1(Til Sangmesteren. Til Liljerne. Af David.) Frels mig Gud, thi Vandene når mig til Sjælen,
1Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin "Liljat". Daavidin psalmi. (H69:2)Pelasta minut, Jumala! Vesi on noussut kaulaani saakka.
2jeg er sunket i bundløst Dynd, hvor der intet Fodfæste er, kommet i Vandenes Dyb, og Strømmen går over mig;
2(H69:3)Olen vajonnut pohjattomaan liejuun, jalkani ei tavoita lujaa maata. Olen joutunut vetten syvyyksiin, pyörre tempaa minut mukaansa.
3træt har jeg skreget mig, Struben brænder, mit Øje er mat af at bie på min Gud;
3(H69:4)Minä olen väsynyt huutamaan, kurkkuni on käheä. Silmäni hämärtyivät, kun odotin sinua, Jumala.
4flere end mit Hoveds Hår er de, der hader mig uden Grund, mange er de, som vil mig til Livs, uden Skel er mig fjendske; hvad jeg ikke har ranet, skal jeg dog erstatte!
4(H69:5)Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttä vihaavat. Vahvoja he ovat, nuo, jotka tahtovat tuhota minut. Syyttä he ovat minun vihamiehiäni. Kuinka voisin palauttaa sellaista, mitä en ole varastanut?
5Gud, du kender min Dårskab, min Skyld er ej skjult for dig.
5(H69:6)Jumala, sinä tunnet erehdykseni, rikkomukseni eivät pysy sinulta salassa.
6Lad mig ej bringe Skam over dem, som bier på dig, o Herre, Hærskarers HERRE, lad mig ej bringe Skændsel over dem der søger dig, Israels Gud!
6(H69:7)Herrani, Herra Sebaot! Älköön minun takiani joutuko häpeään kukaan, joka odottaa sinua. Israelin Jumala! Älköön minun takiani joutuko pilkattavaksi kukaan, joka etsii sinua.
7Thi for din Skyld bærer jeg Spot, mit Åsyn dækkes af Skændsel;
7(H69:8)Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi, häpeän puna peittää kasvoni.
8fremmed er jeg for mine Brødre en Udlænding for min Moders Sønner.
8(H69:9)Minusta on tullut vieras veljilleni, äitini pojat eivät minua tunne.
9Thi Nidkærhed for dit Hus har fortæret mig, Spotten mod dig er faldet på mig:
9(H69:10)Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut, ja minuun sattuu niiden pilkka, jotka pilkkaavat sinua.
10jeg spæged min Sjæl med Faste, og det blev mig til Spot;
10(H69:11)Minä itkin ja paastosin, mutta siitäkin koitui minulle vain häpeää.
11i Sæk har jeg klædt mig, jeg blev dem et Mundheld.
11(H69:12)Minä pukeuduin karkeaan kankaaseen, mutta minusta tuli vain pilkkalaulun aihe.
12De, der sidder i Porten, taler om mig, ved Drikkelagene synger de om mig.
12(H69:13)Missä ihmiset kokoontuvat, siellä puhutaan minusta. Missä olutta juodaan, siellä lauletaan minusta.
13Men jeg beder, HERRE, til dig i Nådens Tid, o Gud, i din store Miskundhed svare du mig!
13(H69:14)Minä rukoilen sinua, Herra. Kunpa tämä hetki olisi otollinen. Jumala, vastaa minulle! Onhan hyvyytesi suuri ja apusi varma.
14Frels mig med din trofaste Hjælp fra Dyndet, at jeg ikke skal synke; red mig fra dem, der hader mig, fra Vandenes Dyb,
14(H69:15)Pelasta minut, etten vajoaisi liejuun, pelasta minut vihollisteni käsistä ja vetten syvyyksistä.
15lad Strømmen ikke gå over mig; lad Dybet ikke sluge mig eller Brønden lukke sig over mig.
15(H69:16)Älä anna pyörteen temmata minua mukaansa, syvyyden nielaista minua, älä anna kuilun sulkeutua pääni päällä.
16Svar mig, HERRE, thi god er din Nåde, vend dig til mig efter din store Barmhjertighed;
16(H69:17)Vastaa minulle, Herra! Sinä olet uskollinen, katso puoleeni, sinä armollinen.
