¹Se homo ofte admonita restos obstina, Li subite pereos sen ia helpo.

¹Niskoittelija, johon nuhteet kilpistyvät, musertuu hetkessä, eikä apua tule.

²Kiam altigxas virtuloj, la popolo gxojas; Sed kiam regas malvirtulo, la popolo gxemas.

²Kun oikeamieliset menestyvät, kansa iloitsee, kun jumalaton hallitsee, se huokaa.

³Homo, kiu amas sagxon, gxojigas sian patron; Sed kiu komunikigxas kun malcxastulinoj, tiu disperdas sian havon.

³Joka viisautta rakastaa, on isänsä ilo, varansa tuhlaa, joka käy porttojen luona.

⁴Regxo per justeco fortikigas la landon; Sed donacamanto gxin ruinigas.

⁴Oikeudenmukainen kuningas pitää maan pystyssä, veroja kiskova hävittää sen.

⁵Homo, kiu flatas al sia proksimulo, Metas reton antaux liaj piedoj.

⁵Joka puhuu toiselle mielin kielin, virittää verkon hänen tielleen.

⁶Per sia pekado malbona homo sin implikas; Sed virtulo triumfas kaj gxojas.

⁶Pahantekijä joutuu tekojensa vangiksi, oikeamielinen kulkee iloiten tietään.

⁷Virtulo penas ekkoni la aferon de malricxuloj; Sed malvirtulo ne povas kompreni.

⁷Oikeamielinen ymmärtää köyhää, jumalaton ei hänen huolistaan piittaa.

⁸Homoj blasfemantaj indignigas urbon; Sed sagxuloj kvietigas koleron.

⁸Kiihottajat villitsevät kaupungin, mutta viisaat tyynnyttävät vihan.

⁹Se sagxa homo havas jugxan aferon kun homo malsagxa, Tiam, cxu li koleras, cxu li ridas, li ne havas trankvilon.

⁹Jos viisas ryhtyy käräjöimään tyhmän kanssa, tämä räyhää tai nauraa, sopua ei tule.

¹⁰Sangaviduloj malamas senkulpulon; Sed virtuloj zorgas pri lia vivo.

¹⁰Jotka verta janoavat, ne nuhteetonta vihaavat, mutta kunnon ihmiset puolustavat häntä.

¹¹Sian tutan koleron aperigas malsagxulo; Sed sagxulo gxin retenas.

¹¹Tyhmä päästää vihansa valloilleen, viisas malttaa ja hillitsee vihansa.

¹²Se reganto atentas mensogon, Tiam cxiuj liaj servantoj estas malvirtuloj.

¹²Jos hallitsija kuuntelee valheita, on hovissa kohta pelkkiä lurjuksia.

¹³Malricxulo kaj procentegisto renkontigxas; La Eternulo donas lumon al la okuloj de ambaux.

¹³Pane köyhä ja riistäjä vieretysten: kummankin silmiin on Herra antanut valon.

¹⁴Se regxo jugxas juste malricxulojn, Lia trono fortikigxas por cxiam.

¹⁴Jos kuningas hankkii oikeutta köyhille, hänen valtansa on vahva ja vakaa.

¹⁵Kano kaj instruo donas sagxon; Sed knabo, lasita al si mem, hontigas sian patrinon.

¹⁵Keppi ja nuhtelu antavat viisautta, kuritta kasvanut poika on äitinsä häpeä.

¹⁶Kiam altigxas malvirtuloj, tiam multigxas krimoj; Sed virtuloj vidos ilian falon.

¹⁶Mitä enemmän jumalattomia, sitä enemmän rikoksia, mutta hurskaat saavat nähdä heidän kukistuvan.

¹⁷Punu vian filon, kaj li vin trankviligos, Kaj li donos gxojon al via animo.

¹⁷Ojenna poikaasi, se on onneksesi, saat hänestä paljon iloa.

¹⁸Se ne ekzistas profetaj predikoj, tiam popolo farigxas sovagxa; Sed bone estas al tiu, kiu observas la legxojn.

¹⁸Ellei profeettoja ole, kansa villiintyy, onnellinen se, joka Herran lakia seuraa.

¹⁹Per vortoj sklavo ne instruigxas; CXar li komprenas, sed ne obeas.

¹⁹Ei orjaa puheella ojenneta: hän tajuaa sen muttei tottele.

²⁰CXu vi vidas homon, kiu tro rapidas kun siaj vortoj? Estas pli da espero por malsagxulo ol por li.

²⁰Moni puhuu ennen kuin ajattelee -- tyhmyristäkin on enemmän toivoa.

²¹Se oni de infaneco kutimigas sklavon al dorlotigxado, Li poste farigxas neregebla.

²¹Joka orjaansa jo nuoresta hemmottelee, saa hänestä lopulta mieliharmin.

²²Kolerema homo kauxzas malpacojn, Kaj flamigxema kauxzas multajn pekojn.

²²Äkkipikainen panee alulle riidan, kiivaalle kertyy rikkomuksia.

²³La fiereco de homo lin malaltigos; Sed humilulo atingos honoron.

²³Ylpeys vie nöyryytykseen, vaatimaton saa kunniaa.

²⁴Kiu dividas kun sxtelisto, tiu malamas sian animon; Li auxdas la jxuron kaj nenion diras.

²⁴Joka varasta auttaa, vetää ylleen kirouksen: kun todistajia kutsutaan, hän vaikenee.

²⁵Timo antaux homoj faligas en reton; Sed kiu fidas la Eternulon, tiu estas sxirmita.

²⁵Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa.

²⁶Multaj sercxas favoron de reganto; Sed la sorto de homo dependas de la Eternulo.

²⁶Monet pyrkivät hallitsijan puheille, mutta oikeus tulee yksin Herralta.

²⁷Maljusta homo estas abomenajxo por virtuloj; Kaj kiu iras la gxustan vojon, tiu estas abomenajxo por malvirtulo.

²⁷Väärämielinen on hurskaalle kauhistus, niin myös suoran tien kulkija jumalattomalle.