¹Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet,

¹Kalz o vezañ kemeret ar garg da skrivañ istor an traoù c'hoarvezet, hag anavezet mat evit bezañ gwir en hon touez,

²sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

²hervez m'o deus degaset deomp ar re o deus o gwelet adalek ar penn-kentañ, hag a zo bet ministred ar Ger,

³Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos,

³kredet em eus ivez, Teofil mat-meurbet, e tleen o skrivañ dit dre urzh, goude bezañ graet un enklask pizh warno holl, gant evezh,

⁴jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

⁴evit ma'c'h anavezi ar wirionez diwar-benn ar pezh a zo bet desket dit.

⁵Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana eli pappi Sakarias, joka kuului Abian pappisosastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli hänkin Aaronin jälkeläisiä.

⁵En amzer Herodez, roue Judea, e oa ur beleg anvet Zakaria, eus lignez Abia; e wreg a oa eus lignez Aaron, hag en em c'halve Elizabed.

⁶He olivat kumpikin Jumalan silmissä hurskaita ja elivät nuhteettomasti kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan.

⁶Reizh e oant o-daou dirak an Aotrou, hag e heulient holl gourc'hemennoù hag urzhioù an Aotrou, en un doare divlam.

⁷Mutta lapsia heillä ei ollut, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he molemmat olivat jo iäkkäitä.

⁷N'o devoa ket a vugale, rak Elizabed a oa gaonac'h, hag o-daou, e oant aet war an oad.

⁸Eräänä päivänä Sakarias oli osastonsa vuorolla toimittamassa papin tehtäviä Jumalan edessä.

⁸Erruout a reas, evel ma rae Zakaria e garg a veleg dirak Doue, hervez urzh e dro,

⁹Palvelustoimia tavan mukaan arvottaessa tuli hänen tehtäväkseen mennä Herran temppeliin toimittamaan suitsutusuhri.

⁹ma voe galvet dre ar sord, hervez giz ar velegiezh, da vont e-barzh templ an Aotrou, evit deviñ an ezañs.

¹⁰Kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella ja rukoili.

¹⁰An holl bobl a oa er-maez o pediñ, d'an eur ma teved an ezañs.

¹¹Silloin Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli suitsutusalttarin oikealla puolella.

¹¹Neuze un ael eus an Aotrou en em ziskouezas dezhañ en e sav, en tu dehou da aoter an ezañs.

¹²Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan.

¹²Zakaria, o welout anezhañ, a voe trubuilhet, hag ar spont a grogas ennañ.

¹³Mutta enkeli puhui hänelle: "Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes.

¹³Met an ael a lavaras dezhañ: Zakaria, na'z pez ket aon, rak da bedenn a zo bet selaouet, Elizabed a c'hano dit ur mab, hag e roi dezhañ an anv a Yann.

¹⁴Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

¹⁴Bez' e vo evidout un abeg a joa hag a laouenidigezh, ha kalz en em laouenaio eus e c'hanedigezh.

¹⁵Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä.

¹⁵Rak bras e vo dirak an Aotrou; n'evo na gwin, nag evaj kreñv ebet, ha leuniet e vo eus ar Spered-Santel adalek kof e vamm;

¹⁶Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen.

¹⁶distreiñ a raio kalz eus bugale Israel d'an Aotrou o Doue,

¹⁷Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten."

¹⁷hag e valeo dirazañ e spered hag e nerzh Elia, evit treiñ kalonoù an tadoù ouzh ar vugale, hag ar re disentus ouzh furnez ar re reizh, evit aozañ d'an Aotrou ur bobl tuet mat.

¹⁸Sakarias kysyi enkeliltä: "Mistä voin tietää, että niin käy? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs."

¹⁸Zakaria a lavaras d'an ael: A betra ec'h anavezin kement-se? Rak me a zo kozh, ha va gwreg a zo aet war an oad?

¹⁹Enkeli vastasi: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa.

¹⁹An ael a respontas dezhañ: Me eo Gabriel, an hini a chom dirak Doue; degaset on bet evit komz ouzhit ha disklêriañ dit ar c'heloù mat-mañ.

²⁰Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen."

²⁰Ha setu, te a ya da vezañ mut, ha ne c'helli ken komz, betek an deiz ma c'hoarvezo an traoù-mañ, abalamour ne'c'h eus ket kredet da'm c'homzoù, hag a erruo en o amzer.

²¹Kansa odotti Sakariasta, ja kaikki kummeksuivat sitä, että hän viipyi temppelissä niin pitkään.

²¹Koulskoude, ar bobl a c'hortoze Zakaria, hag a oa souezhet ma talee en templ.

²²Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille, ja siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.

²²Pa voe deuet er-maez, ne c'helle ket komz outo, hag ec'h anavezjont en devoa bet ur welidigezh en templ, rak dre sinoù en roe da gompren dezho; hag e chomas mut.

