¹(H4:14)Revi kasvosi verille, saarrettu Siion! Meidät on piiritetty! Viholliset lyövät kepillä poskelle Israelin hallitsijaa.

¹Nun armu vin, ho batalistino! oni siegxos nin; per vergo oni frapos la vangon de la jugxisto de Izrael.

²(H5:1)Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.

²Kaj vi, ho Bet-Lehxem Efrata, kiu estas malgranda inter la milejoj de Judujo, el vi eliros al Mi tiu, kiu devas esti reganto en Izrael kaj kies deveno estas de tempo tre antikva.

³(H5:2)Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää. Sitten israelilaisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä.

³Li lasos ilin gxis la tempo, kiam la naskontino estos naskinta; tiam liaj ceteraj fratoj revenos al la idoj de Izrael.

⁴(H5:3)Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä Herran voimalla. Herra, hänen Jumalansa, antaa hänelle vallan ja kunnian. He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka.

⁴Li starigxos kaj pasxtos kun la forto de la Eternulo, kun la majesto de la nomo de la Eternulo, lia Dio, kaj tiuj konvertigxos; cxar tiam li farigxos granda gxis la randoj de la tero.

⁵(H5:4)Hän tuo rauhan. Kun assyrialaiset tulevat maahamme, tunkeutuvat palatseihimme, me asetamme heitä vastaan seitsemän paimenta, kahdeksan kansanjohtajaa.

⁵Kaj li estos paco. Kiam la Asiriano venos en nian landon kaj enpasxos en niajn palacojn, ni starigos kontraux li sep pasxtistojn kaj ok eminentulojn.

⁶(H5:5)He paimentavat Assyriaa miekalla, Nimrodin maata terävin asein. Rauhan hallitsija pelastaa meidät assyrialaisten käsistä, kun he hyökkäävät maahamme ja tunkeutuvat rajojemme yli.

⁶Ili pasxtos la landon Asirian per glavo kaj la landon de Nimrod per iliaj lancoj; kaj li savos nin kontraux la Asiriano, kiam cxi tiu venos en nian landon kaj enpasxos en niajn limojn.

⁷(H5:6)Ne, jotka ovat jäljellä Jaakobin heimosta, ovat hajallaan monien kansojen seassa kuin kaste, jonka Herra antaa laskeutua maahan, kuin sadepisarat ruohikossa. He eivät pane toivoaan ihmiseen, eivät odota apua keneltäkään luodulta.

⁷Kaj la restajxo de Jakob estos inter multe da popoloj kiel roso de la Eternulo, kiel pluvaj gutoj sur herbo; kaj li ne esperos je homo kaj ne fidos homidojn.

⁸(H5:7)Ne, jotka ovat jäljellä Jaakobin heimosta, jotka asuvat kansojen seassa, monien kansojen keskellä, ovat kuin leijona muiden eläinten parissa, kuin nuori leijona lammaslaumassa. Kun se hyökkää, se ruhjoo ja raatelee, eikä kukaan voi sen hampaista pelastaa.

⁸Kaj la restajxo de Jakob estos inter la nacioj, meze de multaj popoloj, kiel leono inter la bestoj de la arbaro, kiel leonido meze de sxafaroj, kiu dispremas pasante, dissxiras, kaj neniu povas savi.

⁹(H5:8) -- Kohota kätesi vihollisiasi vastaan, niin he kaikki tuhoutuvat.

⁹Levigxos via mano super viaj kontrauxuloj, kaj cxiuj viaj malamikoj ekstermigxos.

¹⁰(H5:9) -- Sinä päivänä, sanoo Herra, minä hävitän kaikki sinun hevosesi, tuhoan sotavaunusi.

¹⁰En tiu tago, diras la Eternulo, Mi ekstermos viajn cxevalojn cxe vi kaj pereigos viajn cxarojn;

¹¹(H5:10)Minä hävitän kaikki kaupunkisi, lyön hajalle linnoituksesi.

¹¹Mi ekstermos la urbojn de via lando kaj detruos cxiujn viajn fortikajxojn;

¹²(H5:11)Minä hävitän taikakalut kädestäsi, ja niin ennustajat kaikkoavat luotasi.

¹²Mi ekstermos cxe vi la sorcxistojn, kaj vi ne plu havos auxguristojn;

¹³(H5:12)Minä hävitän jumalankuvasi ja kaikki sinun kivipatsaasi. Enää te ette kumarra esineitä, omien kättenne töitä.

¹³Mi ekstermos el via mezo viajn idolojn kaj viajn statuojn, kaj vi ne plu adorklinigxos antaux la faritajxo de viaj manoj;

¹⁴(H5:13)Minä revin sinun asera-tarhasi ja tuhoan kaupunkisi.

¹⁴Mi elsxiros el via mezo viajn sanktajn stangojn kaj ekstermos viajn urbojn.

¹⁵(H5:14)Hehkuvassa vihassani minä kostan kansoille, jotka eivät minua kuule.

¹⁵Kaj en kolero kaj indigno Mi faros vengxon super la nacioj, kiuj ne volos obei.