¹Kuningas Artakserkseen kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, nisan-kuussa, olin kerran tarjoilemassa kuninkaalle. Kuningas ei ollut koskaan ennen nähnyt minua masentuneena, ja kun ojensin hänelle viinimaljan,

¹ Ac ym mis Nisan, yn ugeinfed flwyddyn y Brenin Artaxerxes, cymerais y gwin oedd wedi ei osod o'i flaen, a'i roi iddo. Yr oeddwn yn drist yn ei u373?ydd,

²hän kysyi: "Miksi näytät noin surulliselta? Et kai sinä ole sairas? Varmaan jokin huoli painaa mieltäsi." Minä pelästyin kovin,

² a gofynnodd y brenin i mi, "Pam yr wyt yn drist? Nid wyt yn glaf; felly nid yw hyn ond tristwch calon." Daeth ofn mawr arnaf

³mutta sanoin sitten kuninkaalle: "Saakoon kuningas elää ikuisesti! Kuinka minä en näyttäisi surulliselta, kun kaupunki, jossa esi-isieni haudat ovat, on tuhottu ja sen portit poltettu?"

³ a dywedais, "O frenin, bydd fyw byth! Sut y medraf beidio ag edrych yn drist pan yw'r ddinas lle y claddwyd fy hynafiaid yn adfeilion, a'i phyrth wedi eu hysu � th�n?"

⁴Kuningas kysyi: "Mitä siis toivot minulta?" Minä rukoilin taivaan Jumalaa

⁴ Dywedodd y brenin, "Beth yw dy ddymuniad?" Yna gwedd�ais ar Dduw'r nefoedd,

⁵ja vastasin: "Jos sinä, kuningas, näet hyväksi, jos tahdot osoittaa suopeutta palvelijallesi, niin salli minun lähteä Juudaan rakentamaan uudelleen kaupunkia, jossa esi- isieni haudat ovat."

⁵ a dweud wrth y brenin, "Os gw�l y brenin yn dda, ac os yw dy was yn gymeradwy gennyt, anfon fi i Jwda, i'r ddinas lle y claddwyd fy hynafiaid, i'w hailadeiladu."

⁶Kuningas, jonka vieressä istui kuningatar, kysyi minulta: "Kuinka kauan matkasi kestäisi? Milloin tulisit takaisin?" Kun esitin suunnitelmani, kuningas hyväksyi sen ja antoi minulle luvan lähteä, ja minä lupasin palata sovittuun aikaan mennessä.

⁶ Ac meddai'r brenin wrthyf, a'r frenhines yn eistedd wrth ei ochr, "Pa mor hir fydd dy daith, a pha bryd y dychweli?" Rhoddais amser penodol oedd yn dderbyniol i'r brenin, a gadawodd yntau imi fynd.

⁷Sanoin kuninkaalle vielä: "Jos sinä, kuningas, näet hyväksi, anna mukaani Eufratin länsipuolisen maakunnan maaherroille osoitetut käskykirjeet, jotta he sallisivat minun kulkea alueidensa läpi Juudaan.

⁷ Yna dywedais wrtho, "Os gw�l y brenin yn dda, rho i mi lythyrau at lywodraethwyr Tu-hwnt-i'r-Ewffrates er mwyn iddynt hwyluso fy nhaith i Jwda,

⁸Samoin pyydän kirjettä kuninkaan metsien vartijalle Asafille, että hän toimittaisi minulle puuta temppelin portteja ja kaupungin muureja varten ja sitä taloa varten, johon asetun asumaan." Kuningas antoi minulle tällaiset kirjeet, sillä Jumalan suojaava käsi oli ylläni.

⁸ a llythyr hefyd at Asaff, ceidwad y goedwig frenhinol, yn gofyn iddo roi coed imi i wneud trawstiau ar gyfer pyrth y palas sydd yn ymyl y deml, a muriau'r ddinas a'r tu375? y byddaf yn byw ynddo." Trwy ffafr fy Nuw cefais fy nymuniad gan y brenin.

⁹Saavuttuani Eufratin länsipuolisen maakunnan maaherrojen luo annoin heille kuninkaan kirjeet. Kuningas oli lähettänyt kanssani matkaan myös ratsumiehiä päällikköineen.

⁹ Yr oedd y brenin wedi anfon gyda mi swyddogion o'r fyddin a marchogion, a phan ddeuthum at lywodraethwyr Tu-hwnt-i'r-Ewffrates rhoddais iddynt lythyrau'r brenin.

¹⁰Mutta horonilainen Sanballat ja ammonilainen virkamies Tobia eivät ollenkaan pitäneet siitä, että nyt oli tulossa mies, joka tahtoi toimia israelilaisten hyväksi.

¹⁰ Ond pan glywodd Sanbalat yr Horoniad a'r gwas Tobeia yr Ammoniad am hyn, yr oeddent yn flin iawn fod rhywun wedi dod i geisio cynorthwyo pobl Israel.

