¹Daavidin psalmi. Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi väärintekijöitä.

¹De David. Ne incitigxu pro la malvirtuloj; Ne enviu tiujn, kiuj agas maljuste.

²He kuihtuvat hetkessä niin kuin ruoho, lakastuvat kuin kedon vehreys.

²CXar simile al herbo ili rapide dehakigxas, Kaj kiel verda vegetajxo ili forvelkas.

³Luota Herraan ja tee hyvää, niin saat asua maassasi, turvallisilla laidunmailla.

³Fidu la Eternulon kaj faru bonon; Logxu sur la tero kaj konservu honestecon.

⁴Saat nauttia Herran hyvyyttä, hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.

⁴Sercxu plezuron cxe la Eternulo, Kaj Li plenumos la dezirojn de via koro.

⁵Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen!

⁵Transdonu al la Eternulo vian vojon kaj fidu Lin, Kaj Li faros.

⁶Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin kirkkaana kuin aamun valo. Sinun oikeutesi loistaa kuin keskipäivän aurinko.

⁶Kaj Li aperigos vian pravecon kiel lumon, Kaj vian justecon kiel tagmezon.

⁷Ole ääneti Herran edessä, odota hänen apuaan! Älä kadehdi sitä, joka menestyy elämässään, sitä, jonka kaikki juonet onnistuvat.

⁷Silentu antaux la Eternulo kaj esperu al Li; Ne incitigxu, kiam sukcesas homo, Kiu plenumas malbonajn intencojn.

⁸Malta mielesi, hillitse vihasi! Älä kiivastu -- se johtaa vain pahaan!

⁸Detenu vin de kolero kaj forlasu furiozon; Ne incitigxu, ke vi ne faru malbonon.

⁹Väärintekijät joutuvat tuhoon, mutta ne, jotka panevat toivonsa Herraan, saavat periä maan.

⁹CXar malbonfarantoj ekstermigxos, Kaj la esperantaj al la Eternulo heredos la teron.

¹⁰Vielä hetki -- ja jumalatonta ei enää ole! Sinä katsot hänen asuinpaikkaansa -- se on tyhjä!

¹⁰Ankoraux malmulte da tempo pasos, kaj la malpiulo jam ne ekzistos; Vi rigardos lian lokon, kaj li ne estos.

¹¹Mutta nöyrät perivät maan, he saavat osakseen onnen ja rauhan.

¹¹Kaj la humiluloj heredos la teron Kaj gxuos grandan pacon.

¹²Jumalaton punoo juonia vanhurskasta vastaan ja irvistelee hänelle vasten kasvoja.

¹²Malvirtulo malbonintencas kontraux virtulo Kaj frapas kontraux li per siaj dentoj.

¹³Herra nauraa jumalattomalle, hän tietää, että tilinteon päivä tulee.

¹³Sed mia Sinjoro ridas pri li; CXar Li vidas, ke venas lia tago.

¹⁴Jumalattomat paljastavat miekkansa, jännittävät jousensa kaataakseen köyhän ja avuttoman, surmatakseen suoran tien kulkijat.

¹⁴Glavon nudigas la malvirtuloj kaj strecxas sian pafarkon, Por faligi mizerulon kaj malricxulon kaj bucxi virtulon.

¹⁵Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä ja heidän jousensa särkyy.

¹⁵Ilia glavo trafos en ilian koron, Kaj iliaj pafarkoj rompigxos.

¹⁶Vanhurskaalla on enemmän iloa vähistä varoistaan kuin jumalattomalla paljosta tavarastaan.

¹⁶Pli bona estas la malmulto, kiun havas virtulo, Ol la granda havo de multaj malpiuloj.

¹⁷Jumalattomien mahti murtuu, mutta vanhurskaiden tukena on Herra.

¹⁷CXar la brakoj de malpiuloj rompigxas; Sed la virtulojn la Eternulo subtenas.

¹⁸Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä, eikä heidän perintöosansa koskaan häviä.

¹⁸La Eternulo scias la tagojn de la virtuloj; Kaj ilia havo restos eterne.

¹⁹He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina, nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.

¹⁹Ili ne estos hontigitaj en tempo malbona, Kaj en tagoj de malsato ili estos sataj.

²⁰Mutta jumalattomat tuhoutuvat, Herran viholliset katoavat kuin laidunten vihreys, he haihtuvat savuna ilmaan.

²⁰CXar la malvirtuloj pereos, Kaj la malamikoj de la Eternulo malaperos kiel beleco de la herbejoj, Ili malaperos kiel fumo.

