¹Men Zelofhads Døtre, hvis Fader var en Søn af Hefer, en Søn af Gilead, en Søn af Makir, en Søn af Manasse - de hørte altså til Josefs Søn Manasses Slægter, og deres Navne var Mala, Noa, Hogla, Milka og Tirza - trådte hen

¹Joosefin pojan Manassen sukuun kuuluvalla Selofhadilla oli viisi tytärtä; Selofhadin isä oli Hefer, tämän isä Gilead, tämän Makir, tämän Manasse. Tyttärien nimet olivat Mahla, Noa, Hogla, Milka ja Tirsa.

²og stillede sig frem for Moses, Præsten Eleazar, Øversterne og hele Menigheden ved Indgangen til Åbenbaringsteltet og sagde:

²He tulivat Mooseksen, pappi Eleasarin, päälliköiden ja kansan eteen pyhäkköteltan ovelle ja sanoivat:

³"Vor Fader døde i Ørkenen han hørte ikke med til Koras Tilhængere, dem, der rottede sig sammen mod HERREN, men døde for sin egen Synds Skyld og han havde ingen Sønner.

³"Meidän isämme kuoli autiomaassa. Hän ei kuulunut siihen joukkoon, joka liittoutui Korahin kanssa Herraa vastaan, vaan hän kuoli oman syntinsä takia. Hänellä ei ollut poikia.

⁴Hvorfor skal nu vor Faders Navn udslettes af hans Slægt, fordi han ingen Søn havde? Giv os Ejendom blandt vor Faders Brødre!"

⁴Pitäisikö isämme nimen kadota hänen sukunsa keskuudesta vain sen vuoksi, ettei häneltä jäänyt poikaa? Anna myös meille oma osuutemme maasta, samalla kun annat isämme veljille heidän osuutensa."

⁵Og Moses lagde deres Sag frem for HERRENs Åsyn.

⁵Mooses vei heidän asiansa Herran ratkaistavaksi.

⁶Da talede HERREN således til Moses:

⁶Herra sanoi Moosekselle:

⁷"Zelofbads Døtre har Ret i, hvad de siger; giv dem Ejendom til Arvelod mellem deres Faders Brødre og lad deres Faders Arvelod tilfalde dem

⁷"Selofhadin tyttäret ovat oikeassa. Anna heille maata perintöomaisuudeksi ja erota heidän isälleen kuuluva omaisuus heidän omakseen, kun jaat maata heidän isänsä veljille.

⁸Og til Israeliterne skal du tale og sige således: Når en Mand dør uden at efterlade sig nogen Søn, da skal I lade hans Arvelod gå i Arv til hans Datter;

⁸Sano israelilaisille näin: Jos mies kuolee jättämättä jälkeensä poikaa, antakaa hänen omaisuutensa perinnöksi hänen tyttärelleen.

⁹har han heller ingen Datter, skal I give hans Arvelod til hans Brødre;

⁹Ellei hänellä ole tytärtä, antakaa hänen omaisuutensa hänen veljilleen.

¹⁰har han heller ingen Brødre, skal I give hans Arvelod til hans Farbrødre;

¹⁰Ellei hänellä ole veljiä, antakaa hänen omaisuutensa hänen isänsä veljille.

¹¹og har hans Fader ingen Brødre, skal I give hans Arvelod til hans nærmeste kødelige Slægtning, som så skal arve den. Det skal være Israeliterne en retsgyldig Anordning, som HERREN har pålagt Moses."

¹¹Mutta ellei hänen isällään ole veljiä, antakaa hänen omaisuutensa hänen lähimmälle sukulaiselleen. Tätä oikeussäädöstä, jonka Herra on käskynään antanut Moosekselle, israelilaisten tulee noudattaa."

¹²Og HERREN sagde til Moses: "Stig op på Åbarimbjerget her og se ud over Landet, som jeg vil give Israeliterne.

¹²Herra sanoi Moosekselle: "Nouse Abarimin vuorelle, niin saat nähdä sen maan, jonka minä annan israelilaisille.

¹³Og når du har set ud over det, skal også du samles til din Slægt ligesom din Broder Aron;

¹³Sitä katseltuasi sinut otetaan isiesi luo, kuten otettiin veljesi Aaron.

¹⁴I var jo genstridige mod mit Ord i Zins Ørken, dengang Menigheden yppede Kiv, så at I ikke helligede mig i deres Påsyn ved at skaffe Vand." Det er Meriba Kadesjs Vand i Zins Ørken.

¹⁴Kun kansa Sinin autiomaassa kapinoi minua vastaan, te ette tarkoin täyttäneet minun käskyäni. Te ette pitäneet minua pyhänä kansan edessä silloin, kun annoitte veden virrata kalliosta." Tämä oli tapahtunut Meribat-Kadesin vesipaikalla.

¹⁵Og Moses talte således til HERREN:

¹⁵Mooses sanoi Herralle:

¹⁶"Måtte HERREN, Gud over alt Køds Ånder, indsætte en Mand over Menigheden,

¹⁶"Oi Herra, Jumala, sinä jonka käsissä on kaikkien elollisten henki, valitse israelilaisille päämies,

¹⁷som kan drage ud og hjem i Spidsen for dem og føre dem ud og hjem, for at ikke HERRENs Menighed skal blive som en Hjord uden Hyrde!"

¹⁷joka pystyy käskemään heitä ja johtamaan heitä kaikessa, mitä he tekevät. Muuten Herran kansa on kuin lammaslauma, jolla ei ole paimenta."

¹⁸Da sagde HERREN til Moses: "Tag Josua, Nuns Søn, en Mand, i hvem der er Ånd, læg din Hånd på ham,

¹⁸Herra sanoi Moosekselle: "Kutsu luoksesi Joosua, Nunin poika, jossa on oikea henki ja mieli, ja siunaa hänet panemalla kätesi hänen päänsä päälle.

¹⁹fremstil ham for Præsten Eleazar og hele Menigheden og indsæt ham således i deres Påsyn;

¹⁹Vie hänet pappi Eleasarin ja kansan eteen ja aseta hänet tehtäväänsä kaikkien nähden.

²⁰og overdrag ham noget af din Værdighed, for at hele Israeliternes Menighed kan adlyde ham.

²⁰Siirrä häneen omaa voimaasi ja kunniaasi, niin Israelin kansa tottelee häntä.

²¹Men han skal træde frem for Præsten Eleazar, for at han kan skaffe ham Urims Kendelse for HERRENs Åsyn; på hans Bud skal han drage ud, og på hans Bud skal han vende hjem, han og alle Israeliterne, hele Menigheden."

²¹Hän saa astua pappi Eleasarin eteen, ja Eleasarin tulee kysyä urimin avulla hänelle neuvoa Herralta. Tätä neuvoa Joosuan ja israelilaisten tulee noudattaa kaikessa, mitä he tekevät."

²²Moses gjorde som HERREN havde pålagt ham; han tog Josua og fremstillede ham for Præsten Eleazar og hele Menigheden;

²²Mooses teki niin kuin Herra oli käskenyt. Hän kutsui luokseen Joosuan, vei hänet pappi Eleasarin ja kansan eteen,

²³og han lagde sine Hænder på ham og indsatte ham, således som HERREN havde påbudt ved Moses.

²³pani kätensä hänen päälleen ja asetti hänet tehtäväänsä Herran antamien ohjeiden mukaisesti.