1And when king Arad the Canaanite, which dwelt in the south, heard tell that Israel came by the way of the spies; then he fought against Israel, and took some of them prisoners.
1Kun kanaanilainen Aradin kuningas, joka hallitsi Negeviä, sai kuulla israelilaisten olevan tulossa Atarimin tietä, hän hyökkäsi heitä vastaan ja otti muutamia heistä vangiksi.
2And Israel vowed a vow unto the LORD, and said, If thou wilt indeed deliver this people into my hand, then I will utterly destroy their cities.
2Silloin israelilaiset antoivat Herralle lupauksen: "Jos annat sen kansan meidän käsiimme, niin me julistamme heidän kaupunkinsa sinulle kuuluvaksi uhriksi ja tuhoamme ne."
3And the LORD hearkened to the voice of Israel, and delivered up the Canaanites; and they utterly destroyed them and their cities: and he called the name of the place Hormah.
3Herra kuuli israelilaisten pyynnön ja antoi kanaanilaiset heidän käsiinsä. Niin israelilaiset julistivat heidät Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat kaupungit asukkaineen. Siitä paikka sai nimen Horma.
4And they journeyed from mount Hor by the way of the Red sea, to compass the land of Edom: and the soul of the people was much discouraged because of the way.
4Kiertääkseen Edomin maan israelilaiset lähtivät Horinvuoren luota Kaislamerelle vievää reittiä. Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi
5And the people spake against God, and against Moses, Wherefore have ye brought us up out of Egypt to die in the wilderness? for there is no bread, neither is there any water; and our soul loatheth this light bread.
5ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa kurjaa ruokaa!"
6And the LORD sent fiery serpents among the people, and they bit the people; and much people of Israel died.
6Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia.
7Therefore the people came to Moses, and said, We have sinned, for we have spoken against the LORD, and against thee; pray unto the LORD, that he take away the serpents from us. And Moses prayed for the people.
7Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: "Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta." Mooses rukoili kansan puolesta,
8And the LORD said unto Moses, Make thee a fiery serpent, and set it upon a pole: and it shall come to pass, that every one that is bitten, when he looketh upon it, shall live.
8ja Herra sanoi Moosekselle: "Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon."
9And Moses made a serpent of brass, and put it upon a pole, and it came to pass, that if a serpent had bitten any man, when he beheld the serpent of brass, he lived.
9Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon. amorilaiset
10And the children of Israel set forward, and pitched in Oboth.
10Lähdettyään liikkeelle israelilaiset kulkivat Obotiin,
11And they journeyed from Oboth, and pitched at Ijeabarim, in the wilderness which is before Moab, toward the sunrising.
11siirtyivät sieltä autiomaahan ja leiriytyivät Ijje-Abarimiin Moabin itäpuolelle.
12From thence they removed, and pitched in the valley of Zared.
12Sitten he jatkoivat matkaansa ja leiriytyivät Seredin joenuoman luo.
13From thence they removed, and pitched on the other side of Arnon, which is in the wilderness that cometh out of the coasts of the Amorites: for Arnon is the border of Moab, between Moab and the Amorites.
13Sieltä lähdettyään he leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle autiomaahan, joka ulottuu amorilaisten alueisiin saakka. Arnon on moabilaisten ja amorilaisten välinen rajajoki.
14Wherefore it is said in the book of the wars of the LORD, What he did in the Red sea, and in the brooks of Arnon,
14Sen vuoksi sanotaan Herran sotien kirjassa: -- Vaheb, joka sijaitsee Sufassa, joenuomat, Arnon,
15And at the stream of the brooks that goeth down to the dwelling of Ar, and lieth upon the border of Moab.
15joenuomien halkomat rinteet, jotka nousevat kohti Arin asuttuja seutuja ja reunustavat Moabin maita.
16And from thence they went to Beer: that is the well whereof the LORD spake unto Moses, Gather the people together, and I will give them water.
16Sieltä israelilaiset siirtyivät Beerin kaivolle. Sen luona Herra sanoi Moosekselle: "Kokoa kansa tänne, niin minä annan sille vettä."
17Then Israel sang this song, Spring up, O well; sing ye unto it:
17Silloin israelilaiset lauloivat tämän laulun: -- Anna vettä, kaivo! Laulakaa sille!
18The princes digged the well, the nobles of the people digged it, by the direction of the lawgiver, with their staves. And from the wilderness they went to Mattanah:
18Laulakaa kaivolle, jonka päälliköt kaivoivat, jonka aukaisivat kansan parhaat miehet kepeillänsä, käskijän sauvoilla! Autiomaasta israelilaiset siirtyivät Mattanaan,
19And from Mattanah to Nahaliel: and from Nahaliel to Bamoth:
19Mattanasta Nahalieliin, Nahalielista Bamotiin
20And from Bamoth in the valley, that is in the country of Moab, to the top of Pisgah, which looketh toward Jeshimon.
20ja Bamotista siihen laaksoon, joka on Moabin ylängöllä lähellä Pisgaa, vuorta, jolta näkee laajalti Jesimonin autiomaahan.
