¹Kong Josafat af Juda derimod vendte uskadt hjem igen til sit Palads i Jerusalem.

¹Juudan kuningas Josafat palasi onnellisesti kotiinsa Jerusalemiin.

²Da trådte Seeren Jehu, Hananis Søn, frem for ham, og han sagde til Kong Josafat: "Skal man hjælpe de ugudelige? Elsker du dem, der hader HERREN? For den Sags Skyld er HERRENs Vrede over dig!

²Näkijä Jehu, Hananin poika, tuli kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Pitikö sinun auttaa jumalatonta? Sinähän olet Herran vihollisten ystävä. Tämän vuoksi sinua kohtaa Herran viha.

³Noget godt er der dog hos dig, thi du har udryddet Asjererne af Landet, og du har vendt dit Hjerte til at søge Gud."

³Mutta on sinussa sentään hyvääkin. Olet hävittänyt maasta asera-tarhat ja palvellut uskollisesti Jumalaa."

⁴Josafat blev nu i Jerusalem, Så drog han atter ud blandt Folket fra Be'ersjeba til Efraims Bjerge og førte dem tilbage til HERREN, deres Fædres Gud.

⁴Tämän jälkeen Josafat pysytteli omassa maassaan. Hän liikkui kuitenkin paljon kansan keskuudessa Beersebasta aina Efraimin vuoristoon asti ja sai kansan jälleen palvelemaan Herraa, isiensä Jumalaa.

⁵Og han indsatte Dommere i Landet i hver enkelt af de befæsfede Byer i Juda.

⁵Hän asetti maahan tuomareita, omat tuomarit kuhunkin Juudan linnoitettuun kaupunkiin.

⁶Og han sagde til Dommerne: "Se til, hvad I gør, thi det er ikke for Mennesker, men for HERREN, I fælder Dom, og han er hos eder, når I afsiger Hendelser.

⁶Hän sanoi heille: "Harkitkaa tarkoin, mitä teette, sillä te ette ole vastuussa ihmisille, vaan Herralle. Hän on mukana, kun te lausutte tuomion.

⁷Derfor være HERRENs Frygt over eder! Vær varsomme med, hvad I foretager eder, thi hos HERREN vor Gud er der hverken Uret eller Personsanseelse, ej heller tager han imod Bestikkelse!"

⁷Pelätkää Herraa ja olkaa työssänne tunnollisia, sillä Herra, meidän Jumalamme, ei suvaitse vääryyttä, puolueellisuutta eikä lahjusten ottoa."

⁸Også i Jerusalem indsatte Josafat nogle af Leviterne, Præsterne og Overhovederne for Israels Fædrenehuse til at dømme i HERRENs Sager og i Stridigheder mellem Jerusalems Indbyggere.

⁸Myös Jerusalemiin Josafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin sukujen päämiehiä antamaan tuomioita Herran lain mukaan ja ratkaisemaan Jerusalemin asukkaiden välisiä riita-asioita.

⁹Og han bød dem: "Således skal I gøre i HERRENs Frygt, i Sanddruhed og med redeligt Hjerte:

⁹Hän antoi heille tällaiset määräykset: "Ohjatkoon työtänne Herran pelko, toimikaa tunnollisesti ja vilpittömin mielin!

¹⁰Hver Gang der forelægges eder en Retssag af eders Brødre, der bor i deres Byer, hvad enten det drejer sig om Blodskyld eller om Love, Anordninger og Lovbud, skal I hjælpe dem til Rette, at de ikke skal pådrage sig Skyld forHERREN, så der kommer Vrede over eder og eders Brødre; gør således for ikke at pådrage eder Skyld.

¹⁰Kun muissa kaupungeissa asuvat virkaveljenne tuovat oikeusasioita teidän ratkaistaviksenne -- olipa kysymyksessä murha tai tappo tai muu rikkomus lakia, käskyjä, säädöksiä tai ohjeita vastaan -- varoittakaa heitä, jotta he pysyisivät nuhteettomina Herran edessä ja jotta Herran viha ei kohtaisi heitä ja teitä itseänne. Toimikaa näin, niin olette puhtaat Jumalan edessä.

¹¹I alle HERRENs Sager skal Ypperstepræsten Amarja være eders foresatte, i alle Kongens Sager Zebadja, Jisjmaels Søn, Fyrsten i Judas Hus; og Leviterne står eder til Tjeneste som Retsskrivere. Gå nu frimodigt til Værket, HERREN vil være med enhver, der gør sin Pligt."

¹¹Pappi Amarja on esimiehenne kaikissa Herran lakia koskevissa asioissa ja Juudan heimon päämies Sebadja, Ismaelin poika, kaikessa mikä koskee kuningasta. Leeviläiset saavat toimia teidän kirjureinanne. Ryhtykää tarmokkaasti työhön! Olkoon Herra niiden kanssa, jotka tekevät hyvää."