¹Jehosxafat ekdormis kun siaj patroj, kaj oni enterigis lin kun liaj patroj en la urbo de David. Kaj anstataux li ekregxis lia filo Jehoram.

¹Josafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joram.

²Li havis fratojn, filojn de Jehosxafat:Azarja, Jehxiel, Zehxarja, Azarjahu, Mihxael, kaj SXefatja. CXiuj ili estis filoj de Jehosxafat, regxo de Judujo.

²Joramin veljet olivat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarja, Mikael ja Sefatja. Kaikki he olivat Juudan kuninkaan Josafatin poikia.

³Ilia patro donis al ili multe da donacoj, argxenton, oron, multekostajxojn, kaj fortikigitajn urbojn en Judujo; sed la regnon li donis al Jehoram, cxar li estis la unuenaskito.

³Heidän isänsä oli antanut heille paljon lahjoja, hopeaa, kultaa ja muita kalleuksia, sekä linnoitettuja kaupunkeja Juudan alueelta. Mutta kuninkuuden hän antoi Joramille, koska tämä oli esikoinen.

⁴Kiam Jehoram estrigxis super la regno de sia patro kaj fortigxis, li mortigis per glavo cxiujn siajn fratojn kaj ankaux kelkajn el la eminentuloj de Izrael.

⁴Kun Joram oli noussut isänsä valtaistuimelle ja vakiinnuttanut asemansa, hän surmautti kaikki veljensä ja myös joukon Israelin johtomiehiä.

⁵La agxon de tridek du jaroj havis Jehoram, kiam li farigxis regxo, kaj ok jarojn li regxis en Jerusalem.

⁵Kuninkaaksi tullessaan Joram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.

⁶Li iradis laux la vojo de la regxoj de Izrael, kiel faris la domo de Ahxab, cxar filino de Ahxab estis lia edzino, kaj li faradis malbonon antaux la Eternulo.

⁶Joram kulki samaa tietä kuin Israelin kuninkaat. Hänellä oli vaimonaan Ahabin tytär, ja Ahabin suvun tavoin hän teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä.

⁷Tamen la Eternulo ne volis pereigi la domon de David, pro la interligo, kiun Li faris kun David, kaj cxar Li promesis doni lumilon al li kaj al liaj filoj por cxiam.

⁷Herra ei kuitenkaan tahtonut hävittää Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja luvannut jättää Daavidille ja hänen suvulleen lampun ikiajoiksi.

⁸En lia tempo la Edomidoj defalis de Judujo kaj starigis super si regxon.

⁸Joramin aikana Edom nousi kapinaan, irrottautui Juudan alaisuudesta ja valitsi itselleen oman kuninkaan.

⁹Tiam Jehoram kun siaj militestroj kaj kun cxiuj siaj cxaroj eliris; kaj li levigxis nokte, kaj venkobatis la Edomidojn, kiuj estis cxirkaux li, kaj la cxarestrojn.

⁹Silloin Joram lähti päällikköjensä ja vaunujoukkojensa kanssa yöllä liikkeelle ja löi edomilaiset, jotka olivat piirittäneet hänet ja vaunujoukkojen päälliköt.

¹⁰Tamen la Edomidoj restis defalintaj de Judujo gxis la nuna tago. En la sama tempo ankaux Libna defalis de li, cxar li forlasis la Eternulon, Dion de liaj patroj.

¹⁰Edom pääsi kuitenkin Juudan vallan alaisuudesta ja on pysynyt siitä erillään tähän päivään saakka. Samaan aikaan myös Libna irrottautui Juudasta, koska Joram oli hylännyt isiensä Jumalan.

¹¹Li ankaux arangxis altajxojn sur la montoj de Judujo, li malcxastigis la logxantojn de Jerusalem kaj delogis Judujon.

¹¹Joram rakensi kukkulapyhäköitä Juudan vuoristoon ja houkutteli Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta, ja hän sai koko Juudan luopumaan Herrasta.

¹²Kaj venis al li letero de la profeto Elija, en kiu estis skribite:Tiele diras la Eternulo, Dio de via patro David:Pro tio, ke vi ne iradis laux la vojoj de via patro Jehosxafat, kaj laux la vojoj de Asa, regxo de Judujo,

¹²Joram sai profeetta Elialta tällaisen kirjeen: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: 'Sinä et ole vaeltanut isäsi Josafatin ja Juudan kuninkaan Asan teitä,

¹³sed vi iradis laux la vojo de la regxoj de Izrael, kaj malcxastigis Judujon kaj la logxantojn de Jerusalem, kiel malcxastigis la domo de Ahxab, kaj ecx viajn fratojn, la domon de via patro, kiuj estis pli bonaj ol vi, vi mortigis:

¹³vaan olet kulkenut Israelin kuninkaiden teitä ja houkutellut Juudan kansan ja Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta Ahabin suvun tavoin. Sinä olet surmannut isäsi perheen, omat veljesi, jotka olivat parempia kuin sinä.

¹⁴pro tio jen la Eternulo frapos per granda plago vian popolon, viajn filojn, viajn edzinojn, kaj vian tutan havajxon;

¹⁴Sen tähden Herra antaa ankaran vitsauksen kohdata sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja koko omaisuuttasi.

¹⁵kaj vi mem havos grandan malsanon, malsanon en viaj internajxoj tian, ke pro la malsano elfalados viaj internajxoj cxiutage.

¹⁵Sinä itse sairastut vaikeaan tautiin, sisusvaivaan, joka saa sisälmyksesi lopulta tunkeutumaan ulos.'"

¹⁶Kaj la Eternulo ekscitis kontraux Jehoram la spiriton de la Filisxtoj, kaj de la Araboj, kiuj logxis apude de la Etiopoj;

¹⁶Herra yllytti filistealaiset ja nubialaisten naapureina asuvat arabialaiset Joramia vastaan.

¹⁷kaj ili iris kontraux Judujon kaj penetris en gxin, kaj forprenis la tutan havajxon, kiu trovigxis en la regxa domo, ankaux liajn filojn kaj liajn edzinojn; kaj restis cxe li neniu filo, krom lia plej juna filo Jehoahxaz.

¹⁷He hyökkäsivät Juudaan, tunkeutuivat syvälle maahan ja ottivat kuningasperheen omaisuudesta saaliikseen kaiken minkä käsiinsä saivat. He veivät mukanaan myös kuninkaan lapset ja vaimot, niin ettei hänelle jäänyt kuin Joahas, nuorin poika.

¹⁸Kaj post cxio cxi tio la Eternulo frapis liajn internajxojn per nesanigebla malsano.

¹⁸Ja kaiken tämän jälkeen Herra löi Joramia parantumattomalla sisussairaudella,

¹⁹Kaj tio dauxris de tago al tago; kaj kiam finigxis du jaroj, liaj internajxoj eliris de li kune kun lia malsano, kaj li mortis en grandaj doloroj; kaj lia popolo ne faris al li brulon, kiel la bruloj por liaj patroj.

¹⁹niin että lopulta hänen sisälmyksensä tunkeutuivat taudin voimasta ulos ja hän kuoli ankariin tuskiin. Hänelle ei kansa sytyttänyt hautajaisroihua, niin kuin se oli tehnyt hänen esi-isilleen.

²⁰La agxon de tridek du jaroj li havis, kiam li farigxis regxo, kaj ok jarojn li regxis en Jerusalem; li foriris ne estimata, kaj oni enterigis lin en la urbo de David, sed ne en la tomboj de la regxoj.

²⁰Kuninkaaksi tullessaan Joram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Hänen kuolemaansa ei kukaan surrut. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan.