¹Da David var kommet lidt på den anden Side af Bjergets Top, Kom Mefibosjets Tjener Ziba ham i Møde med et Par opsadlede Æsler, som bar 200 Brød, 100 Rosinkager, 100 Frugter og en Dunk Vin.

¹Kun Daavid oli kulkenut mäen laelta vähän eteenpäin, häntä vastaan tuli Mefibosetin palvelija Siba mukanaan satuloitu aasipari. Aasien selkään oli kuormattu kaksisataa leipää, sata kakkua rusinoita, sata nippua muita hedelmiä ja viinileili.

²Da sagde Kongen til Ziba: "Hvad vil du med det?" Og Ziba svarede: "Æslerne er bestemt til Ridedyr for Kongens Hus, Brødene og Frugterne til Spise for Folkene og Vinen til Drikke for dem, der bliver trætte i Ørkenen!"

²Kuningas kysyi Sibalta: "Mihin sinä noita viet?" Siba vastasi: "Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastamista varten, leivät ja hedelmät ovat palvelijoille syötäviksi ja viini autiomaassa uupuneille juotavaksi."

³Så sagde Kongen: '"Hvor er din Herres Søn?" Ziba svarede Kongen: "Han blev i Jerusalem; thi han tænkte: Nu vil Israels Hus give mig min Faders Kongedømme tilbage!"

³Kuningas kysyi: "Missä on isäntäsi?" Siba vastasi: "Hän jäi Jerusalemiin. Hän näet ajattelee, että Israelin heimot antavat nyt hänelle takaisin hänen sukunsa kuninkuuden."

⁴Da sagde Kongen til Ziba: "Dig skal hele Mefibosjets Ejendom tilhøre!" Og Ziba sagde: "Jeg bøjer mig dybt! Måtte jeg finde Nåde for min Herre Kongens Øjne!"

⁴Silloin kuningas sanoi Siballe: "Kaikki, mitä Mefiboset omistaa, on nyt sinun." Siba vastasi: "Kiitän ja kumarrun eteesi. Kunpa saisin aina pysyä herrani ja kuninkaani suosiossa!"

⁵Men da Kong David kom til Bahurim, se, da kom en Mand ved Navn Simei, Geras Søn, af samme Slægt som Sauls Hus, gående ud af Byen, alt imedens han udstødte Forbandelser,

⁵Kun kuningas Daavid ehti Bahurimin kohdalle, kylästä tuli häntä vastaan eräs Saulin sukulainen, nimeltään Simei, Geran poika. Tullessaan hän huusi kirouksia

⁶og han kastede Sten efter David og alle Kong Davids Folk, skønt alle Krigerne og alle Kærnetropperne gik på begge Sider af ham.

⁶ja heitteli kivillä Daavidia ja hänen miehiään, vaikka koko sotaväki ja päälliköt olivat kuninkaan molemmin puolin.

⁷Og Simei forbandede ham med de Ord: "Bort, bort med dig, din Blodhund, din Usling!

⁷Simei huusi ja kirosi Daavidia näin: "Pois täältä, pois, sinä murhamies ja roisto!

⁸HERREN har nu bragt alt Sauls Hus's Blod over dig, han, i hvis Sted du blev Konge, og HERREN har nu givet din Søn Absalon Kongedømmet; nu har Ulykken ramt dig. for,i du er en Blodhund!"

⁸Nyt Herra on kostanut sinulle Saulin suvun veren! Sinä rupesit kuninkaaksi Saulin jälkeen, mutta nyt Herra antoi kuninkuuden pojallesi Absalomille. Onnettomuutesi on omaa syytäsi, sinä murhamies!"

⁹Da sagde Abisjaj, Zerujas Søn, til Kongen: "Hvorfor skal den døde Hund have Lov at forbande min Herre Kongen? Lad mig gå hen og hugge Hovedet af ham!"

⁹Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: "Miten tuo koiranraato saa kirota herraani ja kuningastani? Minä menen ja lyön häneltä pään poikki."

¹⁰Men Kongen svarede: "Hvad har jeg med eder at gøre, Zerujasønner! Når han forbander, og når HERREN har budt ham at forbande David, hvem tør da sige: Hvorfor gør du det?"

¹⁰Mutta kuningas sanoi: "Miksi te puututte minun asioihini, Serujan pojat? Antaa hänen kirota. Jos Herra on käskenyt hänen kirota Daavidia, kuka silloin voi panna hänet tilille siitä?"

