¹Kuule, Israelin kansa, mitä Herra sinulle puhuu!

¹Auxskultu la vorton, kiun diras pri vi la Eternulo, ho domo de Izrael!

²Näin sanoo Herra: -- Älkää omaksuko vieraiden kansojen tapoja, älkää peläten tuijottako taivaan merkkejä, niin kuin nuo pakanat tekevät.

²Tiele diras la Eternulo:Ne lernu la konduton de la nacioj, kaj ne timu la signojn de la cxielo, kiel la nacioj ilin timas.

³Heidän uskomuksensa ovat typeriä kuvitelmia. He kaatavat metsästä puun, ja puuseppä muodostelee sen taltallaan,

³CXar la arangxoj de la nacioj estas vantajxo:ili dehakas arbon en la arbaro, kaj cxarpentisto prilaboras gxin per hakilo;

⁴hän koristelee sen hopealla ja kullalla ja kiinnittää sen paikoilleen vasaralla ja nauloilla, ettei se kaadu. Tällaisia ovat heidän jumalansa.

⁴ili ornamas gxin per argxento kaj oro, fortikigas per najloj kaj marteloj, por ke gxi ne disfalu.

⁵Ne ovat kuin linnunpelättimet kurkkumaalla, eivät ne osaa puhua. Ne eivät pysty liikkumaan itse, niitä täytyy kantaa paikasta toiseen. Älkää pelätkö niitä, eivät ne tee teille pahaa, mutta ei niistä apuakaan ole.

⁵Ili estas kiel kolono cxirkauxforgxita; ili ne parolas, oni portas ilin, cxar ili ne povas iri. Ne timu ilin, cxar ili ne faras malbonon, tiel same, kiel ili ne povas fari bonon.

⁶-- Herra, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet suuri, suuri ja voimallinen on sinun nimesi.

⁶Sed simila al Vi, ho Eternulo, ekzistas neniu; granda Vi estas, kaj granda estas Via nomo en potenco.

⁷Kuka ei pelkäisi sinua, kansojen kuningas! Sinulle kuuluu kunnia. Ei ole ketään sinun vertaistasi koko maailman viisaiden joukossa, ei ketään yhdessäkään valtakunnassa!

⁷Kiu povas ne timi Vin, ho Regxo de la popoloj? al Vi tio decas, cxar inter cxiuj sagxuloj de la nacioj kaj en cxiuj iliaj regnoj ekzistas neniu simila al Vi.

⁸Tyhmiä ja mielettömiä ovat vieraat kansat, tyhjiä ovat niiden jumalien opit. Nuo jumalat on tehty puusta,

⁸CXiuj ili malsagxigxis kaj idiotigxis, cxar ligno donas ja nur vantajxan instruon.

⁹taottu Tarsisin hopeasta ja Ufasin kullasta, puuseppä ja kultaseppä ovat yhdessä ne valmistaneet. Ne on puettu siniseen ja punaiseen purppuraan, ja kaikki ne ovat taidokasta tekoa.

⁹Foliigita argxento estas venigita el Tasxisx kaj oro el Ufaz, laboritajxo de artisto kaj de la manoj de fandisto; blua kaj purpura sxtofo estas ilia vesto, cxio estas faritajxo de lertuloj.

¹⁰Mutta vain Herra on Jumala, hän on elävä Jumala ja ikuinen kuningas. Hänen vihastaan maa vapisee, kansat eivät kestä hänen kiivauttaan.

¹⁰Sed la Eternulo estas Dio vera, Li estas Dio vivanta kaj Regxo eterna; de Lia kolero tremas la tero, kaj la nacioj ne povas elteni Lian indignon.

¹¹Sanokaa vieraille kansoille näin: "Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eivätkä maata, katoavat maan päältä ja taivaan alta."

¹¹Diru do al ili:La dioj, kiuj ne kreis la cxielon kaj la teron, pereos de sur la tero kaj sub la cxielo.

¹²Herra on voimallaan luonut maailman, asettanut viisaudellaan maan paikoilleen, levittänyt taivaan taidollaan.

¹²Li kreis la teron per Sia forto, arangxis la mondon per Sia sagxo, kaj per Sia prudento etendis la cxielon.

¹³Kun hän käskee, taivaan vedet alkavat kohista. Hän nostaa pilvet maan ääristä, lähettää salamat tekemään tietä sateelle, tuo tuulen kammioistaan.

