Jews' language, and said, Hear ye the words of the great king, the king of Assyria.

¹³Ja ylin juomanlaskija astui esiin ja huusi kovalla äänellä hepreaksi: "Kuulkaa suurkuninkaan, Assyrian kuninkaan viesti!

¹⁴Thus saith the king, Let not Hezekiah deceive you: for he shall not be able to deliver you.

¹⁴Näin sanoo kuningas: Älkää antako Hiskian pettää itseänne! Ei hän voi teitä pelastaa.

¹⁵Neither let Hezekiah make you trust in the LORD, saying, The LORD will surely deliver us: this city shall not be delivered into the hand of the king of Assyria.

¹⁵Älkää antako Hiskian houkutella teitä luottamaan omaan jumalaanne, kun hän vakuuttaa: 'Kyllä Herra meidät pelastaa, ei tämä kaupunki joudu Assyrian kuninkaan käsiin.'

¹⁶Hearken not to Hezekiah: for thus saith the king of Assyria, Make an agreement with me by a present, and come out to me: and eat ye every one of his vine, and every one of his fig tree, and drink ye every one the waters of his own cistern;

¹⁶Älkää kuunnelko Hiskiaa! "Näin sanoo Assyrian kuningas: Tehkää sopimus minun kanssani ja tulkaa ulos muurienne suojasta, niin saatte syödä rypäleitä kukin omasta köynnöksestänne ja viikunoita omasta puustanne ja saatte juoda kukin oman kaivonne vettä

¹⁷Until I come and take you away to a land like your own land, a land of corn and wine, a land of bread and vineyards.

¹⁷aina siihen hetkeen saakka, jolloin minä ehdin tänne ja vien teidät mukanani maahan, joka on teidän oman maanne kaltainen: viljan ja viinin, leivän ja viinitarhojen maahan.

¹⁸Beware lest Hezekiah persuade you, saying, the LORD will deliver us. Hath any of the gods of the nations delivered his land out of the hand of the king of Assyria?

¹⁸Älkää antako Hiskian johtaa itseänne harhaan sanomalla: 'Herra pelastaa meidät.' Sanokaa, onko joku kansojen jumalista pelastanut maansa Assyrian kuninkaan käsistä?

¹⁹Where are the gods of Hamath and Arphad? where are the gods of Sepharvaim? and have they delivered Samaria out of my hand?

¹⁹Missä ovat nyt Hamatin ja Arpadin jumalat, missä Sefarvaimin jumalat? Pelastiko joku Samarian?

²⁰Who are they among all the gods of these lands, that have delivered their land out of my hand, that the LORD should deliver Jerusalem out of my hand?

²⁰Kuka noiden maiden jumalista pelasti maansa minun käsistäni? Herrako sitten pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?"

²¹But they held their peace, and answered him not a word: for the king's commandment was, saying, Answer him not.

²¹Mutta he kaikki pysyttelivät vaiti eivätkä vastanneet hänelle, koska kuningas Hiskia oli kieltänyt heitä vastaamasta.

²²Then came Eliakim, the son of Hilkiah, that was over the household, and Shebna the scribe, and Joah, the son of Asaph, the recorder, to Hezekiah with their clothes rent, and told him the words of Rabshakeh.

²²Hovin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, hovikirjuri Sebna ja kuninkaan sihteeri Joah, Asafin poika, repäisivät vaatteensa ja palasivat Hiskian luo kertomaan, mitä ylin juomanlaskija oli sanonut.