1Joram, Ahabin poika, tuli Samarian kaupungissa Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Josafatin kahdeksantenatoista hallitusvuotena. Hän hallitsi kaksitoista vuotta.
1 Daeth Joram fab Ahab yn frenin ar Israel yn Samaria yn y ddeunawfed flwyddyn i Jehosaffat brenin Jwda.
2Joram teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ei kuitenkaan niin paljon kuin isänsä ja äitinsä. Hän poisti isänsä pystyttämän Baalin kivipatsaan
2 Teyrnasodd am ddeuddeng mlynedd, a gwnaeth ddrwg yng ngolwg yr ARGLWYDD, er nad cymaint �'i dad a'i fam, oherwydd bwriodd allan y golofn Baal a wnaeth ei dad.
3mutta piti edelleen kiinni siitä väärästä jumalanpalveluksesta, jolla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. Siitä synnistä hän ei luopunut.
3 Ond glynodd yn ddiwyro wrth bechod Jeroboam fab Nebat, yr un a barodd i Israel bechu.
4Moabin kuninkaan Mesan maassa oli suuria lammaslaumoja, ja hänet oli velvoitettu toimittamaan Israelin kuninkaalle määräajoin verona satatuhatta karitsaa ja satatuhatta keritsemätöntä pässiä.
4 Perchen defaid oedd Mesa brenin Moab, a byddai'n talu i frenin Israel gan mil o u373?yn a gwl�n can mil o hyrddod.
5Mutta kun Ahab kuoli, Moabin kuningas ei enää tunnustanut Israelin kuninkaan herruutta.
5 Ond wedi marw Ahab, gwrthryfelodd brenin Moab yn erbyn brenin Israel.
6Kuningas Joram lähti silloin heti Samariasta ja katsasti koko Israelin sotajoukon.
6 Ac ar unwaith aeth y Brenin Jehoram o Samaria i restru holl Israel.
7Samalla hän lähetti Juudan kuninkaalle Josafatille viestin, jossa hän sanoi: "Moabin kuningas kapinoi minua vastaan. Lähdetkö kanssani sotaretkelle Moabiin?" Josafat vastasi: "Minä tulen mukaasi. Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin."
7 Anfonodd hefyd at Jehosaffat brenin Jwda a dweud, "Y mae brenin Moab wedi gwrthryfela yn f'erbyn; a ddoi di gyda mi i ymladd yn erbyn Moab?" Dywedodd yntau, "Dof gam a cham gyda thi, dyn am ddyn, a march am farch."
8Josafat kysyi vielä: "Mitä kautta me hyökkäämme sinne?" "Edomin autiomaan kautta", vastasi Joram.
8 A holodd, "Pa ffordd yr awn ni?" Atebodd yntau, "Ffordd anialwch Edom."
9Israelin ja Juudan kuninkaat lähtivät yhdessä Edomin kuninkaan kanssa liikkeelle. Kun he olivat marssineet seitsemän päivää, vesi oli lopussa. Sitä ei ollut sotilaille sen paremmin kuin joukkojen perässä kulkeville kuormajuhdillekaan.
9 Felly aeth brenin Israel, brenin Jwda, a brenin Edom ar daith gylch o saith diwrnod, ac nid oedd du373?r i'r fyddin nac i'r anifeiliaid oedd yn eu canlyn.
10"Voi meitä!" sanoi Israelin kuningas. "Herra on nyt tuonut meidät kaikki kolme kuningasta tänne antaakseen meidät moabilaisten käsiin."
10 Ac meddai brenin Israel, "Och bod yr ARGLWYDD wedi galw'r tri brenin hyn allan i'w rhoi yn llaw brenin Moab!"
11Mutta Josafat kysyi: "Eikö meillä ole mukana yhtään Herran profeettaa, joka voisi kysyä neuvoa Herralta?" Eräs Israelin kuninkaan sotilas sanoi silloin: "On täällä Elisa, Safatin poika. Hän on se, joka valoi vettä Elian käsille."
11 Yna dywedodd Jehosaffat, "Onid oes yma broffwyd i'r ARGLWYDD, fel y gallwn ymofyn �'r ARGLWYDD drwyddo?" Atebodd un o weision brenin Israel, "Y mae Eliseus fab Saffat, a fu'n tywallt du373?r dros ddwylo Elias, yma."
12"Häneltä me saamme Herran sanan", Josafat sanoi. Hän lähti Elisan luo, ja Israelin ja Edomin kuninkaat lähtivät hänen kanssaan.
12 Dywedodd Jehosaffat, "Y mae gair yr ARGLWYDD gydag ef." Ac aeth brenin Israel a Jehosaffat a brenin Edom draw ato.
13Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: "Miksi sinä minun luokseni tulet? Mene isäsi ja äitisi profeettojen luo!" Mutta Israelin kuningas vastasi hänelle: "Ei, Herra on kutsunut meidät, kaikki kolme kuningasta, tänne. Aikooko hän antaa meidät moabilaisten käsiin?"
13 Dywedodd Eliseus wrth frenin Israel, "Beth sydd a wnelom ni �'n gilydd? Dos at broffwydi dy dad a'th fam." Dywedodd brenin Israel wrtho, "Nage; yr ARGLWYDD sydd wedi galw'r tri brenin hyn i'w rhoi yn llaw Moab."
14Silloin Elisa sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, hän, jota minä palvelen: ellen pitäisi arvossa Josafatia, Juudan kuningasta, en välittäisi sinusta enkä katsoisi sinuun päinkään!
14 Atebodd Eliseus, "Cyn wired � bod ARGLWYDD y Lluoedd yn fyw, yr hwn yr wyf yn ei wasanaethu, oni bai fy mod yn parchu Jehosaffat brenin Jwda, ni fyddwn yn talu sylw iti nac yn edrych arnat.
