¹Instruo de Asaf. Atentu, ho mia popolo, mian instruon; Klinu vian orelon al la paroloj de mia busxo.

¹Asafin virsi. Kuuntele, kansani, mitä opetan, tarkatkaa sanojani, te kaikki.

²Mi malfermos per sentenco mian busxon; Mi eldiros enigmojn el tempo antikva.

²Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia,

³Kion ni auxdis kaj sciigxis, Kion rakontis al ni niaj patroj,

³vanhoja asioita, joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet.

⁴Tion ni ne kasxos antaux iliaj infanoj, Rakontante al venonta generacio la gloron de la Eternulo, Kaj Lian potencon, kaj Liajn miraklojn, kiujn Li faris.

⁴Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.

⁵Li starigis ateston en Jakob, Kaj en Izrael Li fiksis legxon, Pri kiu Li ordonis al niaj patroj, Ke ili sciigu gxin al siaj infanoj,

⁵Hän sääti Jaakobille säädöksensä, hän antoi Israelille lakinsa ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen,

⁶Por ke sciu estonta generacio, la infanoj, kiuj naskigxos, Ili levigxu kaj rakontu al siaj infanoj.

⁶jotta tulevakin polvi ne tuntisi, jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat ja kertoisivat omille lapsilleen.

⁷Ili metu sian fidon sur Dion, Kaj ili ne forgesu la farojn de Dio, Kaj ili plenumu Liajn ordonojn;

⁷Jumalaan heidän tulee turvautua, muistaa, mitä hän on tehnyt, ja noudattaa hänen käskyjään,

⁸Kaj ili ne estu, kiel iliaj patroj, Generacio ribela kaj perfida, Generacio, kiu ne estis firma per sia koro, Nek fidela al Dio per sia spirito.

⁸jotta eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset, jotka häilyivät sinne tänne eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.

⁹La filoj de Efraim, armitaj, portantaj pafarkon, Turnigxis malantauxen en tago de batalo;

⁹[Efraimilaiset, varustetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.]

¹⁰Ili ne plenumis la interkonsenton de Dio, Kaj rifuzis sekvi Lian instruon;

¹⁰He eivät pitäneet Jumalan liittoa, eivät taipuneet elämään hänen lakinsa mukaan.

¹¹Kaj ili forgesis Liajn farojn, Kaj Liajn miraklojn, kiujn Li aperigis al ili.

¹¹He unohtivat hänen tekonsa, ihmeet, joita olivat saaneet nähdä.

¹²Antaux iliaj patroj Li faris miraklojn En la lando Egipta, sur la kampo Coan.

¹²Egyptin maassa, Soanin tasangolla, hän antoi isiemme kokea ihmeen.

¹³Li fendis la maron kaj pasigis ilin, Kaj starigis la akvon kvazaux muron;

¹³Hän jakoi kahtia meren ja vei heidät sen poikki, hän jähmetti vedet muuriksi.

¹⁴Kaj Li kondukis ilin tage en nubo Kaj la tutan nokton en la lumo de fajro;

¹⁴Hän antoi pilven johdattaa heitä päivisin ja tulen loisteen öisin.

¹⁵Li fendis sxtonojn en la dezerto, Kaj trinkigis ilin kvazaux el granda abismo;

¹⁵Hän halkaisi kallioita autiomaassa, ja he saivat vettä, kuin syvyyden vesiä.

¹⁶Li eligis riveretojn el roko, Kaj fluigis akvon kiel riverojn.

¹⁶Hän antoi purojen puhjeta kalliosta, antoi vesien virrata.

¹⁷Sed ili plue pekis antaux Li, CXagrenis la Plejaltulon en la dezerto;

¹⁷Mutta yhä he tekivät syntiä, autiomaassa he kapinoivat Korkeinta vastaan.

¹⁸Kaj ili incitis Dion en sia koro, Petante mangxon pro sia kaprico;

¹⁸Ehdoin tahdoin he koettelivat Jumalaa vaatimalla mielensä mukaista ruokaa.

¹⁹Kaj ili parolis kontraux Dio, Kaj diris:CXu Dio povas kovri tablon en la dezerto?

¹⁹He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: "Hänkö voisi kattaa pöydän autiomaahan?

²⁰Jen Li frapis rokon, Kaj versxigxis akvo kaj ekfluis riveroj: CXu Li povas ankaux panon doni? CXu Li pretigos ankaux viandon por Sia popolo?

