¹Døde Fluer gør Salveblanderens Olie stinkende, lidt Dårskab ødelægger Visdommens Værd.

¹Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan, ja vähäinen tyhmyys voi vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

²Den vise har sin Forstand tilhøjre, Tåben har sin til venstre,

²Viisaan sydän vie onnea kohti, tyhmän sydän onnettomuuteen.

³Hvor Dåren end færdes, svigter hans Forstand, og han røber for alle, at han er en Dåre.

³Suoralla tielläkin tyhmän ymmärrys pettää. Puheillaan hän paljastaa tyhmyytensä kaikille.

⁴Når en Herskers Vrede rejser sig mod dig, forlad ikke derfor din Plads; thi Sagtmodighed hindrer store Synder.

⁴Jos hallitsija närkästyy sinuun, älä menetä malttiasi. Sävyisyys lievittää suuretkin hairahdukset.

⁵Der er et Onde, jeg så under Solen; det ser ud som et Misgreb af ham, som har Magten:

⁵Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on vallanpitäjän syytä:

⁶Dårskab sættes i Højsædet, nederst sidder de rige.

⁶tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset ja rikkaat istuvat alhaalla.

⁷Trælle så jeg højt til Hest og Høvdinger til Fods som Trælle.

⁷Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden käyvän jalan palvelijoiden tavoin.

⁸Den, som graver en Grav, falder selv deri; den, som nedbryder en Mur, ham bider en Slange;

⁸Joka kaivaa kuoppaa, voi pudota siihen, muurin purkajaa voi purra käärme.

⁹den, som bryder Sten, kan såre sig på dem; den, som kløver Træ, er i Fare.

⁹Kivenlouhija voi satuttaa itsensä kiviin, ja puunhakkaaja joutuu työssään vaaraan.

¹⁰Når Øksen er sløv og dens Æg ej hvæsses, må Kraft lægges i; men den dygtiges Fortrin er Visdom.

¹⁰Jos kirves on tylsä eikä sen terää tahkota, tarvitaan enemmän voimaa. On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön.

¹¹Bider en Slange, før den besværges, har Besværgeren ingen Gavn af sin Kunst.

¹¹Jos käärme puree ennen kuin se on lumottu, ei lumoojalle ole taidostaan hyötyä.

¹²Ord fra Vismands Mund vinder Yndest, en Dåres Læber bringer ham Våde;

¹²Viisaan sanat saavuttavat suosiota, mutta tyhmän nielee hänen oma suunsa.

¹³hans Tale begynder med Dårskab og ender med den værste Galskab.

¹³Hänen sanojensa alku on typeryyttä ja puheensa loppu sulaa mielettömyyttä.

¹⁴Tåben bruger mange Ord. Ej ved Mennesket, hvad der skal ske; hvad der efter hans Død skal ske, hvo siger ham det?

¹⁴Tyhmä puhuu paljon, vaikka ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa osaisi kertoa hänelle, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?

¹⁵Dårens Flid gør ham træt, thi end ikke til Bys ved han Vej.

¹⁵Milloin hän väsyy omaan typeryyteensä? Eihän hän tiedä edes tietä kaupunkiin.

¹⁶Ve dig, du Land, hvis Konge er en Dreng og hvis Fyrster holder Gilde ved Gry.

¹⁶Voi sinua, maa, jonka kuningas on poikanen ja jonka ruhtinaat mässäilevät aamusta alkaen!

¹⁷Held dig; du Land, hvis Konge er ædelbåren, hvis Fyrster holder Gilde til sømmelig Tid som Mænd og ikke som drankere.

¹⁷Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat viettävät pitonsa oikeaan aikaan -- arvokkaasti, eivät juopotellen!

¹⁸Ved Ladhed synker Bjælkelaget; når Hænderne slappes, drypper det i Huset.

¹⁸Laiskojen asuinsijoissa katot painuvat. Missä kädet riippuvat velttoina, siellä sataa sisään.

¹⁹Til Morskab holder man Gæstebud, og Vin gør de levende glade; men Penge skaffer alt til Veje.

¹⁹Pidot järjestetään ihmisten huviksi, ja viini ilahduttaa mielen. Ja rahallahan kaiken saa.

²⁰End ikke i din Tanke må du bande en Konge, end ikke i dit Sovekammer en, som er rig; thi Himlens Fugle kan udsprede Ordet, de vingede røbe, hvad du siger.

²⁰Älä edes ajatuksissasi kiroile kuningasta äläkä makuukammiossasikaan rikasta -- taivaan lintu voi viedä puheesi, siivekäs saattaa sanasi ilmi.