¹Da sagde Samuel til hele Israel: "Se, jeg har føjet eder i alt, hvad I har bedt mig om, og sat en Konge over eder.

¹Samuel sanoi koko Israelille: "Minä olen totellut teitä ja tehnyt niin kuin pyysitte. Olen asettanut teille kuninkaan.

²Se, nu færdes Kongen for eders Ansigt; jeg er gammel og grå, og mine Sønner er nu iblandt eder; men jeg har færdedes for eders Ansigt fra min Ungdom indtil i Dag.

²Nyt kuninkaanne johtaa teitä, mutta minä olen jo vanha ja harmaa, ja poikani seisovat joukossanne. Minä olen kuitenkin johtanut teitä nuoruudestani alkaen tähän päivään saakka

³Se, her står jeg; viden imod mig i HERRENs og hans, Salvedes Påhør! Hvis Okse har jeg taget? Hvis Æsel har jeg taget? Hvem har jeg, undertrykt? Hvem har jeg gjort Uret? Af hvem har jeg taget Gave og derfor lukket Øjnene? I så Fald vil jeg give eder Erstatning!"

³ja seison nyt tässä. Esittäkää siis valituksenne minua vastaan tässä Herran ja hänen voideltunsa edessä. Keneltä olen riistänyt härän tai aasin? Kenelle olen tehnyt vääryyttä? Ketä olen sortanut? Kenen rikoksia olen katsonut sormieni läpi lahjusten tähden? Sanokaa, niin olen valmis hyvittämään kaiken!"

⁴Da sagde de: "Du har ikke undertrykt os eller gjort os Uret eller taget noget fra nogen."

⁴He vastasivat: "Et ole sortanut meitä etkä ole tehnyt meille vääryyttä. Et ole riistänyt keneltäkään mitään."

⁵Derpå sagde han til dem: "Så er HERREN i Dag Vidne over for eder, også hans Salvede er Vidne, at I ikke har fundet noget hos mig." De sagde: "Ja!"

⁵Samuel sanoi heille: "Herra on yhdessä voideltunsa kanssa tänään todistajana siitä, että käteni ovat puhtaat." Ja kansa vastasi: "Hän on todistajana."

⁶Da sagde Samuel til Folket: "HERREN er Vidne, han, som udrustede Moses og Aron og førte eders Fædre op fra Ægypten.

⁶Sitten Samuel sanoi kansalle: "Herra on todistajana, hän, joka antoi teille Mooseksen ja Aaronin ja toi isänne pois Egyptistä.

⁷Så træd nu frem, at jeg kan gå i Rette med eder for HERRENs Åsyn og kundgøre eder alle de Gerninger, HERREN i sin Retfærdigher har øvet mod eder og eders Fædre.

⁷Odottakaa, niin minä tutkin vielä kanssanne Herran edessä kaikki ne pelastusteot, jotka hän on tehnyt teille ja isillenne.

⁸Da Jakob og hans Sønner var kommet til Ægypten, og Ægypterne plagede dem, råbte eders Fædre til HERREN, og HERREN sendte Moses og Aron, som førte eders Fædre ud af Ægypten, og han lod dem bosætte sig her.

⁸"Kun Jaakobin suku oli mennyt Egyptiin ja kun teidän isänne siellä huusivat Herraa avukseen, hän lähetti Mooseksen ja Aaronin, ja he johtivat isänne pois Egyptistä ja toivat heidät asumaan tänne.

⁹Men de glemte HERREN deres Gud; derfor prisgav han dem til Kong Jabin af Hazors Hærfører Sisera, til Filisterne og til Moabs Konge, så de angreb dem.

⁹Mutta kun isänne unohtivat Herran, Jumalansa, hän luovutti heidät Siseralle, Hasorin sotaväen päällikölle, ja filistealaisille ja Moabin kuninkaalle, ja he kaikki kävivät isienne kimppuun.

¹⁰Da råbte de til HERREN og sagde: Vi har syndet, thi vi forlod HERREN og dyrkede Ba'alerne og Astarterne; men fri os nu af vore Fjenders Hånd, så vil vi dyrke dig!

¹⁰Silloin isänne huusivat taas avukseen Herraa ja sanoivat: 'Olemme tehneet syntiä, sillä olemme hylänneet Herran ja palvelleet baaleja ja astarteja. Pelasta nyt meidät vihollistemme käsistä, niin me palvelemme ainoastaan sinua.'

¹¹Så sendte HERREN Jerubba'al, Barak, Jefta og Samuel; og han friede eder af eders Fjenders Hånd rundt om, så I kunde bo i Tryghed.

¹¹Herra lähetti silloin Jerubbaalin, Barakin, Jeftan ja Samuelin ja pelasti teidät kaikkialla vihollistenne käsistä, niin että saatoitte jälleen asua turvassa.

¹²Men da I så Ammoniterkongen Nahasj rykke frem imod eder, sagde I til mig: Nej, en Konge skal herske over os uagtet HERREN eders Gud var eders Konge!