²⁰Totta kyllä, hän iski kallioon, ja vesi virtasi, purojen uomat tulvivat, mutta pystyisikö hän antamaan leipää ja hankkimaan lihaa kansalleen?"

²¹Tial la Eternulo, auxdinte, flamigxis; Kaj fajro ekbrulis kontraux Jakob, Kaj levigxis kolero kontraux Izrael;

²¹Herra kuuli sen ja kiivastui: tuli leimahti keskellä Jaakobin leiriä. Hänen vihansa iski Israelin kansaan,

²²CXar ili ne kredis je Dio Kaj ne fidis Lian savon.

²²koska kansa ei uskonut Jumalaan eikä luottanut hänen apuunsa.

²³Kaj Li ordonis el supre al la nuboj, Kaj Li malfermis la pordojn de la cxielo;

²³Mutta sitten hän antoi pilville käskyn ja avasi taivaan ovet,

²⁴Kaj Li pluvigis al ili manaon, por mangxi, Kaj Li donis al ili cxielan grenon.

²⁴ja mannaa satoi heidän ruoakseen, hän antoi heille taivaan viljaa.

²⁵Panon de potenculoj cxiu mangxis; Li sendis al ili mangxon satege.

²⁵Ihmiset söivät enkelten leipää, saivat ruokaa runsain määrin.

²⁶Li kurigis tra la cxielo venton orientan, Kaj per Sia forto Li aperigis venton sudan;

²⁶Hän päästi taivaasta irti itätuulen ja nostatti voimallaan tuulen etelästä.

²⁷Kaj Li pluvigis sur ilin viandon kiel polvon, Kaj flugilajn birdojn kiel apudmaran sablon;

²⁷Hän antoi sataa lihaa kuin tomua, taivaan lintuja kuin merten hiekkaa.

²⁸Kaj Li faligis cxion mezen de ilia tendaro, CXirkauxe de iliaj logxejoj.

²⁸Hän pudotti ne heidän leiriinsä, heidän asumustensa ympärille,

²⁹Kaj ili mangxis kaj tre satigxis; Kaj Li venigis al ili tion, kion ili deziris.

²⁹ja he ahmivat itsensä täyteen -- hän antoi heille sitä, mitä he halusivat.

³⁰Sed kiam ili ankoraux ne forlasis sian deziron Kaj ilia mangxajxo estis ankoraux en ilia busxo,

³⁰Mutta heidän himonsa ei sittenkään laantunut. Sen tähden he, ruoka vielä suussaan,

³¹La kolero de Dio venis sur ilin Kaj mortigis la plej eminentajn el ili, Kaj la junulojn de Izrael gxi faligis.

³¹saivat kokea Herran vihan. Hän surmasi heidän parhaat miehensä, löi maahan Israelin nuoret soturit.

³²Malgraux cxio cxi tio ili plue ankoraux pekis Kaj ne kredis je Liaj mirakloj.

³²Silti he yhäti tekivät syntiä, eivät he uskoneet hänen ihmeisiinsä.

³³Kaj Li finigis iliajn tagojn en vanteco Kaj iliajn jarojn en teruro.

³³Sen tähden heidän päivänsä päättyivät arvaamatta, heidän vuotensa haihtuivat kuin henkäys.

³⁴Kiam Li estis mortiganta ilin, tiam ili Lin eksercxis, Returnigxis kaj fervore vokis Dion;

³⁴Nyt, kun hän surmasi heitä, he alkoivat kysyä hänen mieltään, he kääntyivät ja etsivät Jumalaa.

³⁵Kaj ili rememoris, ke Dio estas ilia fortikajxo Kaj Dio la Plejalta estas ilia Liberiganto.

³⁵He muistivat, kuka on heidän kallionsa, muistivat, että Korkein on heidän lunastajansa.

³⁶Sed ili flatis al Li per sia busxo, Kaj per sia lango ili mensogis al Li;

³⁶Mutta heidän sanoissaan piili petos, valhe oli heidän kielellään.

³⁷CXar ilia koro ne estis firma al Li, Kaj ili ne estis fidelaj en Lia interligo.

³⁷He eivät olleet vilpittömiä häntä kohtaan, eivät pysyneet uskollisina hänen liitossaan.

³⁸Tamen Li, favorkora, pardonas pekon, kaj Li ne pereigas, Kaj Li ofte forklinis Sian koleron, Kaj Li ne eligis Sian tutan furiozon.

³⁸Mutta Jumala on laupias, ei hän tuhoa syntistä, vaan armahtaa. Kerta kerran jälkeen hän hillitsi vihansa eikä antanut kiivaudelleen valtaa.

³⁹Kaj Li rememoris, ke ili estas karno, Vento, kiu iras kaj ne revenas.

³⁹Hän muisti, että he olivat vain ihmisiä, vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa.

⁴⁰Kiom da fojoj ili cxagrenis Lin en la dezerto Kaj indignigis Lin en la stepo!

⁴⁰Miten usein he autiomaassa nousivatkaan kapinaan, murehduttivat häntä erämaassa!

⁴¹Ripete ili incitadis Dion Kaj provokis la Sanktulon de Izrael.

⁴¹Yhä uudelleen he uhmasivat Israelin Pyhää, koettelivat Jumalan kärsivällisyyttä.

⁴²Ili ne rememoris Lian manon, La tagon, en kiu Li liberigis ilin de premanto,

⁴²He eivät muistaneet hänen väkevää kättään, eivät päivää, jona hän vapautti heidät

⁴³Kiam Li faris en Egiptujo Siajn signojn Kaj Siajn miraklojn sur la kampo Coan;

⁴³ja teki tunnustekonsa Egyptissä, ihmeensä Soanin tasangolla.

⁴⁴Kiam Li sxangxis en sangon iliajn riverojn kaj torentojn, Ke ili ne povis trinki.

⁴⁴Hän muutti vereksi Niilin ja kaikki sen kanavat, niin ettei niistä voinut juoda.

⁴⁵Li sendis sur ilin insektojn, kiuj ilin mangxis, Kaj ranojn, kiuj ilin pereigis;

⁴⁵Hän lähetti paarmat puremaan egyptiläisiä, sammakot turmelemaan heiltä kaiken.

⁴⁶Iliajn produktojn de la tero Li fordonis al vermoj Kaj ilian laboron al akridoj;

⁴⁶Hän antoi heidän satonsa heinäsirkoille, heidän työnsä hedelmät sirkkojen toukille.

⁴⁷Per hajlo Li batis iliajn vinberojn, Kaj iliajn sikomorojn per frosto;

⁴⁷Hän tuhosi rakeilla heidän viinitarhansa, rankkasateella heidän viikunapuunsa,

⁴⁸Li elmetis al hajlo iliajn brutojn, Kaj iliajn pasxtatarojn al fulmo;

⁴⁸hän antoi tautien ahdistaa heidän karjaansa, ruton iskeä heidän laumoihinsa.

⁴⁹Li sendis sur ilin Sian flamantan koleron, Furiozon, malbenon, kaj mizeron, Tacxmenton da malbonaj angxeloj.

⁴⁹Hän päästi valloilleen vihansa hehkun, vimmansa, raivonsa ja kiivautensa, surmanenkeleiden suuren joukon.

⁵⁰Li donis liberan vojon al Sia kolero, Ne sxirmis kontraux la morto ilian animon, Kaj ilian vivon Li transdonis al pesto;

⁵⁰Hän antoi vihansa purkautua, hän ei säästänyt heitä kuolemalta vaan jätti heidät ruton armoille.

⁵¹Li mortigis cxiun unuenaskiton en Egiptujo, La komencajn fortojn en la tendoj de HXam.

⁵¹Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, ensimmäisinä syntyneet Haamin majoista.

⁵²Kaj Li kondukis kiel sxafojn Sian popolon, Kaj Li kondukis ilin kiel pasxtataron tra la dezerto;

⁵²Mutta oman kansansa hän vei vapauteen. Autiomaassa hän kaitsi omiaan kuin paimen lampaita.

⁵³Li kondukis ilin en sendangxereco, kaj ili ne timis, Kaj iliajn malamikojn kovris la maro;

⁵³Hänen johdossaan he olivat turvassa, ei heidän tarvinnut pelätä mitään, mutta vihollisten joukon peitti meri.

⁵⁴Kaj Li venigis ilin al Sia sankta limo, Al tiu monto, kiun akiris Lia dekstra mano;

⁵⁴Hän toi heidät pyhälle asuinsijalleen, vuorelle, jonka hän oli ottanut omakseen.

⁵⁵Li forpelis antaux ili popolojn, Lote disdonis ilian heredon, Kaj logxigis en iliaj tendoj la tribojn de Izrael.

