¹Næste År, ved den Tid Kongerne drager i Krig, sendte David Joab ud med sine folk og hele Israel, og de hærgede Ammoniternes Land og belejrede Rabba. David blev derimod selv i Jerusalem.

¹Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Daavid lähetti Joabin johdolla vakinaiset joukkonsa ja Israelin miehet sotaretkelle, ja he kukistivat ammonilaiset ja ryhtyivät piirittämään Rabbaa. Daavid itse jäi Jerusalemiin.

²Så skete det en Aftenstund, da David havde rejst sig fra sit Leje og vandrede på Kongepaladsets Tag, at han fik Øje på en Kvinde, der var i Færd med at bade sig; og Kvinden, var meget smuk.

²Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan käyskentelemään kuninkaanpalatsin katolla, hän näki sieltä naisen, joka oli peseytymässä. Nainen oli hyvin kaunis.

³David sendte da Bud for at forhøre sig om hende, og der blev sagt: "Det er vist Batseba, Eliams Datter, Hetiten Urias's Hustru!"

³Daavid lähetti tiedustelemaan, kuka nainen oli, ja hänelle kerrottiin: "Hän on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Urian vaimo."

⁴Så lod David hende hente, og da hun kom til ham, lå han hos hende; hun havde lige renset sig efter sin Urenhed. Derefter vendte hun hjem igen.

⁴Daavid lähetti sananviejiä noutamaan naista, ja tämä saapui hänen luokseen. Nainen oli juuri puhdistautunut, ja Daavid makasi hänen kanssaan. Sitten nainen palasi kotiinsa.

⁵Men da Kvinden blev frugtsommelig, sendte hun Bud til David og lod sige: "Jeg er frugtsommelig!"

⁵Nainen tuli raskaaksi, ja hän toimitti Daavidille sanan: "Minä olen raskaana."

⁶Da sendte David det Bud til Joab: "Send Hetiten Urias til mig!" Og Joab sendte Urias til David.

⁶Silloin Daavid lähetti Joabille käskyn: "Lähetä luokseni heettiläinen Uria." Joab teki niin.

⁷Da Urias kom, spurgte David, hvorledes det stod til med Joab og Hæren, og hvorledes det gik med Krigen.

⁷Kun Uria tuli, Daavid kysyi häneltä, mitä Joabille ja sotilaille kuului ja kuinka sodankäynti sujui.

⁸Derpå sagde David til Urias: "Gå nu ned til dit Hus og tvæt dine Fødder!" Urias gik da ud af Kongens Palads, og en Gave fra Kongen blev sendt efter ham;

⁸Sitten hän sanoi: "Mene kotiisi ja pese matkan pölyt jaloistasi." Uria lähti palatsista, ja kuningas lähetti hänen jälkeensä lahjan.

⁹men Urias lagde sig ved Indgangen til Kongens Palads hos sin Herres Folk og, gik ikke ned til sit Hus.

⁹Mutta Uria ei mennytkään kotiinsa, vaan jäi nukkumaan palatsin pihalle herransa miesten joukkoon.

¹⁰Da David fik at vide, at Urias ikke var gået ned til sit Hus, sagde han til ham: "Kommer du ikke lige fra Rejsen? Hvorfor går du så ikke ned til dit Hus?"

¹⁰Kun Daavidille ilmoitettiin, ettei Uria ollut mennyt kotiinsa, Daavid sanoi hänelle: "Sinähän tulet pitkän matkan takaa. Miksi et mennyt kotiisi?"

¹¹Urias svarede David: "Arken og Israel og Juda bor i Hytter, og min Herre Joab og min Herres Trælle ligger lejret på åben Mark; skulde jeg da gå til mit Hus for at spise og drikke og søge min Hustrus Leje? Så sandt HERREN lever, og så sandt du lever, jeg gør det ikke!"

¹¹Uria vastasi: "Liitonarkku ja Israelin ja Juudan miehet asuvat teltoissa, ja herrani Joab ja hänen miehensä ovat ulkona leirissä. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät, sitä en voi tehdä."

¹²Da sagde David til Urias: "Så bliv her i Dag; i Morgen vil jeg lade dig rejse!" Urias blev da i Jerusalem den Dag.

¹²Daavid sanoi Urialle: "Jää tänne vielä täksi päiväksi, huomenna annan sinun lähteä takaisin." Niin Uria jäi Jerusalemiin siksi päiväksi, seuraavaan aamuun saakka.

¹³Næste Dag indbød David ham til at spise og drikke hos sig og fik ham beruset. Men om Aftenen gik han ud og lagde sig på sit Leje hos sin Herres Folk; til sit Hus gik han ikke ned.

¹³Daavid kutsui hänet luokseen syömään ja juomaan ja juotti hänet humalaan. Mutta illalla Uria meni taas makuupaikalleen kuninkaan miesten joukkoon eikä lähtenyt kotiinsa.

¹⁴Næste Morgen skrev David et Brev til Joab og sendte det med Urias.

¹⁴Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti Joabille kirjeen ja lähetti sen Urian mukana.

