¹Know ye not, brethren, (for I speak to them that know the law,) how that the law hath dominion over a man as long as he liveth?

¹Veljet, tehän tunnette lain ja tiedätte, että laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää.

²For the woman which hath an husband is bound by the law to her husband so long as he liveth; but if the husband be dead, she is loosed from the law of her husband.

²Laki sitoo naimisissa olevan naisen mieheensä niin kauan kuin tämä on elossa. Mutta jos mies kuolee, nainen vapautuu siitä laista, joka sitoi hänet mieheen.

³So then if, while her husband liveth, she be married to another man, she shall be called an adulteress: but if her husband be dead, she is free from that law; so that she is no adulteress, though she be married to another man.

³Jos hän miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle, hän on avionrikkoja. Mutta miehensä kuoltua hän on vapaa lain määräyksestä eikä tee aviorikosta, jos menee naimisiin toisen miehen kanssa.

⁴Wherefore, my brethren, ye also are become dead to the law by the body of Christ; that ye should be married to another, even to him who is raised from the dead, that we should bring forth fruit unto God.

⁴Samoin on teidän laitanne, veljeni. Kristuksen kuolemassa te hänen ruumiinsa jäseninä olette kuolleet vapaiksi laista ja kuulutte nyt toiselle, hänelle joka on herätetty kuolleista. Näin me kannamme hedelmää Jumalalle.

⁵For when we were in the flesh, the motions of sins, which were by the law, did work in our members to bring forth fruit unto death.

⁵Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle.

⁶But now we are delivered from the law, that being dead wherein we were held; that we should serve in newness of spirit, and not in the oldness of the letter.

⁶Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

⁷What shall we say then? Is the law sin? God forbid. Nay, I had not known sin, but by the law: for I had not known lust, except the law had said, Thou shalt not covet.

⁷Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse."

⁸But sin, taking occasion by the commandment, wrought in me all manner of concupiscence. For without the law sin was dead.

⁸Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut.

⁹For I was alive without the law once: but when the commandment came, sin revived, and I died.

⁹Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon

¹⁰And the commandment, which was ordained to life, I found to be unto death.

¹⁰ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.

¹¹For sin, taking occasion by the commandment, deceived me, and by it slew me.

¹¹Saatuaan lain käskystä aiheen synti käskyn avulla petti ja surmasi minut.

¹²Wherefore the law is holy, and the commandment holy, and just, and good.

¹²Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.

¹³Was then that which is good made death unto me? God forbid. But sin, that it might appear sin, working death in me by that which is good; that sin by the commandment might become exceeding sinful.

¹³Onko nyt hyvä tuottanut minulle kuoleman? Ei toki, vaan synti. Jotta synti paljastuisi synniksi, se tuotti minulle hyvän avulla kuoleman. Näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi.

¹⁴For we know that the law is spiritual: but I am carnal, sold under sin.

¹⁴Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty.

¹⁵For that which I do I allow not: for what I would, that do I not; but what I hate, that do I.

¹⁵En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan.

¹⁶If then I do that which I would not, I consent unto the law that it is good.

¹⁶Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä.

¹⁷Now then it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

¹⁷Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti.

¹⁸For I know that in me (that is, in my flesh,) dwelleth no good thing: for to will is present with me; but how to perform that which is good I find not.

¹⁸Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.

¹⁹For the good that I would I do not: but the evil which I would not, that I do.

¹⁹En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.

²⁰Now if I do that I would not, it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

²⁰Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.

²¹I find then a law, that, when I would do good, evil is present with me.

²¹Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.

²²For I delight in the law of God after the inward man:

²²Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain,

²³But I see another law in my members, warring against the law of my mind, and bringing me into captivity to the law of sin which is in my members.

²³mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.

²⁴O wretched man that I am! who shall deliver me from the body of this death?

²⁴Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

²⁵I thank God through Jesus Christ our Lord. So then with the mind I myself serve the law of God; but with the flesh the law of sin.

²⁵Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.