¹Hør Isralitter, Herrens ord, thi Herren går i rette med Landets Folk. Thi ej er der Troskab, ej Godhed, ej kender man Gud i Landet.

¹Kuulkaa, israelilaiset, mitä Herra sanoo! Herra käy oikeutta teidän kanssanne, sillä tässä maassa ei ole rehellisyyttä eikä uskollisuutta, kukaan ei tunne Jumalaa.

²Man sværger og lyver, myrder og stjæler, horer, gør Indbrud, og Blodskyld følger på Blodskyld.

²Väärät valat ja valheet, murhat, varkaudet ja aviorikokset rehottavat kaikkialla, veriteko seuraa veritekoa.

³Derfor sørger Landet, og alt, hvad der bor der, sygner, Markens Dyr og Himlens Fugle; selv Havets Fisk svinder bort.

³Sen tähden maa muuttuu aavikoksi, kaikki sen asukkaat nääntyvät. Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat, meren kalat katoavat.

⁴Dog skænde man ej, dog revse man ej, når mit Folk kun er som dets Præster.

⁴-- Kansaa ei pidä syyttää eikä tavallista ihmistä rangaista. Sinua, pappi, minä syytän.

⁵Du skal styrte ved Dag, og med dig Profeten ved Nat.

⁵Sinä kompastut päivänvalossa, ja yöllä kompastuu profeetta yhdessä sinun kanssasi. Sinä saatat kansasi tuhoon.

⁶Mit Folk skal gå til Grunde, fordi det er uden Kundskab. Da du har vraget Kundskab, vrager jeg dig som Præst; du glemte din Guds Åbenbaring, så glemmer og jeg dine Sønner.

⁶Näin tuhoutuu minun kansani, sillä kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut Jumalasi lain, minäkin unohdan sinun lapsesi.

⁷Jo fler, des mere de synded, ombytted deres Ære med Skændsel;

⁷Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.

⁸mit Folks Synd lever de af, dets Brøde hungrer de efter.

⁸He ovat saaneet elantonsa kansani syntiuhreista, siksi sen pahat teot ovat heille mieleen.

⁹Men Præst skal det gå som Folk: jeg hjemsøger ham for hans Færd, hans Id gengælder jeg ham.

⁹Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan.

¹⁰De skal spise, men ikke mættes bole, men ej blive fler; thi de har sveget HERREN og holder fast ved Hor.

¹⁰He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi, heidän irstaat menonsa eivät kansaa lisää. Näin heille käy sen vuoksi, että he ovat hylänneet Herran eivätkä kuule häntä enää.

¹¹Vin og Most tager Forstanden.

¹¹Huoruus ja viini vievät kansalta järjen.

¹²Mit Folk rådspørger sit Træ, og Svaret giver dets Stok; thi Horeånd ledte dem vild, de boler sig bort fra deres Gud.

¹²He kysyvät neuvoa pyhiltä puiltaan, arvat antavat heille vastauksia. Huoruuden henki eksyttää heidät, he kääntyvät uskottomina pois Jumalansa luota.

¹³De ofrer på Bjergenes Tinder, på Højene brænder de Ofre under en Eg, en Poppel, en Terebinte, thi Skyggen er god. Så horer jo og eders Døtre, så boler jo og eders Kvinder;

¹³Vuorten huipuilla he uhraavat, polttavat suitsuketta kukkuloilla tammen, poppelin ja rautatammen alla. Ne luovat suloisen varjon. Onko siis ihme, että tyttäristänne tulee porttoja ja miniänne rikkovat avion!

¹⁴jeg straffer ej Døtrenes Hor, ej Kvinderne for deres Bolen; thi selv går de bort med Horer ofrer sammen med Skøger; og det uvise Folk drages ned.

¹⁴Mutta minä en syytä tyttäriänne siitä, että he harjoittavat haureutta, enkä miniöitänne siitä, että he rikkovat avion. Itsehän miehet lähtevät huorien matkaan, uhraavat temppeliporttojen kanssa. Ymmärtämätön kansa joutuu turmioon!

¹⁵Men selv om du, Israel, horer, må Juda ej gøre sig skyldigt. Gå ikke over til Gilgal, drag ikke op til Bet-Aven, sværg ikke: "Så sandt HERREN lever!"

¹⁵Vaikka sinä, Israel, harjoitat haureutta, älköön Juuda siihen syyllistykö. Älkää menkö Gilgaliin, älkää lähtekö Bet-Aveniin, älkää siellä vannoko: "Niin totta kuin Herra elää!"

¹⁶Thi som en uvan Ko er Israel uvan, skal HERREN så lade dem græsse i Frihed som Lam?

¹⁶Israel on vikuroinut kuin niskuri lehmä. Miten Herra antaisi sen nyt kulkea vapaasti kuin lampaat laitumella?

¹⁷Efraim er bundet til Afgudsbilleder; lad ham fare!

¹⁷Efraimilaiset pitävät kiinni epäjumalistaan -- tehkööt niin kuin tahtovat!

¹⁸Deres Drikken er skejet ud. Hor har de bedrevet; højt har deres Skjolde elsket Skændsel.

¹⁸Juhlat ja juomingit, huoruus ja irstailu hillittömässä himossa! Kaiken yllä häpeän verho!

¹⁹Et Vejr har omspændt dem med sine Vinger, og de skal blive til Skamme for deres Ofre.

¹⁹Mutta myrsky iskee heihin, ja onnettomasti päättyvät heidän uhriateriansa.