17dit Åsyn skjule du ej for din Tjener, thi jeg er i Våde, skynd dig og svar mig;
17(H69:18)Älä kätke kasvojasi palvelijaltasi. Minä olen ahdingossa, vastaa jo minulle!
18kom til min Sjæl og løs den, fri mig for mine Fjenders Skyld!
18(H69:19)Tule luokseni, lunasta minut, osta minut vapaaksi vihollisteni nähden.
19Du ved, hvorledes jeg smædes og bærer Skam og Skændsel; du har Rede på alle mine Fjender.
19(H69:20)Sinä näet kaikki ahdistajani, sinä tiedät, että olen kärsinyt häväistystä, herjaa ja pilkkaa.
20Spot har ulægeligt knust mit Hjerte; jeg bied forgæves på Medynk, på Trøstere uden at finde;
20(H69:21)Häpeä on murtanut sydämeni, haavani ei parane. Turhaan minä odotin sääliä, kukaan ei minua lohduttanut.
21de gav mig Malurt at spise og slukked min Tørst med Eddike.
21(H69:22)Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa, janooni he juottivat etikkaa.
22Lad Bordet foran dem blive en Snare, deres Takofre blive en Fælde;
22(H69:23)Tulkoon heidän pitopöytänsä heille ansaksi ja uhrijuhlansa onnettomuudeksi!
23lad Øjnene slukkes, så Synet svigter, lad Lænderne altid vakle!
23(H69:24)Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, tee heidän jalkansa heikoiksi.
24Din Vrede udøse du over dem din glødende Harme nå dem;
24(H69:25)Vuodata heidän päälleen kiivautesi malja, sinun vihasi hehku kohdatkoon heidät.
25deres Teltlejr blive et Øde, og ingen bo i deres Telte!
25(H69:26)Tulkoon heidän leirinsä autioksi, älköön kukaan asuko heidän teltoissaan.
26Thi de forfølger den, du slog, og øger Smerten for dem, du såred.
26(H69:27)He ovat vainonneet sitä, jota sinä olet lyönyt, lisänneet sen tuskaa, jota sinä olet haavoittanut.
27Tilregn dem hver eneste Brøde lad dem ikke få Del i din Retfærd;
27(H69:28)Pane heille syyllisyyttä syyllisyyden päälle, torju heidät luotasi.
28lad dem slettes af Livets Bog, ej optegnes blandt de retfærdige!
28(H69:29)Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköön heidän nimeään merkittäkö vanhurskaiden joukkoon.
29Men mig, som er arm og lidende, bjærge din Frelse, o Gud!
29(H69:30)Minä olen kurja ja kipua täynnä, mutta sinä, Jumala, autat minut turvaan.
30Jeg vil prise Guds Navn med Sang og ophøje ham med Tak;
30(H69:31)Minä ylistän lauluin Jumalan nimeä, kunnioitan sitä kiitoksin.
31det er mer for HERREN end Okser end Tyre med Horn og Klove!
31(H69:32)Miellyttäköön kiitokseni Herraa enemmän kuin uhrihärkä, enemmän kuin sarvipää ja halkisorkkainen sonni.
32Når de ydmyge ser det, glæder de sig; I, som søger Gud, eders Hjerte oplives!
32(H69:33)Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat, niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa,
33Thi HERREN låner de fattige Øre, han agter ej fangne Venner ringe.
33(H69:34)sillä Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.
34Himmel og Jord skal prise ham, Havet og alt, hvad der rører sig der;
34(H69:35)Taivas ja maa ylistäkööt häntä, meret ja kaikki, mikä niissä liikkuu.
35thi Gud vil frelse Zion og opbygge Judas Byer; der skal de bo og tage det i Eje;
35(H69:36)Jumala pelastaa Siionin ja rakentaa Juudan kaupungit. Hänen kansansa saa asua siellä, se ottaa maan omakseen.
36hans Tjeneres Afkom skal arve det, de, der elsker hans Navn, skal bo deri.
36(H69:37)Hänen palvelijoittensa jälkeläiset perivät sen, ja ne, jotka rakastavat hänen nimeään, saavat asua siellä.