¹²"Mutta kun näitte ammonilaisten kuninkaan Nahasin hyökkäävän kimppuunne, te sanoitte minulle: 'Ei, kuningas hallitkoon meitä!' Kuitenkin oikea kuninkaanne on Herra, teidän Jumalanne.

¹³Og nu, her står Kongen, som I har valgt og krævet; se, HERREN har sat en Konge over eder!

¹³Tässä teillä nyt on valitsemanne kuningas, jota itsellenne pyysitte. Herra on antanut teille kuninkaan.

¹⁴Hvis I frygter HERREN og tjener ham, adlyder hans Røst og ikke er genstridige mod HERRENs Bud, men følger HERREN eders Gud, både I og Kongen, som har fået Herredømmet over eder, da skal det gå eder vel.

¹⁴Jos te aina kunnioitatte, palvelette ja tottelette Herraa, Jumalaanne, ettekä kapinoi hänen käskyjään vastaan, silloin Herra on teidän ja teidän kuninkaanne kanssa.

¹⁵Adlyder I derimod ikke HERRENs Røst, men er genstridige mod HERRENs Bud, da skal HERRENs Hånd ramme eder og eders Konge og ødelægge eder.

¹⁵Mutta jos ette tottele Herraa vaan kapinoitte hänen käskyjään vastaan, Herran käsi sattuu teihin ja kuninkaaseenne.

¹⁶Træd nu frem og se den vældige Gerning, HERREN vil øve for eders Øjne!

¹⁶"Pysykää vielä paikoillanne ja katselkaa ihmettä, jonka Herra tekee teidän nähtenne.

¹⁷Har vi ikke Hvedehøst nu? Men jeg vil råbe til HERREN, at han skal sende Torden og Regn, for at I kan kende og se, at det i HERRENs Øjne var en stor Brøde I begik, da I krævede en Konge!"

¹⁷Nyt on vehnänkorjuun aika. Mutta kun kutsun Herraa, hän lähettää ukkosen ja sateen. Siitä tiedätte, että pyytäessänne itsellenne kuningasta olette pahasti rikkoneet Herraa vastaan."

¹⁸Derpå råbte Samuel til HERREN, og HERREN sendte samme Dag Torden og Regn. Da frygtede hele folket såre for HERREN og Samuel,

¹⁸Samuel kutsui Herraa, ja vielä sinä päivänä Herra lähetti ukkosen ja sateen. Kaikissa heräsi suuri pelko Herraa ja Samuelia kohtaan.

¹⁹og hele Folket sagde til Samuel: "Bed for dine Trælle til HERREN din Gud, at vi ikke skal dø, fordi vi til vore andre Synder har føjet den Brøde at kræve en Konge!"

¹⁹Kansa sanoi Samuelille: "Rukoile palvelijoittesi puolesta Herraa, Jumalaasi, jottei meidän tarvitsisi kuolla, vaikka kaikkien syntiemme lisäksi teimme senkin rikkomuksen, että pyysimme itsellemme kuningasta."

²⁰Da sagde Samuel til Folket: "Frygt ikke! Vel har I øvet al den Synd; men vend eder nu ikke fra HERREN, tjen ham af hele eders Hjerte

²⁰Samuel vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Te teitte kyllä tämän rikkomuksen, mutta älkää enää kääntykö pois seuraamasta Herraa. Palvelkaa aina Herraa kaikesta sydämestänne.

²¹og vend eder ikke til dem, som er Tomhed og hverken kan hjælpe eller frelse, fordi de er Tomhed.

²¹Älkää eksykö seuraamaan olemattomia jumalia. Ne eivät pysty auttamaan eivätkä pelastamaan, sillä olemattomia ne ovat.

²²Thi for sit store Navns Skyld vil HERREN ikke forstøde sit Folk, da det jo har behaget HERREN at gøre eder til sit Folk.

²²Suuren nimensä kunnian tähden Herra ei tahdo hylätä teitä, kun hän kerran on nähnyt hyväksi ottaa teidät omaksi kansakseen.

²³Det være også langt fra mig at synde mod HERREN og høre op med at bede for eder; jeg vil også vise eder den gode og rette Vej;

²³Enkä minäkään voi tehdä sellaista syntiä Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta puolestanne. Minä opetan teille sen, mikä on hyvää ja oikein.

²⁴men frygt HERREN og tjen ham oprigtigt af hele eders Hjerte; thi se, hvor store Ting han gjorde imod eder!

²⁴Kunnioittakaa ainoastaan Herraa ja palvelkaa häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne! Muistakaa suuria tekoja, jotka hän on tehnyt hyväksenne!

²⁵Men hvis I handler ilde, skal både I og eders Konge gå til Grunde!"

²⁵Mutta jos jatkatte pahoja tekojanne, teidät ja kuninkaanne pyyhkäistään pois."