¹Derpå lod Josua Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme kalde til sig

¹Joosua kutsui koolle Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toisen puoliskon

²og sagde til dem: "I har holdt alt, hvad HERRENs Tjener Moses bød eder, og adlydt mig i alt, hvad jeg har påbudt eder.

²ja sanoi: "Te olette tehneet kaiken, minkä Mooses, Herran palvelija, käski teidän tehdä, ja olette kaikessa noudattaneet minun käskyjäni.

³I har ikke svigtet eders Brødre i denne lange Tid; indtil denne Dag har I holdt HERREN eders Guds Bud.

³Koko tänä aikana ette ole hylänneet veljiänne, vaan olette noudattaneet Herran, Jumalanne, käskyjä.

⁴Men nu har HERREN eders Gud skaffet eders Brødre Ro, som han lovede dem; vend derfor nu tilbage til eders Telte i det Land, hvor eders Ejendom ligger, som HERRENs Tjener Moses gav eder hinsides Jordan.

⁴Nyt Herra on antanut teidän veljienne päästä asumaan rauhassa, kuten hän lupasi, ja myös te voitte palata kotiin siihen maahan, joka teille kuuluu ja jonka Mooses, Herran palvelija, antoi teille omaksi Jordanin itäpuolelta.

⁵Kun må I omhyggeligt agte på at holde det Bud og den Lov, HERRENs Tjener Moses pålagde eder, at elske HERREN eders Gud, vandre på alle hans Veje, holde hans Bud, holde fast ved ham og tjene ham af hele eders Hjerte og hele eders Sjæl!"

⁵Mutta huolehtikaa aina siitä, että tarkoin noudatatte niitä käskyjä ja ohjeita, jotka Mooses, Herran palvelija, antoi teille. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, kulkekaa aina hänen teitään, noudattakaa hänen käskyjään, pysykää hänelle uskollisina ja palvelkaa häntä koko sydämestänne ja sielustanne."

⁶Og Josua velsignede dem og lod dem drage bort, og de begav sig til deres Telte.

⁶Sitten Joosua siunasi heidät ja saattoi heidät matkaan, ja he lähtivät koteihinsa.

⁷Den ene Halvdel af Manasses Stamme havde Moses givet Land i Basan, den anden Halvdel derimod havde Josua givet Land sammen med deres Brødre i Landet vesten for Jordan. Og da Josua lod dem drage hver til sit efter at have velsignet dem,

⁷Mooses oli antanut Manassen heimon toiselle puoliskolle maata Basanista, ja Joosua antoi heimon toiselle puoliskolle maata Jordanin länsipuolelta samalla kun hän antoi maata muille israelilaisille. Hyvästellessään lähtijöitä Joosua siunasi heidät

⁸vendte de tilbage til deres Telte med store Rigdomme, med Kvæg i Mængde, med Sølv og Guld, Kobber og Jern og Klæder i stor Mængde; og det Bytte, de havde taget fra deres Fjender, delte de med deres Brødre.

⁸ja sanoi vielä: "Kun te nyt palaatte koteihinne ja teillä on mukananne runsaasti omaisuutta, suuret karjalaumat, hopeaa, kultaa, pronssia ja rautaa sekä suuret määrät vaatteita, jakakaa vihollisilta saatu saalis veljienne kanssa."

⁹Så forlod Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme Israeliterne i Silo i Kana'ans Land og vendte tilbage til Gilead, det Land, de havde fået i Eje, hvor de havde nedsat sig i Følge HERRENs Bud ved Moses;'

⁹Niin Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toinen puolisko erkanivat muista israelilaisista Silossa, Kanaaninmaassa, ja lähtivät Gileadiin, omaan maahansa, jonka he olivat saaneet Herran Moosekselle antaman säädöksen mukaisesti.

¹⁰og da Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme kom til Gelilot ved Jordan i Kana'ans Land, byggede de et Alter der ved Jordan, et stort Alter. der sås viden om.

¹⁰Kun ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset tulivat Jordanin Gelilotiin, joka on Kanaaninmaassa, he rakensivat siellä Jordanin rannalle suuren ja komean alttarin.

¹¹Men det kom Israeliterne for Øre, at Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme havde bygget et Alter på Grænsen af Kana'ans Land, ved Gelilot ved Jordan, på Israeliternes Side.

¹¹Muut israelilaiset saivat tietää, että he olivat rakentaneet alttarin Kanaaninmaan rajalle israelilaisten alueelle Jordanin Gelilotiin.

¹²Og da Israeliterne hørte det, samledes hele Israeliternes Menighed i Silo for at drage i Kamp imod dem.

¹²Silloin koko kansa kokoontui Siloon lähteäkseen sotaretkelle itäisiä heimoja vastaan.

¹³Da sendte Israeliterne Pinehas, Præsten Eleazars Søn, til Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme i Gilead

¹³Israelilaiset lähettivät pappi Pinehasin, Eleasarin pojan, Gileadin maahan Ruubenin ja Gadin heimojen ja Manassen heimon toisen puoliskon luo.

¹⁴tillige med ti Øverster, een Øverste for hver af alle Israels Stammer; hver af dem var Overhoved for sin Stamme iblandt Israels Tusinder;

¹⁴Pinehasin mukana he lähettivät myös kymmenen päällikköä, yhden jokaisesta sukukunnasta, jokaisesta Israelin heimosta. Kukin näistä miehistä oli sukunsa päämies ja kuului Israelin sotajoukon päällikköihin.

¹⁵og da de kom til Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme i Gilead, talte de således til dem:

¹⁵Tultuaan ruubenilaisten, gadilaisten ja manasselaisten luo Gileadin maahan he sanoivat näille:

¹⁶"Således siger hele HERRENs Menighed: Hvad er det for en Troløshed, I har begået mod Israels Gud, at I i Dag har vendt eder fra HERREN ved at bygge eder et Alter og vise Genstridighed mod HERREN?

¹⁶"Koko Herran kansa kysyy: Miksi olette luopuneet Herrasta ja lakanneet seuraamasta häntä? Miksi olette ryhtyneet kapinaan Herraa vastaan rakentamalla oman alttarin?

¹⁷Har vi ikke nok i Brøden med Peor, som vi endnu den Dag i Dag ikke har fået os renset for, og for hvis Skyld der kom Plage over Israels Menighed?

¹⁷Eikö meille riitä Peorissa tehty synti, josta saimme rangaistuksen ja josta emme vieläkään ole puhtaat?

¹⁸Og dog vender I eder i Dag fra HERREN! Når I i Dag er genstridige mod HERREN, vil hans Vrede i Morgen bryde løs over hele Israels Menighed.

¹⁸Jos te tänään luovutte Herrasta ja nousette häntä vastaan kapinaan, niin huomenna hän vihastuu koko Israelin kansaan.

¹⁹Hvis det Land, I har fået i Eje, er urent, så gå over til det Land, der er HERRENs Ejendom, der, hvor HERRENs Bolig står, og nedsæt eder iblandt os; men vær ikke genstridige mod HERREN, ej heller mod os ved at bygge eder et Alter til foruden HERREN vor Guds Alter!

¹⁹Jos pidätte saamaanne maata epäpuhtaana, tulkaa Herran omaan maahan, jossa hänen telttamajansa sijaitsee, ja asettukaa asumaan meidän keskuuteemme. Mutta älkää kapinoiko Herraa vastaan älkääkä nousko kapinaan meitäkään vastaan. Älkää siis rakentako omaa alttaria, joka ei ole oikea Herran, meidän Jumalamme, alttari.

²⁰Dengang Akan, Zeras Søn, øvede Svig med det bandlyste, kom der da ikke Vrede over hele Israels Menighed, skønt han kun var en enkelt Mand? Måtte han ikke dø for sin Brøde?"

²⁰Ettekö muista, miten koko Israelin kansaa kohtasi viha, kun Akan, Serahin poika, rikkoi Herran käskyn ja kajosi saaliiseen, joka oli julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi? Eikä hän ollut ainoa, jonka oli kuoltava tämän synnin takia."

²¹Da svarede Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme overhovederne for Israels Tusinder således:

²¹Silloin ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset vastasivat Israelin joukkojen päämiehille:

²²"Gud, Gud HERREN, Gud, Gud HERREN ved det, og Israel skal vide det: Hvis det er i Genstridighed eller Troløshed mod HERREN, i den Hensigt at vende os fra HERREN,

²²"Oi Herra, jumalten Jumala! Herra, jumalten Jumala! Herra tietää, miksi me tämän teimme, ja myös Israelin on saatava se tietää. Jos me olemme olleet uskottomia sinua kohtaan, Herra, älä silloin säästä meitä tänään.

²³at vi har bygget os et Alter, gid han så må unddrage os sin Hjælp i Dag! Hvis det er for at bringe Brændofre og Afgrødeofre derpå eller for at bringe Takofre derpå, så straffe HERREN det!

²³Jos olemme rakentaneet tämän alttarin luopuaksemme sinusta ja uhrataksemme polttouhreja, ruokauhreja ja yhteysuhreja, niin rankaise sinä meitä, Herra!

²⁴Nej, vi har gjort det af Frygt for det Tilfælde, at eders Børn engang i Fremtiden skulde sige til vore: Hvad har I med HERREN, Israels Gud, at gøre?

²⁴Me rakensimme tämän, koska meillä oli huoli siitä, että teidän jälkeläisenne saattaisivat joskus tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme: 'Mitä tekemistä teillä on Herran, Israelin Jumalan kanssa?

²⁵HERREN har jo sat Jordan som Grænse imellem os, og eder, Rubeniter og Gaditer; I har ingen Del i HERREN! Og således kunde eders Børn få vore til at høre op med at frygte HERREN.

²⁵Herra on asettanut Jordanin erottamaan meidät teistä ruubenilaisista ja gadilaisista. Teillä ei ole mitään osuutta Herraan.' Tällaisin puhein teidän jälkeläisenne voisivat saada meidän jälkeläisemme luopumaan Herrasta.

²⁶Derfor tænkte vi: Lad os bygge dette Alter, ikke til Brændoffer eller Slagtoffer,

²⁶"Siksi me sanoimme: 'Meidän on rakennettava alttari, mutta ei polttouhria eikä teurasuhria varten.

²⁷men for at det kan være Vidne mellem os og eder og mellem vore Efterkommere efter os om, at vi vil forrette HERRENs Tjeneste' for hans Åsyn med vore Brændofre, Slagtofre og Takofre, for at eders Børn ikke engang i Fremtiden skal sige til vore: I har ingen Del i HERREN!

²⁷Sen on oltava todisteena teille ja meille sekä myös jälkipolvillemme siitä, että mekin saamme palvella Herraa hänen pyhäkössään polttouhreillamme, teurasuhreillamme ja yhteysuhreillamme. Silloin teidän jälkeläisenne eivät voi tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme, ettei näillä ole osuutta Herraan.'

²⁸Og vi tænkte: Hvis de i Fremtiden siger således til os og vore Efterkommere, så siger vi: Læg dog Mærke til, hvorledes det HERRENs Alter er bygget, som vore Forfædre rejste, ikke til Brændofre eller Slagtofre, men for at det kunne være Vidne mellem os og eder.

²⁸Mutta jos he joskus niin sanovat meille tai meidän jälkeläisillemme, me vastaamme heille: 'Katsokaa tätä alttaria, jonka meidän isämme rakensivat Herran alttarin kaltaiseksi, ei polttouhreja eikä teurasuhreja varten, vaan todisteeksi teille ja meille.

²⁹Det være langt fra os at være genstridige mod HERREN eller vende os fra HERREN i Dag ved at bygge et Alter til Brændoffer, Afgrødeoffer og Slagtoffer foruden HERREN vor Guds Alter, som står foran hans Bolig!"

²⁹Mekö nousisimme kapinaan Herraa vastaan ja luopuisimme hänestä rakentamalla polttouhria, ruokauhria ja teurasuhria varten toisen alttarin sen alttarin lisäksi, joka on Herran, meidän Jumalamme, telttamajan edessä!'"

³⁰Da Præsten Pinehas og Menighedens Øverster og Overhovederne for Israels Tusinder, som ledsagede ham, hørte de Ord, som Rubeniterne, Gaditerne og Manassiterne talte, var de tilfredse,

³⁰Pappi Pinehas sekä kansan päämiehet ja Israelin joukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, hyväksyivät sen, mitä ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset sanoivat.

³¹og Pinehas, Præsten Eleazars Søn, sagde til Rubeniterne, Gaditerne og Manassiterne: "I Dag erkender vi, at HERREN er iblandt os, siden I ikke har øvet denne Svig imod HERREN; derved har I frelst Israeliterne fra HERRENs Hånd!"

³¹Pappi Pinehas, Eleasarin poika, sanoi ruubenilaisille, gadilaisille ja manasselaisille: "Nyt me voimme olla varmat, että Herra on yhä keskellämme. Te ette ole olleet hänelle uskottomia ettekä ole tehneet mitään sellaista, minkä vuoksi Herra rankaisisi meitä israelilaisia."

³²Derpå vendte Pinehas, Præsten Eleazars Søn, og Øversteme tilbage fra Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme i Gilead til Israeliterne i Kana'ans Land og aflagde dem Beretning,

³²Pappi Pinehas, Eleasarin poika, ja päälliköt palasivat Gileadista ruubenilaisten ja gadilaisten luota Kanaaninmaahan muiden israelilaisten luo ja toivat heille nämä tiedot.

³³og Israeliterne var tilfredse ved Meddelelsen, og Israeliterne priste Gud og tænkte ikke mere på at drage i Kamp mod dem for at ødelægge det Land, Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme boede i.

³³Israelilaiset hyväksyivät selityksen ja ylistivät Herraa. He lakkasivat suunnittelemasta maanmiehiään vastaan sotaretkeä, jonka tarkoituksena oli ollut hävittää ruubenilaisten ja gadilaisten maa.

³⁴Og Rubeniterne, Gaditerne og Manasses halve Stamme kaldte Alteret: Vidne; "thi," sagde de, "det skal være Vidne mellem os om, at HERREN er Gud!"

³⁴Ruubenilaiset ja gadilaiset antoivat alttarille nimen Todistaja, koska alttari oli heille ja muille israelilaisille todisteena siitä, että Herra on Jumala.