¹¹Kun olin saapunut Jerusalemiin ja ollut siellä kolme päivää,

¹¹ Wedi imi gyrraedd Jerwsalem a bod yno dridiau,

¹²lähdin muutamien miesten kanssa yöllä liikkeelle. En ollut kertonut kenellekään, mitä Jumala oli kehottanut minua tekemään Jerusalemin hyväksi. Minä ratsastin aasilla, muut kulkivat jalan.

¹² codais liw nos, myfi a'r ychydig ddynion oedd gyda mi, ond heb ddweud wrth neb beth oedd fy Nuw wedi ei roi yn fy meddwl i'w wneud i Jerwsalem. Nid oedd anifail gyda mi ar wah�n i'r un yr oeddwn yn marchogaeth arno.

¹³Lähdin yöllä ulos kaupungista Laaksoportin kautta, suuntasin kulkuni kohti Lohikäärmelähdettä ja Lantaporttia ja tutkin Jerusalemin muureja. Ne olivat raunioina, ja portit oli poltettu.

¹³ Euthum allan liw nos trwy Borth y Glyn i gyfeiriad Ffynnon y Ddraig ac at Borth y Dom, ac archwilio muriau drylliedig Jerwsalem a hefyd ei phyrth a losgwyd � th�n.

¹⁴Jatkoin matkaani Lähdeportille ja Kuninkaanlammikolle. Sieltä ei aasini mahtunut enää kulkemaan eteenpäin,

¹⁴ Euthum ymlaen i Borth y Ffynnon ac i Lyn y Brenin, ond nid oedd lle i'm hanifail fynd trwodd.

¹⁵ja niin ratsastin yön aikana laaksoa pitkin ja tarkastelin sieltä käsin muuria. Sitten palasin Laaksoportin kautta takaisin kaupunkiin.

¹⁵ Euthum i fyny'r dyffryn liw nos i archwilio'r mur, ac yna troi'n �l a dychwelyd trwy Borth y Glyn.

¹⁶Johtomiehet eivät tienneet, missä olin käynyt ja mitä olin tehnyt, sillä en ollut ilmoittanut aikeistani juutalaisille, en papeille, ylimyksille, johtomiehille enkä muillekaan, joita asia koski.

¹⁶ Ni wyddai'r swyddogion i ble yr oeddwn wedi mynd na beth yr oeddwn yn ei wneud; hyd yma nid oeddwn wedi dweud dim wrth yr Iddewon na'r offeiriaid na'r penaethiaid na'r swyddogion na'r rhai a fyddai'n gyfrifol am wneud y gwaith.

¹⁷Mutta nyt sanoin heille: "Te näette, millaisessa vaarassa olemme, kun Jerusalem on raunioina ja sen portit on poltettu. Meidän on ryhdyttävä rakentamaan Jerusalemin muureja. Emme saa enää alistua tähän häpeään."

¹⁷ Yna dywedais wrthynt, "Yr ydych yn gweld y trybini yr ydym ynddo; y mae Jerwsalem yn adfeilion a'i phyrth wedi eu llosgi � th�n; dewch, adeiladwn fur Jerwsalem rhag inni fod yn waradwydd mwyach."

¹⁸Kerroin myös, kuinka hyvin Jumalan käsi oli johtanut minua ja mitä kuningas oli minulle sanonut. He sanoivat: "Meidän täytyy ruveta rakentamaan muureja." Ja he kävivät tarmokkaasti käsiksi työhön.

¹⁸ Dywedais wrthynt fel yr oedd fy Nuw wedi fy helpu, a hefyd yr hyn a ddywedodd y brenin wrthyf. Yna dywedasant, "Awn ati i adeiladu." A bu iddynt ymroi i'r gwaith yn ewyllysgar.

¹⁹Mutta kun horonilainen Sanballat, ammonilainen virkamies Tobia ja arabialainen Gesem kuulivat tästä, he ivasivat ja pilkkasivat meitä ja sanoivat: "Mitä te oikein olette tekemässä? Aiotteko kapinoida kuningasta vastaan?"

¹⁹ Pan glywodd Sanbalat yr Horoniad, a'r gwas Tobeia yr Ammoniad, a Gesem yr Arabiad, gwatwarasant ni a'n dirmygu a gofyn, "Beth yw hyn yr ydych yn ei wneud? A ydych yn gwrthryfela yn erbyn y brenin?"

²⁰Minä vastasin heille: "Taivaan Jumala auttaa meitä. Olemme hänen palvelijoitaan ja ryhdymme rakennustöihin. Mutta teillä ei ole osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin, eikä teistä jää tänne mitään muistoa."

²⁰ Atebais hwy a dweud, "Bydd Duw y nefoedd yn rhoi llwyddiant i ni, ac yr ydym ninnau, ei weision ef, yn mynd ati i adeiladu. Ond nid oes gennych chwi ran na hawl na braint yn Jerwsalem."