⁵⁵Hän karkotti vieraat kansat heidän tieltään ja jakoi heille arvalla perintömaat, antoi Israelin heimoille asumukset.

⁵⁶Sed ili incitis kaj cxagrenis Dion la Plejaltan, Kaj Liajn legxojn ili ne observis;

⁵⁶Mutta he kapinoivat Jumalaa vastaan, he koettelivat häntä, Korkeinta! He eivät noudattaneet hänen säädöksiään

⁵⁷Ili defalis kaj perfidigxis, kiel iliaj patroj, Returnigxis, kiel malfidinda pafarko;

⁵⁷vaan kääntyivät omille teilleen ja olivat uskottomia kuten isänsä, kelvottomia kuin löystynyt jousi.

⁵⁸Ili kolerigis Lin per siaj altajxoj, Kaj per siaj idoloj ili Lin incitis.

⁵⁸He vihastuttivat hänet uhraamalla kukkuloilla, loukkasivat häntä jumaliensa kuvilla.

⁵⁹Dio auxdis kaj flamigxis, Kaj forte ekindignis kontraux Izrael;

⁵⁹Jumala näki sen, ja hänen vihansa syttyi, hän hylkäsi Israelin kokonaan.

⁶⁰Li forlasis Sian logxejon en SXilo, La tendon, en kiu Li logxis inter la homoj;

⁶⁰Hän hylkäsi asumuksensa, Silon pyhäkön, teltan, jonka oli asettanut ihmisten keskelle.

⁶¹Kaj Li fordonis en malliberecon Sian forton, Kaj Sian majeston en la manon de malamiko;

⁶¹Hän antoi voimansa tunnuksen joutua saaliiksi, jätti pyhän arkkunsa vihollisen käsiin,

⁶²Kaj Li elmetis al glavo Sian popolon, Kaj kontraux Sia heredo Li flamigxis.

⁶²ja kansansa hän antoi miekan armoille, niin hän omiinsa vihastui.

⁶³GXiajn junulojn formangxis fajro, Kaj gxiaj junulinoj ne estis prikantataj;

⁶³Tuli nielaisi nuoret miehet, enää ei laulettu morsiamille,

⁶⁴GXiaj pastroj falis de glavo, Kaj gxiaj vidvinoj ne ploris.

⁶⁴papit kaatuivat vihollisen miekkaan, lesket eivät saaneet viettää valittajaisia.

⁶⁵Sed mia Sinjoro vekigxis kiel dormanto, Kiel fortulo, vigligita de vino.

⁶⁵Mutta Herra havahtui, niin kuin nukkuja havahtuu, niin kuin soturi herää viinin huuruista.

⁶⁶Kaj Li batis gxiajn malamikojn malantauxen: Eternan malhonoron Li donis al ili.

⁶⁶Hän ajoi kansansa viholliset pakosalle, tuotti heille ikuisen häpeän.

⁶⁷Kaj Li malsxatis la tendon de Jozef, Kaj la tribon de Efraim Li ne elektis;

⁶⁷Herra hylkäsi Joosefin sukukunnan -- Efraimin heimoa hän ei valinnut,

⁶⁸Sed Li elektis la tribon de Jehuda, La monton Cion, kiun Li ekamis;

⁶⁸vaan hän valitsi Juudan heimon ja Siionin, rakkaan vuorensa.

⁶⁹Kaj Li konstruis Sian sanktejon kiel monton, Kaj kiel la teron Li fortikigis gxin por cxiam.

⁶⁹Sille hän rakensi pyhäkkönsä, korkean kuin taivaat, vankan kuin maa, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.

⁷⁰Kaj Li elektis Davidon, Sian sklavon, Kaj Li prenis lin el la staloj de sxafoj.

⁷⁰Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, otti hänet lammaslaitumilta,

⁷¹De apud la sxafinoj Li venigis lin, Por pasxti Lian popolon Jakob kaj Lian heredon Izrael.

⁷¹toi lampaiden ja karitsojen keskeltä kaitsemaan omaa kansaansa Jaakobia, hallitsemaan omaa maataan Israelia.

⁷²Kaj li pasxtis ilin laux la fideleco de sia koro, Kaj per lertaj manoj li ilin kondukis.

⁷²Ja Daavid kaitsi sitä vilpittömin sydämin, johdatti sitä taitavin käsin.