²³Palveluspäivien päätyttyä Sakarias meni kotiinsa,

²³Pa voe echuet deizioù e garg, ez eas d'e di.

²⁴ja jonkin ajan kuluttua hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi. Viisi kuukautta Elisabet pysytteli poissa näkyviltä. Hän ajatteli:

²⁴Un nebeut amzer goude, Elizabed, e wreg, en em gavas dougerez, hag en em guzhas e-pad pemp miz, o lavarout:

²⁵"Tämän on Herra minulle tehnyt. Hän on katsonut minun puoleeni ja päästää minut ihmisten halveksunnasta."

²⁵Evel-se eo, en deus graet an Aotrou em c'heñver en deizioù-mañ, m'en deus sellet ouzhin, evit lemel an dismegañs a oa warnon dirak an dud.

²⁶Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan

²⁶Er c'hwec'hvet miz, Doue a gasas an ael Gabriel en ur gêr a C'halilea galvet Nazared,

²⁷neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille.

²⁷d'ur werc'hez a zlee dimeziñ d'un den anvet Jozef, eus tiegezh David; ar werc'hez-se a oa anvet Mari.

²⁸Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!"

²⁸An ael, o vezañ aet el lec'h ma oa, a lavaras dezhi: Da saludiñ a ran, te a zo bet resevet en gras, an Aotrou a zo ganit. [Benniget out e-touez ar gwragez.]

²⁹Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä.

²⁹O vezañ gwelet an ael, e voe trubuilhet gant e gomzoù, hag e soñje enni ec'h-unan petra a c'helle ar salud-se bezañ.

³⁰Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa.

³⁰Neuze an ael a lavaras dezhi: Mari, na'z pez ket aon, rak kavet ec'h eus gras dirak Doue.

³¹Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.

³¹Setu, te a vo dougerez, hag e c'hani ur mab, hag e c'halvi e anv Jezuz.

³²Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.

³²Bras e vo, hag e vo galvet mab an Uhelañ-Meurbet, hag an Aotrou Doue a roio dezhañ tron David e dad.

³³Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua."

³³Ren a raio da virviken war diegezh Jakob, hag e ren n'en devo ken a fin.

³⁴Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon."

³⁴Neuze Mari a lavaras d'an ael: Penaos e c'hoarvezo kement-se, pa n'anavezan gwaz ebet?

³⁵Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.

³⁵An ael a respontas dezhi: Ar Spered-Santel a zeuio warnout, ha galloud an Uhelañ-Meurbet a c'holoio ac'hanout gant e skeud; dre-se ar bugel santel a vo ganet ac'hanout a vo galvet Mab Doue.

³⁶Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä!

³⁶Ha setu, Elizabed da geniterv a zoug ivez ur mab en he c'hozhni, hag hemañ eo ar c'hwec'hvet miz eus an hini a oa galvet gaonac'h.

³⁷Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."

³⁷Rak n'eus netra dibosupl da Zoue.

³⁸Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

³⁸Ha Mari a lavaras: Setu servijerez an Aotrou, ra vo graet din hervez da gomz. Hag an ael a bellaas diouti.

³⁹Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin.

³⁹Neuze Mari a savas, hag a yeas buan da vro ar menezioù, en ur gêr eus Bro-Juda,

⁴⁰Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.

⁴⁰hag, o vezañ aet e ti Zakaria, e saludas Elizabed.

⁴¹Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä.

⁴¹Kerkent ha ma klevas Elizabed Salud Mari, ar bugel bihan a dridas en he c'hof; hag Elizabed a voe leuniet eus ar Spered-Santel.

⁴²Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!

⁴²Hag o sevel he mouezh, e krias: Te a zo benniget e-touez ar gwragez, ha benniget eo frouezh da gof.

⁴³Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?

⁴³A-belec'h e teu kement-mañ din, ma teu mamm va Aotrou etrezek ennon?

⁴⁴Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani.

⁴⁴Rak mouezh da salud n'he deus ket kentoc'h skoet va divskouarn, m'en deus ar bugel bihan tridet gant levenez em c'hof.

⁴⁵Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!"

⁴⁵Eürus eo an hini he deus kredet, rak graet e vo an traoù a zo bet lavaret dezhi a-berzh an Aotrou.

⁴⁶Silloin Maria sanoi: -- Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,

⁴⁶Neuze Mari a lavaras: Va ene a veul an Aotrou,

⁴⁷minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,

⁴⁷ha va spered en em laouena e Doue va Salver,

⁴⁸sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,

⁴⁸abalamour m'en deus sellet ouzh izelded e servijerez. Ha setu, diwar vremañ, e vin galvet eürus gant an holl rummadoù,

⁴⁹sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä,

⁴⁹rak an Holl-C'halloudek en deus graet traoù bras din; e anv a zo santel,

⁵⁰polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät.