21And Israel sent messengers unto Sihon king of the Amorites, saying,
21Israelilaiset lähettivät sananviejiä amorilaisten kuninkaan Sihonin luo sanomaan:
22Let me pass through thy land: we will not turn into the fields, or into the vineyards; we will not drink of the waters of the well: but we will go along by the king's high way, until we be past thy borders.
22"Tahtoisimme kulkea sinun maasi kautta. Me emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin. Me emme juo vettä teidän kaivoistanne. Kuljemme vain Kuninkaan valtatietä suoraan sinun alueesi halki."
23And Sihon would not suffer Israel to pass through his border: but Sihon gathered all his people together, and went out against Israel into the wilderness: and he came to Jahaz, and fought against Israel.
23Mutta Sihon ei antanut Israelille lupaa kulkea maansa kautta, vaan kokosi sotaväkensä ja lähti Israelia vastaan autiomaahan. Jahasiin saavuttuaan hän ryhtyi taisteluun,
24And Israel smote him with the edge of the sword, and possessed his land from Arnon unto Jabbok, even unto the children of Ammon: for the border of the children of Ammon was strong.
24mutta israelilaiset löivät amorilaiset perin pohjin ja ottivat haltuunsa heidän maansa Arnonjoesta Jabbokiin, ammonilaisten alueen rajajokeen asti. Ammonilaisten raja oli lujasti varustettu.
25And Israel took all these cities: and Israel dwelt in all the cities of the Amorites, in Heshbon, and in all the villages thereof.
25Israelilaiset valloittivat koko amorilaisten maan ja asettuivat Hesboniin ja kaikkiin muihin amorilaisten kaupunkeihin.
26For Heshbon was the city of Sihon the king of the Amorites, who had fought against the former king of Moab, and taken all his land out of his hand, even unto Arnon.
26Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Sihonin hallituskaupunki. Sihon oli käynyt sotaa Moabin aikaisempaa kuningasta vastaan ja vallannut Arnonjokeen saakka kaikki hänen maansa.
27Wherefore they that speak in proverbs say, Come into Heshbon, let the city of Sihon be built and prepared:
27Sen tähden ovat runoilijat laulaneet: -- Tulkaa Hesboniin, Sihonin kaupunkiin! Rakentakaa ja varustakaa se jälleen!
28For there is a fire gone out of Heshbon, a flame from the city of Sihon: it hath consumed Ar of Moab, and the lords of the high places of Arnon.
28Sillä tuli lähti liikkeelle Hesbonista, roihu Sihonin kaupungista. Se ahmaisi Ar-Moabin, söi Arnonin uhrikukkuloiden valtiaat.
29Woe to thee, Moab! thou art undone, O people of Chemosh: he hath given his sons that escaped, and his daughters, into captivity unto Sihon king of the Amorites.
29Voi sinua, Moab! Perikatoon jouduit sinä, Kemosin kansa. Sinun poikasi pakenivat, sinun tyttäresi vei vankeinaan Sihon, amorilaisten kuningas.
30We have shot at them; Heshbon is perished even unto Dibon, and we have laid them waste even unto Nophah, which reacheth unto Medeba.
30Mutta me niitimme heidät maahan nuolillamme, kaikki on tuhottu Hesbonista Diboniin saakka. Olemme hävittäneet maan, polttaneet sen Medebaan asti.
31Thus Israel dwelt in the land of the Amorites.
31Näin israelilaiset asettuivat amorilaisten maahan asumaan.
32And Moses sent to spy out Jaazer, and they took the villages thereof, and drove out the Amorites that were there.
32Mooses lähetti tiedustelijoita vakoilemaan Jaeseria. Sitten israelilaiset valloittivat sitä ympäröivät kylät ja tuhosivat siellä asuvat amorilaiset.
33And they turned and went up by the way of Bashan: and Og the king of Bashan went out against them, he, and all his people, to the battle at Edrei.
33Kun israelilaiset tämän jälkeen suuntasivat kulkunsa pohjoiseen pitkin Basaniin vievää tietä, Basanin kuningas Og lähti sotajoukkoineen heitä vastaan ja ryhtyi taisteluun Edreissä.
34And the LORD said unto Moses, Fear him not: for I have delivered him into thy hand, and all his people, and his land; and thou shalt do to him as thou didst unto Sihon king of the Amorites, which dwelt at Heshbon.
34Herra sanoi Moosekselle: "Älä pelkää häntä. Minä annan sekä hänet että hänen kansansa ja maansa sinun käsiisi, ja voit tehdä hänelle, kuten teit amorilaisten kuninkaalle Sihonille, joka hallitsi Hesbonissa."
35So they smote him, and his sons, and all his people, until there was none left him alive: and they possessed his land.
35Israelilaiset voittivat Ogin ja surmasivat hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotajoukkonsa päästämättä ketään pakoon. Sitten he ottivat haltuunsa hänen maansa.