1فترنمت دبورة وباراق بن ابينوعم في ذلك اليوم قائلين
1Sinä päivänä Debora ja Barak, Abinoamin poika, lauloivat näin:
2لاجل قيادة القواد في اسرائيل لاجل انتداب الشعب باركوا الرب.
2-- Israel oli taisteluun vihkiytynyt, intoa täynnä kansa lähti sotaan. Ylistäkää Herraa!
3اسمعوا ايها الملوك واصغوا ايها العظماء. انا انا للرب اترنم. ازمّر للرب اله اسرائيل.
3Kuulkaa minua, kuninkaat, kuunnelkaa, ruhtinaat! Minä tahdon laulaa Herralle, minun soittoni ylistää Israelin Jumalaa.
4يا رب بخروجك من سعير بصعودك من صحراء ادوم الارض ارتعدت. السموات ايضا قطرت. كذلك السحب قطرت ماء.
4Herra, kun sinä lähdet Seiristä, kun saavut Edomin maasta, silloin vapisee maa, silloin lankeaa taivaasta sade, pilvet syöksevät vettä.
5تزلزلت الجبال من وجه الرب وسيناء هذا من وجه الرب اله اسرائيل
5Herra saa vuoret järkkymään, itse Siinaikin vavahtaa Herran, Israelin Jumalan edessä.
6في ايام شمجر بن عناة في ايام ياعيل استراحت الطرق وعابرو السبل ساروا في مسالك معوجة.
6Samgarin, Anatin pojan aikaan, Jaelin päivinä karavaanit lakkasivat kulkemasta ja matkamiehet vaelsivat syrjäpolkuja.
7خذل الحكام في اسرائيل. خذلوا حتى قمت انا دبورة. قمت أمّا في اسرائيل.
7Suojattoman maan asukkaita ei näkynyt missään, kyliä ei enää ollut Israelissa. Silloin nousit sinä, Debora, astuit esiin, Israelin äiti.
8اختار آلهة حديثة. حينئذ حرب الابواب. هل كان يرى مجنّ او رمح في اربعين الفا من اسرائيل.
8Kansa oli valinnut uusia jumalia, siksi sota oli porteilla. Yhtään kilpeä, yhtään keihästä ei näkynyt Israelin nelikymmentuhantisella joukolla.
9قلبي نحو قضاة اسرائيل المنتدبين في الشعب. باركوا الرب.
9Minun sydämeni on Israelin päämiesten puolella, se sykkii kansani intoa. Ylistäkää Herraa!
10ايها الراكبون الاتن الصحر الجالسون على طنافس والسالكون في الطريق سبحوا.
10Havahtukaa kaikki, te, jotka ratsastatte valkeilla aaseilla, te, jotka istutte pehmeillä peitteillä, myös te, jotka kuljette jalkaisin.
11من صوت المحاصّين بين الاحواض هناك يثنون على حق الرب حق حكامه في اسرائيل. حينئذ نزل شعب الرب الى الابواب
11Jo kaikuvat karjanjuottajien äänet vesipaikoilla. Siellä lauletaan Herran teoista, siellä ylistetään voittoja, jotka Herra antoi Israelin kansalle. Jo saapuu porteille Herran kansa.
12استيقظي استيقظي يا دبورة استيقظي استيقظي وتكلمي بنشيد. قم يا باراق واسب سبيك يا ابن ابينوعم.
12Nouse, Debora, nouse, nouse ja laula laulu! Ylös, Barak, ota saaliiksesi vankeja, sinä Abinoamin poika!
13حينئذ تسلط الشارد على عظماء الشعب. الرب سلّطني على الجبابرة.
13Jo saapuivat kaikki jäljellä olevat mahtimiesten luo. Herran kansa urheine sotureineen tuli minun luokseni.
14جاء من افرايم الذين مقرهم بين عماليق وبعدك بنيامين مع قومك. من ماكير نزل قضاة. ومن زبولون ماسكون بقضيب القائد.
14Efraimista saapuivat ne, joiden juuret ovat Amalekissa, heidän jäljessään tuli Benjamin joukkoineen. Makirista tulivat johtajat, Sebulonista valtikankantajat.
15والرؤساء في يساكر مع دبورة وكما يساكر هكذا باراق. اندفع الى الوادي وراءه. على مساقي رأوبين اقضية قلب عظيمة.
15Isaskarin päämiehet liittyivät Deboraan, ja Isaskarin lailla teki Barakin heimo. Toinen toisensa perässä he kiitivät laaksoon. Ruubenin suvut miettivät kauan.
16لماذا اقمت بين الحظائر لسمع الصفير للقطعان. لدى مساقي رأوبين مباحث قلب عظيمة.