15Mutta olkoon nyt, hakekaa tänne soittaja!" Kun soittaja näppäili harppua, Herran käsi tuli Elisan päälle
15 Ond yn awr, dewch � thelynor ataf."
16ja hän julisti: "Herra käskee sinun kaivaa tähän puronuomaan vesikuoppia vieri viereen.
16 Ac fel yr oedd y telynor yn canu, daeth llaw yr ARGLWYDD arno, a dywedodd, "Fel hyn y dywed yr ARGLWYDD: Gwneir y dyffryn hwn yn llawn ffosydd.
17Sillä näin sanoo Herra: 'Te ette näe tuulta ettekä sadetta, mutta tuo puronuoma tulee täyteen vettä. Siitä te saatte juodaksenne, ja niin myös teidän karjanne ja juhtanne.'
17 Oherwydd fel hyn y dywed yr ARGLWYDD: Ni welwch na gwynt na glaw; eto llenwir y dyffryn hwn � du373?r, a chewch chwi a'ch eiddo a'ch anifeiliaid yfed.
18Tämä on Herralle vähäinen asia. Hän antaa myös Moabin teidän käsiinne.
18 A chan mor rhwydd yw hyn yng ngolwg yr ARGLWYDD, fe rydd Moab yn eich llaw hefyd.
19Te tuhoatte jokaisen linnoituksen ja jokaisen varustetun kaupungin, te kaadatte jokaisen arvokkaan puun ja tukitte kaikki vesilähteet, ja jokaisen hyvän pellon te pilaatte kivillä."
19 Dinistriwch bob dinas gaerog a phob tref ddewisol, torrwch i lawr bob pren teg, caewch bob ffynnon ddu373?r a difwynwch bob darn o dir da � cherrig."
20Kun seuraavana aamuna oli ruokauhrin aika, Edomin suunnalta alkoi virrata vettä, ja se peitti tulvana koko tienoon.
20 Ac yn y bore, tuag adeg offrymu'r aberth, gwelwyd dyfroedd yn llifo o gyfeiriad Edom ac yn llenwi'r tir.
21Kun Moabiin levisi tieto, että kuninkaat olivat lähteneet matkaan hyökätäkseen sinne, kaikki asekuntoiset miehet nuorukaisista alkaen kutsuttiin koolle, ja he asettuivat maan rajalle.
21 Pan glywodd pobl Moab fod y brenhinoedd wedi dod i ryfel yn eu herbyn, galwyd i'r gad bob un oedd yn ddigon hen i drin arfau; ac yr oeddent yn sefyll ar y goror.
22Mutta kun moabilaiset aamulla heräsivät, aurinko paistoi veden pintaan ja vesi näytti punaiselta kuin veri.
22 Wedi iddynt godi yn y bore, yr oedd yr haul yn tywynnu ar y du373?r, a'r Moabiaid yn gweld y du373?r o'u blaenau yn goch fel gwaed.
23Silloin he sanoivat: "Tuo on verta! Kuninkaat ovat alkaneet taistella keskenään. Viholliset ovat ottaneet toisensa hengiltä! Nyt ryöstämään, Moabin miehet!"
23 Ac meddent, "Gwaed yw hwn; y mae'r brenhinoedd wedi ymladd �'i gilydd, a'r naill wedi lladd y llall; ac yn awr, Moab, at yr anrhaith!"
24Mutta kun he tulivat Israelin leiriin, israelilaiset kävivätkin heidän kimppuunsa ja ahdistivat heitä niin, että heidän oli lähdettävä pakoon. Israelilaiset ajoivat hellittämättä moabilaisia takaa ja löivät heidät perin pohjin.
24 Ond pan ddaethant at wersyll Israel, cododd yr Israeliaid a tharo Moab; ffodd y Moabiaid o'u blaenau, a hwythau'n dal i'w hymlid a'u taro.
25He tekivät kaupungeista raunioita, ja kaikki hyvät pellot tulivat täyteen kiviä, kun kukin sotilas heitti pellolle kiven. He tukkivat jokaisen vesilähteen ja kaatoivat kaikki arvokkaat puut. Lopulta vain Kir-Haresetin muurit olivat pystyssä, ja sielläkin linkomiehet saartoivat kaupungin ja ahdistivat sitä.
25 Yna aethant i ddistrywio'r dinasoedd, a thaflu bawb ei garreg a llenwi pob darn o dir da, a chau pob ffynnon ddu373?r, a chwympo pob pren teg, nes gadael dim ond Cir-hareseth; ac amgylchodd y ffon-daflwyr hi, a'i tharo hithau.
26Kun Moabin kuningas huomasi, ettei hän enää kyennyt pitämään puoliaan, hän otti mukaansa seitsemänsataa miekkamiestä ja yritti murtautua läpi Edomin kuninkaan joukkojen kohdalta. Se ei kuitenkaan onnistunut.
26 Pan welodd brenin Moab fod y frwydr yn drech nag ef, cymerodd gydag ef saith gant o wu375?r cleddyf i ruthro ar frenin Edom, ond methodd.
27Silloin hän otti esikoispoikansa, josta piti tulla kuningas hänen jälkeensä, ja uhrasi hänet polttouhrina muurilla. Israelilaiset joutuivat niin suuren kauhun valtaan, että he lopettivat piirityksen ja palasivat maahansa.
27 Felly cymerodd ei fab cyntafanedig, a fyddai'n teyrnasu ar ei �l, ac offrymodd ef yn aberth ar y mur. A bu llid mawr yn erbyn Israel, a chiliasant oddi wrtho a dychwelyd i'w gwlad.