¹Halleluja! Ja, det er godt at lovsynge vor Gud, ja, det er lifligt, lovsang sømmer sig.

¹Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, ihanaa on virittää ylistyslaulu!

²Herren bygger Jerusalem, han samler de spredte af Israel,

²Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.

³han læger dem, hvis Hjerte er sønderknust, og forbinder deres Sår;

³Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa.

⁴han fastsætter Stjemernes Tal og giver dem alle Navn.

⁴Herra tietää tähtien luvun, hän on antanut niille kaikille nimen.

⁵Vor Herre er stor og vældig, hans Indsigt er uden Mål;

⁵Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, mittaamaton on hänen viisautensa.

⁶HERREN holder de ydmyge oppe, til Jorden bøjer han gudløse.

⁶Hän on nöyrien tuki ja turva, mutta jumalattomat hän painaa maahan.

⁷Syng for HERREN med Tak, leg for vor Gud på Citer!

⁷Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi, soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!

⁸Han dækker Himlen med Skyer, sørger for Regn til Jorden, lader Græs spire frem på Bjergene og Urter til Menneskers Brug;

⁸Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen, hän panee versomaan vuorien ruohon.

⁹Føde giver han Kvæget og Ravneunger, som skriger;

⁹Hän antaa karjalle ravinnon, hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.

¹⁰hans Hu står ikke til stærke Heste, han har ikke Behag i rapfodet Mand;

¹⁰Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.

¹¹HERREN har Behag i dem, der frygter ham, dem, der bier på hans Miskundhed.

¹¹Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.

¹²Lovpris HERREN, Jerusalem, pris, o Zion, din Gud!

¹²Kiitä Herraa, Jerusalem! Ylistä Jumalaasi, Siion!

¹³Thi han gør dine Portstænger stærke, velsigner dine Børn i din Midte;

¹³Hän vahvistaa sinun porttiesi salvat, hän siunaa ne, jotka asuvat keskelläsi.

¹⁴dine Landemærker giver han Fred, mætter dig med Hvedens Fedme;

¹⁴Hän tuo rajoillesi rauhan ja antaa ravinnoksesi parhainta vehnää.

¹⁵han sender sit Bud til Jorden, hastigt løber hans Ord,

¹⁵Hän lähettää käskynsä maan päälle, hetkessä saapuu hänen sanansa perille.

¹⁶han lader Sne falde ned som Uld, som Aske spreder han Rim,

¹⁶Hän sirottelee lunta kuin villan hahtuvia, hän levittää kuuraa kuin tuhkaa.

¹⁷som Brødsmuler sender han Hagl, Vandene stivner af Kulde fra ham;

¹⁷Hän viskoo rakeita kuin leivänmuruja, hänen pakkasessaan vesi jähmettyy.

¹⁸han sender sit Ord og smelter dem, de strømmer, når han rejser sit Vejr.

¹⁸Kun hän käskee, jää sulaa. Hän käskee tuulensa puhaltaa, ja vedet virtaavat.

¹⁹Han kundgør sit Ord for Jakob, sine Vedtægter og Lovbud for Israel.

¹⁹Hän on ilmoittanut sanansa Jaakobille, käskynsä ja säädöksensä Israelille.

²⁰Så gjorde han ikke mod andre Folk, dem kundgør han ingen Lovbud. Halleluja!

²⁰Muille kansoille hän ei niitä ilmoittanut, hänen säädöksiään eivät toiset tunne. Halleluja!