²¹Jumalaton ottaa lainaa mutta ei maksa takaisin, vanhurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan.

²¹Malpiulo prunteprenas kaj ne pagas; Sed piulo korfavoras kaj donas.

²²Ne, joita Herra siunaa, saavat periä maan, ne, jotka hän kiroaa, joutuvat perikatoon.

²²CXar Liaj benitoj heredos la teron, Kaj Liaj malbenitoj ekstermigxos.

²³Kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä.

²³De la Eternulo fortikigxas la pasxoj de virta homo, Kaj lia vojo placxas al Li.

²⁴Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää häntä kädestä.

²⁴Falante, li ne estos forjxetita; CXar la Eternulo subtenos lian manon.

²⁵Olen elänyt pitkän elämän, nuoruudesta vanhuuteen saakka. Koskaan en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen lapsiaan kerjäämässä leipää.

²⁵Mi estis juna kaj mi maljunigxis, Kaj mi ne vidis virtulon forlasita, Nek liajn infanojn petantaj panon.

²⁶Vanhurskas on antelias ja lainaa mielellään, ja myös hänen lapsillaan on siunaus.

²⁶CXiutage li korfavoras kaj pruntedonas, Kaj liaj infanoj estos benitaj.

²⁷Karta pahaa ja tee hyvää, niin saat aina asua maassasi.

²⁷Forturnigxu de malbono kaj faru bonon, Kaj vi vivos eterne.

²⁸Herra rakastaa oikeutta. Hän ei hylkää omiaan vaan varjelee heitä iäti, mutta jumalattomien suku sammuu.

²⁸CXar la Eternulo amas justecon, Kaj ne forlasas Siajn fidelulojn; CXiam ili estos gardataj; Sed la semo de la malpiuloj estos ekstermita.

²⁹Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä aina.

²⁹La virtuloj heredos la teron Kaj logxos sur gxi eterne.

³⁰Vanhurskaan suu puhuu viisautta, hänen kielensä kertoo, mikä on oikein.

³⁰La busxo de virtulo parolas sagxon, Kaj lia lango diras justecon.

³¹Hänellä on sydämessään Jumalan laki, eivätkä hänen askeleensa horju.

³¹La ordonoj de lia Dio estas en lia koro; Liaj pasxoj ne sxanceligxas.

³²Jumalaton väijyy vanhurskasta ja vaanii tilaisuutta tappaakseen hänet.

³²Malvirtulo subrigardas virtulon Kaj celas mortigi lin.

³³Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä.

³³Sed la Eternulo ne lasos lin en liaj manoj, Kaj ne kondamnos lin, kiam li estos jugxata.

³⁴Pane toivosi Herraan, kulje hänen tietään! Hän korottaa sinut, sinä saat periä maan ja nähdä jumalattomien tuhon.

³⁴Esperu al la Eternulo kaj tenu vin je Lia vojo, Kaj Li altigos vin, ke vi heredu la teron; Vi vidos la ekstermon de la malvirtuloj.

³⁵Minä näin jumalattoman voimansa tunnossa, hän rehotti kuin piikkipensas kukassaan.

³⁵Mi vidis malpiulon, kiu estis spitema, Kaj tenis sin largxe, kiel sukplena multebrancxa arbo;

³⁶Hetken kuluttua häntä ei enää ollut, minä etsin häntä mutta en löytänyt mistään.

³⁶Sed apenaux mi preterpasis, li jam ne ekzistis; Mi sercxis lin, kaj li jam ne estis trovebla.

³⁷Katsele nuhteetonta, tarkkaile rehellistä -- rauhan miehellä on tulevaisuus!

³⁷Konservu senkulpecon kaj celu veron, CXar estontecon havas homo pacema;

³⁸Pahantekijät tuhoutuvat kaikki tyynni, jumalattomia odottaa perikato.

³⁸Sed la krimuloj cxiuj estos ekstermitaj; La estonteco de la malpiuloj pereos.

³⁹Mutta vanhurskaat saavat avun Herralta, hän on heidän turvansa ahdingon aikana.

³⁹La virtuloj havas helpon de la Eternulo; Li estas ilia forto en tempo de mizero.

⁴⁰Herra auttaa heitä ja vapauttaa heidät. Hän päästää heidät jumalattomien käsistä, pelastaa heidät, kun he pakenevat hänen suojiinsa.

⁴⁰Kaj la Eternulo ilin helpos kaj savos; Li savos ilin de malbonuloj kaj helpos ilin, CXar ili fidas Lin.