¹³Kiam Li eksonigas Sian vocxon, kolektigxas multego da akvo en la cxielo; Li levas la nubojn de la randoj de la tero, Li aperigas fulmojn inter la pluvo, kaj elirigas la venton el Siaj trezorejoj.

¹⁴Ei kukaan voi tätä käsittää. Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään, valetut patsaat ovat pelkkää harhaa, ei niissä ole henkeä.

¹⁴Malsagxigxis cxiu homo kun sia sciado, per honto kovrigxis cxiu fandisto kun sia statuo; cxar lia fanditajxo estas malverajxo, gxi ne havas en si spiriton.

¹⁵Ne ovat arvottomia, naurettavia tekeleitä! Kun tilinteon hetki tulee, ne eivät kestä.

¹⁵Tio estas vantajxo, faro de eraro; kiam ili estos vizititaj, ili pereos.

¹⁶Niiden kaltainen ei ole Jaakobin Jumala. Hän on luonut kaiken, ja Israel on hänen oma kansansa. Hänen nimensä on Herra Sebaot.

¹⁶Ne simila al ili estas Tiu, kiun havas Jakob; cxar Li estas la kreinto de cxio, kaj Izrael estas la gento de Lia heredo; Eternulo Cebaot estas Lia nomo.

¹⁷Sitokaa nyyttinne, Jerusalemin asukkaat, te joudutte lähtemään pois maasta. Kaupunkinne on uhattuna.

¹⁷Forprenu de la tero vian komercajxon, vi, kiu logxas en fortikajxo;

¹⁸Näin sanoo Herra: -- Nyt riittää. Nyt minä linkoan pois tämän maan asukkaat. Minä ajan heidät ahtaalle, jotta he havahtuisivat ja huutaisivat:

¹⁸cxar tiele diras la Eternulo:Jen Mi cxi tiun fojon eljxetos la logxantojn de la lando, kaj Mi premos ilin, ke ili sentos kaj diros:

¹⁹"Voi minua onnetonta! Vammani on parantumaton! Ajattelin, että tämän vaivan minä sentään kykenisin kestämään.

¹⁹Ho ve al mi en mia malfelicxo! neresanigebla estas mia vundo. Kaj mi pensis, ke tio estas mia malsano, kiun mi devas elporti.

²⁰Mutta telttani on nyt hävitetty, telttaköydet katkaistu. Lapseni ovat lähteneet pois, heitä ei enää ole. Ei ole ketään pystyttämässä telttaani, pingottamassa telttakankaita.

²⁰Mia tendo estas ruinigita, kaj cxiuj miaj sxnuroj estas dissxiritaj; miaj infanoj foriris de mi kaj forestas; estas jam neniu, kiu povus starigi mian tendon kaj pendigi miajn kurtenojn.

²¹Tyhmiä olivat kansan paimenet, he eivät kysyneet neuvoa Herralta! Siksi he toimivat väärin, ja niin koko heidän laumansa hajotettiin."

²¹CXar la pasxtistoj malsagxigxis kaj ne sercxis la Eternulon; tial ili nenion komprenas kaj ilia tuta pasxtataro estas dispelita.

²²Kuuletteko äänen? Se lähenee! Kumisten ja jymisten kiitää vihollinen pohjoisesta. Se iskee Juudan kaupunkeihin ja tekee ne autioiksi, sakaalien lymypaikoiksi.

²²Jen venas lauxta krio kaj granda bruo el norda lando, por fari la urbojn de Judujo ruinoj, logxejo de sxakaloj.

²³"Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaan eikä kukaan itse ohjaa askeleitaan.

²³Mi scias, ho Eternulo, ke la vojo de homo estas ne laux lia volo, ke homo iranta ne povas libere direkti siajn pasxojn.

²⁴Kurita minua, Herra, mutta älä kohtuuttomasti! Älä vihastu minuun, muuten minusta tulee loppu.

²⁴Punu min, ho Eternulo, sed lauxjugxe, ne en Via kolero, por ke Vi min ne tro dispremu.

²⁵Vuodata vihasi niihin kansoihin, jotka eivät sinua tunne, niihin kansanheimoihin, jotka eivät huuda sinua avuksi. Ne ovat hävittäneet Jaakobin heimon, nielleet sen ja tehneet siitä lopun. Autioina ovat nyt Jaakobin asuinpaikat."

²⁵Elversxu Vian koleron sur tiujn naciojn, kiuj Vin ne konas, kaj sur la gentojn, kiuj ne vokas Vian nomon; cxar ili formangxis Jakobon, englutis lin, ekstermis lin, kaj dezertigis lian logxejon.