¹¹Og David sagde til Abisjaj og alle sine Folk: "Når min egen Søn, som er udgået af min Lænd, står mig efter Livet, hvad kan man da ikke vente af denne Benjaminit! Lad ham kun forbande, når HERREN har budt ham det!

¹¹Ja Daavid sanoi Abisaille ja palvelijoilleen: "Jos kerran minun oma poikani tavoittelee henkeäni, mitä silloin voi odottaa tuolta benjaminilaiselta? Jättäkää hänet rauhaan ja antakaa hänen huutaa kirouksiaan, jos Herra on häntä käskenyt.

¹²Måske vil HERREN se til mig i min Nød og gøre mig godt til Gengæld for hans Forbandelse i Dag!"

¹²Ehkäpä Herra näkee kärsimäni vääryyden ja hyvittää ne kiroukset, joita tuo mies on tänään syytänyt niskaani."

¹³Derpå gik David med sine Mænd hen ad Vejen, medens Simei fulgte ham oppe på Bjergskråningen og stadig udstødte Forbandelser, slog med Sten og kastede Støv efter ham.

¹³Daavid kulki miehineen tietä eteenpäin, ja Simei kulki sivummalla vuoren rinnettä koko ajan kiroten häntä ja heitellen kiviä ja soraa.

¹⁴Således kom Kongen og alle Krigerne, som fulgte ham, udmattede til Jordan og hvilede ud der.

¹⁴Kuningas ja koko hänen väkensä saapuivat väsyneinä määränpäähän ja jäivät lepäämään.

¹⁵Imidlertid var Absalon draget ind i Jerusalem med alle Israels Mænd, og Akitofel var hos ham.

¹⁵Absalom oli tullut Israelin miesten kanssa Jerusalemiin, ja myös Ahitofel oli hänen kanssaan.

¹⁶Da nu Arkiten Husjaj, Davids Ven, kom til Absalon, sagde han til ham: "Kongen leve, Kongen leve!"

¹⁶Daavidin ystävä arkilainen Husai meni Absalomin luo ja huusi: "Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!"

¹⁷Absalon sagde til Husjaj: "Er det sådan, du viser din Ven Godhed? Hvorfor fulgte du ikke din Ven?"

¹⁷Absalom sanoi Husaille: "Tällaistako on sinun uskollisuutesi? Miksi et mennyt ystäväsi mukaan?"

¹⁸Husjaj svarede Absalon: "Nej, den, som HERREN og dette Folk og alle Israels Mænd har valgt, i hans Tjeneste vil jeg træde, og hos ham vil jeg blive!

¹⁸Husai vastasi: "En mennyt, koska tahdon olla sen miehen puolella, joka on Herran, tämän kansan ja kaikkien Israelin miesten valitsema. Hänen luokseen minä jään.

¹⁹Og desuden: Hvem er det, jeg tjener? Mon ikke hans Søn? Som jeg har tjent din Fader, vil jeg tjene dig!"

¹⁹Ja toiseksi, sinä olet ystäväni poika, enkö siis palvelisi sinua! Niin kuin olen palvellut isääsi, niin olen palveleva sinuakin."

²⁰Absalon sagde så til Akitofel: "Kom med eders Råd! Hvad skal vi gøre?"

²⁰Absalom sanoi Ahitofelille: "Neuvo nyt, mitä meidän pitäisi tehdä."

²¹Akitofel svarede Absalon: "Gå ind til din Faders Medhustruer, som han har ladet blive tilbage for at se efter Huset; så kan hele Israel skønne, at du har lagt dig for Had hos din Fader, og alle de, der har sluttet sig til dig, vil få nyt Mod!"

²¹Ahitofel sanoi hänelle: "Mene isäsi sivuvaimojen luo, jotka hän jätti pitämään huolta palatsista. Kun koko Israel kuulee, että olet lopullisesti katkaissut välisi isäsi kanssa, kannattajasi saavat lisää rohkeutta."

²²Absalons Telt blev så rejst på Taget, og Absalon gik ind til sin Faders Medhustruer i hele Israels Påsyn.

²²Absalomille pystytettiin katolle teltta, ja hän meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden.

²³Det Råd, Akitofel gav i de Tider, gjaldt nemlig lige så meget, som når man adspurgte Gud; så meget gjaldt ethvert Råd af Akitofel både hos David og Absalon.

²³Siihen aikaan Ahitofelin antamat neuvot olivat ihmisten mielestä kuin Jumalan sanaa; sellaisina pitivät kaikkia hänen neuvojaan sekä Daavid että Absalom.