¹⁵I Brevet skrev han: "Sæt Urias der, hvor Kampen er hårdest, og lad ham i Stikken, så han kan blive dræbt!"

¹⁵Kirjeeseen hän kirjoitti: "Sijoittakaa Uria eturintamaan keskelle kiivainta taistelua ja vetäytykää sitten itse kauemmas, niin että hänet lyödään hengiltä."

¹⁶Joab, der var ved at belejre Byen, satte da Urias på en Plads, hvor han vidste, der stod tapre Mænd over for ham:

¹⁶Piirittäessään kaupunkia Joab sijoitti Urian sille kohdalle, jossa hän tiesi vihollisen urheimpien sotilaiden olevan.

¹⁷og da Mændene i Byen gjorde Udfald og angreb Joab, faldt nogle af Folket, af Davids Mænd; også Hetiten Urias faldt.

¹⁷Kun ammonilaiset tulivat ulos kaupungista taistelemaan Joabia vastaan, Daavidin joukoista kaatui useita miehiä, ja myös heettiläinen Uria sai surmansa.

¹⁸Da sendte Joab David Melding om hele Slagets Gang,

¹⁸Joab lähetti Daavidin luo sananviejän tekemään selkoa kaikesta, mitä taistelussa oli tapahtunut.

¹⁹og han gav Sendebudet den Befaling: "Når du har givet Kongen Beretning om hele Slagets Gang,

¹⁹Sananviejälle hän antoi tällaisen määräyksen: "Sitten kun olet kertonut kuninkaalle kaiken, mitä taistelussa tapahtui,

²⁰kan det være, at Kongen bruser op i Vrede og siger til dig: Hvorfor kom I Byen så nær i Slaget? I måtte jo vide, at der vilde blive skudt oppe fra Muren!.

²⁰kuningas ehkä suuttuu ja sanoo: 'Mitä varten teidän piti mennä niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö muka tienneet, että he ampuvat muurilta?

²¹Hvem var det, der dræbte Abimelek, Jerubba'als Søn? Var det ikke en Kvinde, som kastede en Møllesten ned på ham fra Muren, så han fandt sin Død i Tebez? Hvorfor kom I Muren så nær? Så skal du sige: Også din Træl Hetiten Urias faldt!"

²¹Kuka tappoi Abimelekin, Jerubbesetin pojan Tebesissä? Joku nainen pudotti muurilta hänen päähänsä jauhinkiven, niin että hän kuoli. Miksi menitte niin lähelle muuria?' Sano silloin: 'Myös palvelijasi, heettiläinen Uria, on saanut surmansa.'"

²²Så drog Budet af Sted og kom og meldte David alt, hvad Joab havde pålagt ham, hele Slagets Gang. Da blussede Davids Vrede op mod Joab, og han sagde til Budet:"Hvorfor kom I Byen så nær i Slaget? I måtte jo vide, at der vilde blive skudt oppe fra Muren! Hvem var det, der dræbte Abimelek, Jerubba'als Søn? Var det ikke en Kvinde, som kastede en Møllesten ned på ham fra Muren, så han fandt sin Død i Tebez? Hvorfor kom I Muren så nær?"

²²Sananviejä lähti matkaan, ja tultuaan Daavidin luo hän kertoi kaiken niin kuin Joab oli käskenyt.

²³Budet sagde til David: "Mændene var os overlegne og rykkede ud imod os på åben Mark, men vi trængte dem tilbage til Portens Indgang;

²³Sananviejä sanoi: "Emme voineet mitään sille, että nuo miehet hyökkäsivät ulos kaupungista kimppuumme, mutta meidän onnistui tunkea heidät takaisin kaupungin portille asti.

²⁴så skød Bueskytterne oppe fra Muren på dine Trælle, og nogle af Kongens Trælle faldt; også din Træl Hetiten Urias faldt!"

²⁴Jousimiehet ampuivat muurilta palvelijoitasi, kuningas, ja useita miehiäsi kaatui. Myös heettiläinen Uria sai surmansa."

²⁵Da sagde David til Budet: "Sig til Joab: Du skal ikke græmme dig over den Ting; thi Sværdet fortærer snart den ene, snart den anden; fortsæt med Kraft Kampen mod Byen og riv den ned! Med de Ord skal du sætte Mod i ham!"

²⁵Silloin Daavid sanoi sananviejälle: "Sano Joabille näin: 'Älä anna tämän masentaa mieltäsi. Miekka syö milloin täältä, milloin tuolta. Ahdista kaupunkia entistä kiivaammin ja tuhoa se.' Rohkaise häntä näin."

²⁶Da Urias's Hustru hørte, at hendes Mand var faldet, holdt hun Dødeklage over sin Ægtefælle.

²⁶Kun Urian vaimo kuuli miehensä kaatuneen, hän piti puolisolleen valittajaiset.

²⁷Men da Sørgetiden var omme, lod David hende hente til sit Hus, og hun blev hans Hustru og fødte ham en Søn. Men det, David havde gjort, var ondt i HERRENs Øjne.

²⁷Suruajan mentyä Daavid antoi noutaa hänet palatsiinsa. Hänestä tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan. Mutta Herran silmissä Daavidin teko oli paha.