¹Da Josef var bragt ned til Ægypten, blev han af Ismaeliterne, der havde bragt ham derned, solgt til Faraos Hofmand Potifar, Livvagtens Øverste, en Ægypter.

¹Joosef vietiin Egyptiin, ja egyptiläinen Potifar, faraon hoviherra ja henkivartijain päällikkö, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet.

²Men HERREN var med Josef, så Lykken fulgte ham. Han var i sin Herre Ægypterens Hus;

²Herra oli Joosefin kanssa, ja siksi hänellä oli aina onni mukanaan. Hän asui egyptiläi- sen isäntänsä talossa,

³og hans Herre så, at HERREN var med ham, og at HERREN lod alt, hvad han foretog sig, lykkes for ham.

³ja isäntä huomasi, että Herra oli Joosefin kanssa ja antoi Joosefin onnistua kaikissa toimissaan.

⁴Således fandt Josef Nåde for hans Øjne og kom til at gå ham til Hånde; og han satte ham over sit Hus og gav alt, hvad han ejede, i hans Hånd;

⁴Joosef pääsi Potifarin suosioon ja palveli häntä niin hyvin, että Potifar asetti hänet taloutensa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa koko omaisuutensa.

⁵og fra det Øjeblik han satte ham over sit Hus og alt, hvad han ejede, velsignede HERREN Ægypterens Hus for Josefs Skyld, og HERRENs Velsignelse hvilede over alt, hvad han ejede, både inde og ude;

⁵Kun Potifar oli määrännyt Joosefin taloutensa ja kaiken omaisuutensa hoitajaksi, Herra siunasi hänen taloaan Joosefin tähden. Ja Herran siunaus näkyi kaikessa, mitä Potifarilla oli, niin kotona kuin tiluksilla.

⁶og han betroede alt, hvad han ejede, til Josef, og selv bekymrede han sig ikke om andet end den Mad, han spiste. Men Josef havde en smuk Skikkelse og så godt ud.

⁶Sen tähden Potifar jätti Joosefin hoitoon koko omaisuutensa eikä itse huolehtinut muusta kuin mitä hän söi. Joosef oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan.

⁷Nu hændte det nogen Tid derefter, at hans Herres Hustru kastede sine Øjne på Josef og sagde: "Kom og lig hos mig!"

⁷Niinpä jonkin ajan kuluttua isännän vaimo iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani."

⁸Men han vægrede sig og sagde til sin Herres Hustru: "Se, min Herre bekymrer sig ikke om noget i Huset, men alt, hvad han ejer, har han givet i min Hånd;

⁸Mutta Joosef kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: "Isäntäni ei enää välitä itse huolehtia mistään, hän on uskonut minun hoitooni kaiken omaisuutensa.

⁹han har ikke større Magt i Huset end jeg, og han har ikke unddraget mig noget som helst undtagen dig, fordi du er hans Hustru hvor skulde jeg da kunne øve denne store Misgerning og synde mod Gud!"

⁹Minulla on tässä talossa yhtä paljon valtaa kuin hänelläkin, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?"

¹⁰Og skønt hun Dag efter Dag talte Josef til, vilde han dog ikke føje hende i at ligge hos hende og have med hende at gøre.

¹⁰Ja vaikka nainen päivästä toiseen houkutteli Joosefia, Joosef ei suostunut makaamaan eikä olemaan hänen kanssaan.

¹¹Men en Dag han kom ind i Huset for at gøre sin Gerning, og ingen af Husfolkene var til Stede i Huset,

¹¹Eräänä päivänä, kun Joosef taas tuli taloon tekemään työtään eikä ketään talonväkeen kuuluvaa ollut paikalla,

¹²greb hun fat i hans Kappe og sagde: "Kom og lig hos mig!" Men han lod Kappen blive i hendes Hånd og flygtede ud af Huset.

¹²nainen tarttui Joosefin vaattee- seen ja sanoi: "Tule makaamaan kanssani." Silloin Joosef pakeni ulos, mutta hänen pukunsa jäi naisen käsiin.

¹³Da hun nu så, at han havde ladet hende beholde Kappen og var flygtet ud af Huset,

¹³Kun nainen näki, että Joosef oli jättänyt pukunsa hänen käsiinsä ja paennut,

¹⁴kaldte hun på sine Husfolk og sagde til dem: "Her kan I se! Han har bragt os en Hebræer til at drive Spot med os! Han kom ind til mig og vilde ligge hos mig, men jeg råbte af alle Kræfter,

¹⁴hän huusi talonsa palvelijoita ja sanoi: "Katsokaa! Potifar on tuonut tänne heprealaisen miehen, joka nyt pitää meitä pilkkanaan. Hän tuli minun luokseni ja halusi maata kanssani, mutta minä huusin kovaa,

¹⁵og da han hørte, at jeg gav mig til at råbe, lod han sin Kappe blive hos mig og flygtede ud af Huset!"

¹⁵ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja alkavan huutaa, hän jätti pukunsa tähän ja juoksi pakoon."

¹⁶Så lod hun Kappen blive liggende hos sig, indtil hans Herre kom hjem,

¹⁶Nainen piti Joosefin puvun siihen asti, kun hänen miehensä palasi kotiin.

¹⁷og sagde så det samme til ham: "Den hebraiske Træl, du bragte os til at drive Spot med os, kom ind til mig;

¹⁷Hän kertoi miehelleen samat asiat: "Tuo heprealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli minun luokseni häpäistäkseen minut,

¹⁸men da jeg gav mig til at råbe, lod han sin Kappe blive hos mig og flygtede ud af Huset."

¹⁸mutta kun minä kirkaisin ja rupesin huutamaan, hän jätti pukunsa minun viereeni ja juoksi pakoon."

¹⁹Da hans Herre hørte sin Hustrus Ord: "Således har din Træl behandlet mig!" blussede Vreden op i ham;

¹⁹Kun isäntä kuuli vaimonsa kertovan, mitä orja oli tehnyt, hän raivostui.

²⁰og Josefs Herre tog ham og kastede ham i Fængsel der, hvor Kongens Fanger sad fængslet. Således kom Josef i Fængsel.

²⁰Hän otti Joosefin kiinni ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin.

²¹Men HERREN var med Josef og skaffede ham Yndest og lod ham finde Nåde hos Fængselets Overopsynsmand,

²¹Herra piti Joosefista huolta vankilassakin ja oli hänen kanssaan, niin että hän saavutti vankilan päällikön suosion.

²²så at han gav ham Opsyn over alle Fangerne i Fængselet, og han sørgede for alt, hvad der skulde gøres der.

²²Päällikkö uskoi Joosefin val- vontaan vankilan muut vangit, ja Joosef huolehti kaikesta, mitä siellä tehtiin.

²³Fængselets Overopsynsmand førte ikke Tilsyn med noget som helst af, hvad der var lagt i Josefs Hånd, eftersom HERREN var med ham og lod alt, hvad han foretog sig, lykkes.

²³Eikä vankilan päällikkö lainkaan valvonut Joosefin toimia, koska Joosef Herran avulla suoritti ne hyvin. Herra antoi Joosefin onnistua kaikessa.