⁵⁰hag e drugarez en em astenn a oad en oad war ar re a zouj anezhañ.

⁵¹Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.

⁵¹Diskouezet en deus nerzh e vrec'h; stlabezet en deus ar soñjezonoù a rae ar re lorc'hus en o c'halon.

⁵²Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset.

⁵²Didronet en deus ar re c'halloudek, ha savet en deus ar re vihan.

⁵³Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.

⁵³Leuniet en deus a vadoù a re o devoa naon, ha kaset en deus kuit ar re binvidik er goullo.

⁵⁴Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa

⁵⁴Sikouret en deus Israel e servijer, o kaout soñj eus e drugarez,

⁵⁵Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.

⁵⁵evel m'en devoa e lavaret d'hon tadoù, da Abraham ha d'e lignez da viken.

⁵⁶Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.

⁵⁶Mari a chomas gant Elizabed war-dro tri miz; neuze e tistroas d'he zi.

⁵⁷Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan.

⁵⁷Neuze, amzer Elizabed o vezañ deuet, e c'hanas ur mab.

⁵⁸Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

⁵⁸He amezeien hag he c'herent, o vezañ anavezet penaos en devoa an Aotrou diskouezet e drugarez en he c'heñver, en em laouenajont ganti.

⁵⁹Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias,

⁵⁹O vezañ deuet an eizhvet deiz evit amdroc'hañ ar bugel, e c'halvjont anezhañ Zakaria, eus anv e dad.

⁶⁰mutta hänen äitinsä sanoi: "Ei, hänen nimekseen tulee Johannes."

⁶⁰Met e vamm, o kemer ar gomz, a lavaras: Nann, met Yann e vo galvet.

⁶¹Toiset sanoivat: "Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä."

⁶¹Hag e lavarjont dezhi: N'eus den ez kerentiezh hag a zo galvet eus an anv-se.

⁶²He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle.

⁶²Neuze e c'houlennjont dre sin ouzh e dad penaos e felle dezhañ e vije galvet.

⁶³Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät.

⁶³Zakaria, o vezañ goulennet taolennoùigoù, a skrivas ar gerioù-mañ: Yann eo e anv. Hag an holl a voe souezhet.

⁶⁴Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

⁶⁴Kerkent e c'henou a zigoras, e deod a ziereas, hag e komze en ur veuliñ Doue.

⁶⁵Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla.

⁶⁵O holl amezeien a voe leuniet a spont, hag an holl draoù-mañ en em vrude dre holl venezioù Judea.

⁶⁶Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

⁶⁶An holl re o c'hleve, o mire en o c'halon, hag e lavarent: Petra eta e vo ar bugel bihan-se? Ha dorn an Aotrou a oa warnañ.

⁶⁷Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

⁶⁷Neuze Zakaria e dad a voe leuniet eus ar Spered-Santel, hag e tiouganas, o lavarout:

⁶⁸-- Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen

⁶⁸Benniget ra vo an Aotrou, Doue Israel, dre ma'z eo deuet da welout ha da zasprenañ e bobl,

⁶⁹ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta,

⁶⁹hag abalamour m'en deus savet deomp ur Salver Galloudek e tiegezh David e servijer,

⁷⁰niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla.

⁷⁰evel m'en devoa lavaret dre c'henou e brofeded santel, abaoe penn-kentañ ar bed,

⁷¹Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä.

⁷¹dre m'en deus hor saveteet a zaouarn hon enebourien, hag eus dorn an holl re a gasae ac'hanomp,

⁷²Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,

⁷²evit ober trugarez e-keñver hon tadoù, o kaout soñj eus e emglev santel,

⁷³valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.

⁷³eus al le en devoa graet da Abraham hon tad,

⁷⁴Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina,

⁷⁴penaos, o vezañ hon tennet eus dorn hon enebourien, e roje deomp da servijañ anezhañ hep aon,

⁷⁵pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä.

⁷⁵er santelezh hag er reizhder dirazañ e-pad holl deizioù hor buhez.

⁷⁶Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien.

⁷⁶Ha te, bugel bihan, ta a vo galvet profed an Uhelañ-Meurbet; rak te a gerzho dirak dremm an Aotrou, evit kempenn e hentoù,

⁷⁷Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen.

⁷⁷evit reiñ anaoudegezh ar silvidigezh d'e bobl dre pardon eus o fec'hedoù,

⁷⁸Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

⁷⁸dre garantez trugarezus hon Doue; drezi, ar sav-heol eus an nec'h en deus hor gwelet,

⁷⁹Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.

⁷⁹evit sklêrijennañ ar re a zo azezet en deñvalijenn hag e skeud ar marv, hag evit ren hor c'hammedoù e hent ar peoc'h.

⁸⁰Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen.

⁸⁰Ar bugel bihan a greske hag en em greñvae er spered; hag e chomas el lec'hioù distro betek an deiz ma tlee bezañ diskouezet da Israel.