¹Salomon psalmi. Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle!

¹Pri Salomono. Ho Dio, Vian jugxon donu al la regxo Kaj Vian justecon al la regxido.

²Hän jakakoon kansallesi oikeutta, köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon,

²Li jugxu Vian popolon kun vero Kaj Viajn prematojn kun justeco.

³niin vuoret kantavat rauhan hedelmää ja oikeus verhoaa kukkulat.

³La montoj alportu al la popolo pacon, Ankaux la montetoj, per justeco.

⁴Olkoon hänen tuomionsa köyhän turva, maan vähäiset saakoot hänen apunsa, ja sortajat hän murskatkoon,

⁴Li jugxu la prematojn en la popolo, Li savu la filojn de senhavulo, Kaj li dispremu la premanton.

⁵niin häntä kunnioitetaan polvesta polveen, niin kauan kuin kiertävät aurinko ja kuu.

⁵Oni timu Vin tiel longe, kiel ekzistos la suno kaj la luno, De generacioj al generacioj.

⁶Olkoon hän kuin sade kuivalle nurmelle, kuin maahan lankeava kevätsade.

⁶Li mallevigxu, kiel pluvo sur falcxitan herbejon; Kiel gutoj, kiuj malsekigas la teron.

⁷Kukoistakoon oikeus hänen päivinään, ja vallitkoon rauhan runsaus, kunnes kuuta ei enää ole.

⁷En liaj tagoj floru virtulo kaj granda paco, GXis ne plu ekzistos la luno.

⁸Merestä mereen hän hallitkoon, suurelta virralta maan ääriin asti.

⁸Li regu de maro gxis maro Kaj de la Rivero gxis la finoj de la tero.

⁹Kumartakoot häntä aavikoitten asujat, hänen edessään viholliset nuolkoot tomua.

⁹Klinigxu antaux li la dezertanoj, Kaj liaj malamikoj leku polvon.

¹⁰Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat, Saban ja Seban kuninkaitten verot.

¹⁰La regxoj de Tarsxisx kaj de la insuloj alportu donacojn; La regxoj de SXeba kaj Seba venigu donojn.

¹¹Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä, ja palvelkoot häntä kaikki kansat,

¹¹Klinigxu antaux li cxiuj regxoj; CXiuj popoloj lin servu.

¹²sillä hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi.

¹²CXar li savos ploregantan malricxulon Kaj senhelpan mizerulon.

¹³Hän säälii kurjaa ja avutonta ja pelastaa köyhät ahdingosta,

¹³Li estos favorkora por malricxulo kaj senhavulo, Kaj li savos la animojn de mizeruloj.

¹⁴lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta, ja jokaisen henki on hänelle kallis.

¹⁴De malico kaj krimo li savos iliajn animojn; Kaj kara estos ilia sango en liaj okuloj.

¹⁵Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa. Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan, pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta,

¹⁵Kaj li vivu, kaj oni donu al li el la oro de SXeba; Kaj oni cxiam pregxu por li, kaj cxiutage oni lin benu.

¹⁶niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti, vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti, laiho on sankka kuin Libanonin metsä ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.

¹⁶Estu multe da greno en la lando; Sur la supro de la montoj gxiaj spikoj ondigxu kiel Lebanon; Kaj en la urboj cxio floru, kiel herbo sur la tero.

¹⁷Pysyköön hänen nimensä ikuisesti, muistettakoon se aina auringon alla. Tuokoon se kaikille siunausta, ja kansat ylistäkööt hänen onneaan.

¹⁷Lia nomo estu eterna; Tiel longe, kiel ekzistas la suno, kresku lia nomo; CXiuj popoloj sin benu per li kaj gloru lin.

¹⁸Ylistetty on Herra, Israelin Jumala, ihmeelliset ovat hänen tekonsa, ei ole hänelle vertaa!

¹⁸Glorata estu Dio la Eternulo, Dio de Izrael, Kiu sola faras miraklojn.

¹⁹Ylistetty ikuisesti hänen nimensä kunnia. Maa on täynnä hänen kirkkauttaan. Aamen, Aamen.

¹⁹Kaj lauxdata estu Lia glora nomo eterne; Kaj Lia gloro plenigu la tutan teron. Amen, kaj amen!

²⁰Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät tähän.

²⁰Finigxis la pregxoj de David, filo de Jisxaj.