¹-- Älä iloitse, Israel, niin kuin muut kansat, älä juhli, niin kuin ne juhlivat! Sinä olet ollut uskoton Jumalaasi kohtaan, kaikilla puimatantereilla olet myynyt itseäsi, olet koonnut palkkaa huoruudellasi.

¹Ne gxoju, ho Izrael, ne estu gaja, kiel la popoloj, cxar vi malcxaste forigxis de via Dio, vi preferas proamajxajn donacojn ol cxiujn grenejojn plenajn de greno.

²Sen tähden puimatanner ja viinikuurna eivät enää ole sinua varten, ei tule viiniä sinulle!

²Tial drasxejo kaj vinpremejo ne nutros ilin, la mosto mankos en gxi.

³Sinä et saa enää jäädä Herran maahan. Efraim joutuu takaisin Egyptiin, Assyriassa sen täytyy syödä epäpuhdasta ruokaa.

³Ili ne logxos en la lando de la Eternulo; Efraim revenos en Egiptujon, kaj en Asirio ili mangxos malpurajxon.

⁴Se ei enää saa vuodattaa Herralle uhriviiniä, ei tuoda hänelle teurasuhreja. Efraimin leipä on kuoleman leipää, jokainen saastuu, joka sitä syö. Efraim pitää ruokansa itsellään, mitään se ei vie Herralle uhriksi.

⁴Ili ne versxoferos al la Eternulo vinon, kaj ne estos agrablaj al Li; iliaj oferoj estos kiel pano de suferantoj:cxiuj gxiaj mangxantoj farigxos malpuraj; cxar ilia pano devas esti nur por ili mem, gxi ne devas veni en la domon de la Eternulo.

⁵Miten sinä sitten aiot viettää juhla-aikoja ja Herran juhlaa?

⁵Kion vi faros en la tago de solena kunveno kaj en la tago de festo de la Eternulo?

⁶Katso: ne, jotka pakenevat hävitystä, joutuvat Egyptiin, ja Memfis on heidän hautansa! Heidän kalliit hopeansa peittyvät nokkosiin, ohdakkeet valtaavat heidän telttapaikkansa.

⁶CXar vidu, ili forkuras de malfelicxo; Egiptujo ilin kolektos, Memfis ilin enterigos; sur la loko, kie trovigxis iliaj amataj argxentajxoj, kreskos urtiko, dornoj estos en iliaj tendoj.

⁷Rangaistuksen päivä tulee, tilinteon hetki on ovella, Israel sen vielä kipeästi tuntee. "Profeetta on menettänyt järkensä, hengenmies on mieltä vailla!" -- Näin te väitätte. Te vihaatte minua omien rikostenne vuoksi.

⁷Venis la tempo de punvizito, venis la tagoj de repago; Izrael ekscios, cxu malsagxa estis la profeto, cxu freneza estis la viro inspirita, parolante pri viaj multaj malbonagoj kaj pri la granda malboneco.

⁸Minä, profeetta, olen Jumalani asialla, minä olen Efraimin vartiomies. Mutta kaikille minun teilleni on viritetty ansa, Jumalani huoneessakin vihamielisyys kohtaa minut.

⁸La gardisto de Efraim estis antauxe kun mia Dio; nun profeto metas kaptilojn sur cxiuj liaj vojoj, kaj malamo estas en la domo de lia Dio.

⁹Te olette vaipuneet syvälle turmioon niin kuin gibealaiset muinoin. Jumala muistaa Efraimin rikokset, rankaisee sen synnit.

⁹Profunde ili malbonigxis, kiel en la tagoj de Gibea; Li rememoros iliajn malbonagojn, Li punos iliajn pekojn.

¹⁰-- Kuin viinirypäleet autiomaassa oli Israel, kun minä sen löysin. Kun näin teidän isänne, he olivat kuin viikunapuun keväthedelmät. Mutta heti kun he tulivat Baal-Peoriin, he vihkiytyivät Baalille ja tulivat inhottaviksi kuin tuo heidän rakastajansa.

¹⁰Kiel vinberojn en la dezerto Mi trovis Izraelon; kiel unuan frukton sur la figarbo en la komenco de gxia matureco Mi vidis viajn patrojn; sed ili iris al Baal-Peor, kaj konsekris sin al la hontindajxo, kaj farigxis abomeninduloj, kiel ilia amato.

¹¹Niin kuin lintu lennähtää tiehensä, niin katoaa Efraimin loisto: ei enää synnytystä, ei raskautta, ei hedelmöitymistä!

¹¹La honoro de Efraim forflugos kiel birdo; ne estos nasko, nek gravedeco, nek gravedigxo.

¹²Vaikka Efraim saisikin lapsensa isoiksi, minä otan ne pois viimeistä myöten. Voi Efraimia itseään, kun minä käännyn pois!

¹²Kaj se ili ecx edukus siajn infanojn, Mi tamen seninfanigos ilin, ke ili ne havu homojn; cxar ve al ili, kiam Mi forigos Min de ili.

¹³Kun ensi kerran näin Efraimin, se oli kuin palmu vehreällä laidunmaalla, mutta nyt Efraim joutuu viemään lapsensa surmaajan käsiin.

¹³Efraim, kiel Mi vidas, estas plantita sur bela loko, kiel Tiro; tamen Efraim elirigos siajn infanojn al la mortiganto.

¹⁴-- Anna, Herra, Efraimille -- niin, mitä antaisit? Anna sen naisille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet rinnat!

¹⁴Donu al ili, ho Eternulo, tion, kion Vi promesis doni; donu al ili ventron aborteman kaj mamojn sekigxintajn.

¹⁵-- Gilgalissa paljastui Efraimin koko pahuus, siellä minä aloin vihata sitä kansaa. Pahojen tekojen tähden minä karkotan sen maastani. En rakasta sitä enää! Kaikki Efraimin päälliköt ovat niskureita.

¹⁵Ilia tuta malboneco estas en Gilgal; tie Mi ekmalamis ilin; pro iliaj malbonaj agoj Mi elpelos ilin el Mia domo; Mi ne plu amos ilin; cxiuj iliaj princoj estas defalintoj.

¹⁶Efraim on lyöty! Sen juuret ovat kuivuneet, se ei enää kanna hedelmää. Ja vaikka äidit vielä synnyttäisivätkin, minä surmaan heidän kohtunsa kalliit hedelmät.

¹⁶Efraim estas batita; ilia radiko sekigxis; ili ne plu donos fruktojn; ecx se ili naskos, Mi mortigos la karan frukton de ilia ventro.

¹⁷-- Minun Jumalani on hylkäävä Efraimin, koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään.

¹⁷Mia Dio ilin forpusxos, cxar ili ne auxskultis Lin; kaj ili vagados inter la nacioj.