¹Viisas ottaa varteen isänsä moitteet, omahyväinen ei nuhteista piittaa.

¹Sagxa filo lernas de la patro; Sed mokanto ne auxskultas moralinstruon.

²Hyvä sana ravitsee puhujansa, mutta pahantekijä janoaa väkivaltaa.

²La frukto de la busxo donas al homo bonan mangxon; Sed la deziro de krimuloj estas perforto.

³Joka hillitsee kielensä, turvaa henkensä, suupaltti kulkee turmioon.

³Kiu gardas sian busxon, tiu gardas sian animon; Kiu tro malfermas sian busxon, tiu pereas.

⁴Laiska toivoo mutta ei saa, ahkera syö itsensä kylläiseksi.

⁴La animo de maldiligentulo deziras, kaj ne ricevas; Sed la animo de diligentuloj satigxas.

⁵Oikeamielinen vihaa valheellisuutta, jumalaton levittää häpeän löyhkää.

⁵Vorton malveran virtulo malamas; Sed malvirtulo agas abomene kaj venas al honto.

⁶Oikeamielinen pysyy oikealla tiellä, jumalaton syöksyy syntiin ja tuhoon.

⁶La virto gardas tiun, kiu iras gxustan vojon; Sed la malvirto pereigas pekulon.

⁷Moni rikkaaksi tekeytyvä on tyhjätasku, moni köyhyyttään valittava omistaa paljon.

⁷Unu sxajnigas sin ricxa, havante nenion; Alia sxajnigas sin malricxa, havante grandan ricxecon.

⁸Rikkaalla on, mistä maksaa lunnaat, köyhää on turha uhkailla.

⁸Per sia ricxeco homo savas sian animon; Sed malricxulo ne auxskultas atentigon.

⁹Oikeamielisten valo sädehtii ja loistaa, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

⁹La lumo de virtuloj brilegas; Sed la lumilo de malvirtuloj estingigxos.

¹⁰Ylimielisyydestä koituu vain riitaa, viisas se, joka neuvoja kuulee.

¹⁰Nur de malhumileco venas malpaco; Sed la akceptantaj konsilojn havas sagxon.

¹¹Mikä helposti tulee, se helposti menee, vähin erin kooten omaisuus karttuu.

¹¹Ricxeco rapide akirita malgrandigxas; Sed kion oni kolektas per laboro, tio multigxas.

¹²Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy.

¹²Espero prokrastata dolorigas la koron; Sed plenumita deziro estas arbo de vivo.

¹³Joka halveksii neuvoja, maksaa kalliisti, joka käskyjä kunnioittaa, se palkitaan.

¹³Kiu malsxatas diron, tiu malutilas al si mem; Sed respektanta ordonon estos rekompencita.

¹⁴Viisaan opetus on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

¹⁴Instruo de sagxulo estas fonto de vivo, Por evitigi la retojn de la morto.

¹⁵Selkeä harkinta tuo arvostusta, mutta juonittelijan tie vie tuhoon.

¹⁵Bona prudento placxigas; Sed la vojo de perfiduloj estas malglata.

¹⁶Viisas toimii kaikessa taitavasti, tyhmä panee näytteille tyhmyytensä.

¹⁶CXiu prudentulo agas konscie; Sed malsagxulo elmontras malsagxecon.

¹⁷Petollinen sanansaattaja tuo tuhon, uskollinen lähetti tuo pelastuksen.

¹⁷Malbona sendito falas en malfelicxon; Sed sendito fidela sanigas.

¹⁸Kuritonta odottaa köyhyys ja häpeä, kunnia sitä, joka nuhteita kuulee.

¹⁸Malricxa kaj hontigata estos tiu, kiu forpusxas instruon; Sed kiu observas instruon, tiu estos estimata.

¹⁹Sydän iloitsee, kun toive täyttyy, pahasta luopuminen on houkalle kauhistus.

¹⁹Deziro plenumita estas agrabla por la animo; Sed malagrable por la malsagxuloj estas deturni sin de malbono.

²⁰Hae viisaiden seuraa, niin viisastut, pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon.

²⁰Kiu iras kun sagxuloj, tiu estos sagxa; Sed kamarado de malsagxuloj suferos doloron.

²¹Syntistä vainoavat tuskat ja vastukset, vanhurskas saa palkakseen onnen.

²¹Pekulojn persekutas malbono; Sed virtulojn rekompencas bono.

²²Hyvä jättää perinnön lastenlapsilleenkin, syntisen varat talletetaan oikeamielisille.

²²Bonulo heredigas la nepojn; Kaj por virtulo konservigxas la havo de pekulo.

²³Köyhä saa raivioltaan kylliksi ruokaa, mutta vääryys vie viljan toisten käsiin.

²³Multe da mangxajxo estas sur la kampo de malricxuloj; Sed multaj pereas pro manko de justeco.

²⁴Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.

²⁴Kiu sxparas sian vergon, tiu malamas sian filon; Sed kiu lin amas, tiu baldaux lin punas.

²⁵Oikeamielinen saa syödä kyllikseen, jumalaton jää näkemään nälkää.

²⁵Virtulo mangxas, por satigi sian animon; Sed la ventro de malvirtuloj havas mankon.