16Miksi jäit makaamaan kuormasi ääreen, Ruuben, kuuntelemaan paimenten pillejä? Ruubenin suvut pohtivat pitkään.
17جلعاد في عبر الاردن سكن. ودان لماذا استوطن لدى السفن واشير اقام على ساحل البحر وفي فرضه سكن.
17Gilead jäi aloilleen Jordanin taakse. Miksi viivytteli Dan vieraiden laivojen luona? Asser pysyi meren äärellä, jäi lahtiensa rannoille.
18زبولون شعب اهان نفسه الى الموت مع نفتالي على روابي الحقل
18Mutta Sebulonin kansa pani henkensä alttiiksi, se uhmasi kuolemaa ja rinnalla Naftali, kun kukkuloilla taisteltiin.
19جاء ملوك. حاربوا. حينئذ حارب ملوك كنعان في تعنك على مياه مجدو. بضع فضة لم ياخذوا.
19Kuninkaat saapuivat sotimaan. Taanakissa, lähellä Megiddon vesiä, jo taistelivat Kanaanin kuninkaat. Eivät he saaneet saaliikseen hopeaa.
20من السموات حاربوا. الكواكب من حبكها حاربت سيسرا.
20Taivaan tähdetkin taistelivat mukana, radoiltaan ne sotivat Siseraa vastaan.
21نهر قيشون جرفهم. نهر وقائع نهر قيشون. دوسي يا نفسي بعزّ
21Kisoninpuro huuhtoi vihollisen mennessään, Kisoninpuro, ikiaikainen! Eteenpäin, sieluni, voimallisesti!
22حينئذ ضربت اعقاب الخيل من السوق سوق اقويائه.
22Maa vavahteli kavioiden alla, kun hevoset kiitivät täyttä laukkaa.
23العنوا ميروز قال ملاك الرب. العنوا ساكنيها لعنا. لانهم لم ياتوا لمعونة الرب معونة الرب بين الجبابرة.
23Kirotkaa Meros, sanoo Herran enkeli. Iäti kirottuja sen asukkaat, sillä he eivät tulleet Herran avuksi, Herran avuksi sotureineen!
24تبارك على النساء ياعيل امرأة حابر القيني. على النساء في الخيام تبارك.
24Olkoon naisista siunatuin Jael, Jael, keniläisen Heberin vaimo, siunatuin nainen paimentolaisten joukossa.
25طلب ماء فاعطته لبنا. في قصعة العظماء قدمت زبدة.
25Vettä Sisera pyysi, maitoa sai. Juhlamaljassa toi Jael kermaa.
26مدت يدها الى الوتد ويمينها الى مضراب العملة وضربت سيسرا وسحقت راسه شدخت وخرقت صدغه.
26Telttavaarnaan tarttui, otti toiseen käteensä nuijan, löi Siseraa, murskasi hänen päänsä, puhkaisi ja lävisti hänen ohimonsa.
27بين رجليها انطرح سقط اضطجع. بين رجليها انطرح سقط. حيث انطرح فهناك سقط مقتولا.
27Jaelin jalkoihin polvilleen Sisera vaipui, kaatui maahan pitkäkseen. Jaelin jalkoihin hän vaipui, lyyhistyi ruhjottuna maahan, jäi siihen.
28من الكوّة اشرفت وولولت ام سيسرا من الشباك. لماذا ابطأت مركباته عن المجيء. لماذا تاخرت خطوات مراكبه.
28Ikkunasta katselee Siseran äiti, hätäilee säleikön ääressä: "Missä viipyvät Siseran sotavaunut? Miksei vielä kuulu kavioiden kapse?"
29فاجابتها احكم سيداتها بل هي ردت جوابا لنفسها
29Viisain hänen ruhtinattaristaan vastaa, ja äiti toistaa hänen sanojaan:
30ألم يجدوا ويقسموا الغنيمة. فتاة او فتاتين لكل رجل. غنيمة ثياب مصبوغة لسيسرا. غنيمة ثياب مصبوغة مطرزة. ثياب مصبوغة مطرزة الوجهين غنيمة لعنقي.
30"Ovat varmaan saaliinjaolla. Tyttö tai pari mieheen, kirjavaa kangasta saaliiksi Siseralle, kirjavaa kangasta saaliiksi, värikäs, kirjottu huivi tai kaksi saaliiksi saadulle kaulaan."
31هكذا يبيد جميع اعدائك يا رب. واحباؤه كخروج الشمس في جبروتها واستراحت الارض اربعين سنة
31Näin tuhoutuvat kaikki sinun vihollisesi, Herra, mutta ne, jotka Herraa rakastavat, ovat voitokkaat kuin nouseva aurinko. Israel sai elää rauhassa neljäkymmentä vuotta.