¹Pli bona estas bona nomo, ol bona oleo; kaj la tago de la morto estas pli bona, ol la tago de la naskigxo.

¹Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.

²Pli bone estas iri en domon de funebro, ol iri en domon de festenado; cxar morto estas la fino de cxiu homo, kaj la vivanto notos cxi tion en sia koro.

²Parempi on mennä surutaloon kuin pitoihin, koska surutalossa näkee, mikä on kaikkien kohtalo. Jokainen, joka elää, painakoon sen mieleensä.

³Pli bona estas plendo, ol rido; cxar cxe malgxojo de la vizagxo plibonigxas la koro.

³On parempi murehtia kuin nauraa, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

⁴La koro de sagxuloj estas en domo de funebro, kaj la koro de malsagxuloj en domo de gxojo.

⁴Viisaan sydän on surutalossa, tyhmän sydän huvipaikoissa.

⁵Pli bone estas auxskulti riprocxon de sagxulo, ol auxskulti kanton de malsagxuloj.

⁵On parempi kuulla viisaan nuhteita kuin tyhmien hymistystä.

⁶CXar simila al la kraketado de dornoj sub poto estas la ridado de la malsagxuloj; kaj vantajxo gxi estas.

⁶Orjantappuroiden rätinää padan alla on tyhmän nauru. Turhuutta sekin.

⁷CXar perforteco forprenas la sagxon de sagxulo, kaj la prudenton malbonigas donaco.

⁷Väärä voitto tekee viisaankin hulluksi, lahjonta turmelee mielen.

⁸La fino de afero estas pli bona, ol gxia komenco; pacienculo estas pli bona, ol malhumilulo.

⁸On parempi lopettaa puhuminen kuin aloittaa, maltti on mahtailua parempi.

⁹Ne rapidu koleri en via spirito; cxar koleremeco logxas en la brusto de malsagxuloj.

⁹Älä vähällä vihastu, sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan.

¹⁰Ne diru:Kial la antauxaj tagoj estis pli bonaj, ol la nunaj? cxar ne el sagxeco vi cxi tion demandus.

¹⁰Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt, sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.

¹¹Bona estas sagxeco kune kun hereda havo, kaj gxi estas profita al tiuj, kiuj vidas la sunon.

¹¹Viisaus on yhtä arvokas kuin peritty omaisuus, vieläpä arvokkaampikin täällä auringon alla elävälle,

¹²CXar la sagxeco estas sxirmo tiel same, kiel mono estas sxirmo; sed la supereco de scienco konsistas en tio, ke la sagxeco donas vivon al sia posedanto.

¹²sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa. Viisaus vain on sikäli rahaa hyödyllisempi, että se pitää omistajansa hengissä.

¹³Rigardu la faron de Dio; cxar kiu povas tion rektigi, kion Li kurbigis?

¹³Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?

¹⁴En la tago de bonstato uzu la bonstaton, kaj en la tago de malfelicxo atendu:cxi tion kaj tion arangxis Dio, por ke la homo nenion komprenu post Li.

¹⁴Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.

¹⁵CXion tion mi vidis en miaj vantaj tagoj:okazas, ke virtulo pereas cxe sia virteco, kaj okazas, ke malvirtulo longe vivas cxe sia malvirteco.

¹⁵Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.

¹⁶Ne estu tro virta, kaj ne rezonu tro multe:kial vi devas vin konfuzi?

¹⁶Älä ole liian hurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tekisit elämäsi autioksi?

¹⁷Ne malvirtu tro multe, kaj ne estu senprudenta:kial vi devas morti ne en via tempo?

¹⁷Älä liikaa poikkea laista äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

¹⁸Bone estas, se vi tenos vin je unu afero kaj ankaux de alia afero vi ne forprenos vian manon; cxar tiu, kiu timas Dion, penas placxi al cxiuj.

¹⁸Sinun on paras pitää kiinni toisesta hylkäämättä toistakaan: Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.

¹⁹La sagxeco faras la sagxulon pli forta, ol dek potenculoj en la urbo.

¹⁹Viisaus on viisaalle vahvempi apu kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.

²⁰CXar ne ekzistas sur la tero virtulo, kiu farus nur bonon kaj ne pekus.

²⁰Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.

²¹Ne cxiujn vortojn, kiujn oni diras, atentu en via koro, por ke vi ne auxdu vian sklavon malbenanta vin:

²¹Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan, ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.

²²cxar multajn fojojn konsciis via koro, ke ankaux vi malbenis aliajn.

²²Muistathan ne monet kerrat, jolloin sinä itse olet kironnut muita.

²³CXion cxi tion mi provis per mia sagxo; mi diris al mi:Mi akiru sagxon; tamen gxi estas malproksima de mi.

²³Kaiken tämän olen viisauden avulla koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi." Mutta viisaus pysytteli tavoittamattomissa.

²⁴Kio estas malproksima kaj tre profunda, kiu tion komprenos?

²⁴Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä -- kuka voi sen löytää?

²⁵Mi turnis min kun mia koro, por ekkoni, esplori, kaj trasercxi sagxecon kaj prudenton, kaj ekscii, ke la malvirteco estas malsagxeco kaj ke la senscieco estas sensenca.

²⁵Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

²⁶Kaj mi trovas, ke pli malbona ol la morto estas la virino, kiu estas kaptilo, kaj kies koro estas reto, kaj kies manoj estas katenoj; tiu, kiu placxas al Dio, sin savos de sxi, sed pekulo estos kaptita de sxi.

²⁶Minä havaitsin: Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.

²⁷Jen, kion mi trovis, diris la Predikanto:oni devas kunigi unu fakton kun alia, por veni al konkludo.

²⁷Katso -- sanoi Saarnaaja -- tämän minä totesin, kun kohta kohdalta pyrin tulokseen:

²⁸Jen, kion ankoraux sercxis mia animo kaj ne trovis:viron unu inter mil mi trovis, sed virinon inter cxiuj mi tute ne trovis.

²⁸en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista.

²⁹Nur cxi tion mi trovis, ke Dio kreis la homon virtema; sed la homoj fordonis sin al multaj artifikoj.

²⁹Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia.