1Tyroksen kuningas Hiram lähetti Daavidin luo lähettiläitä. Sitten hän toimitti setripuuta ja lähetti muurareita ja kirvesmiehiä rakentamaan Daavidille palatsia.
1Ja Hiiram, Tüürose kuningas, läkitas Taaveti juurde saadikud seedripuudega, samuti müürseppi ja puuseppi temale koda ehitama.
2Nyt Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänen asemansa Israelin kuninkaana ja antanut hänen kuninkuutensa menestyä kansansa Israelin vuoksi.
2Taavet mõistis, et Issand oli ta kinnitanud Iisraeli kuningaks, et ta kuningriik oli ülendatud tema Iisraeli rahva pärast.
3Jerusalemissa Daavid otti lisää vaimoja, ja hänelle syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
3Jeruusalemmas võttis Taavet veelgi naisi, ja Taavetile sündis veelgi poegi ja tütreid.
4Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo,
4Ja need olid nende laste nimed, kes temale Jeruusalemmas sündisid: Sammua, Soobab, Naatan ja Saalomon,
5Jibhar, Elisua, Elpelet,
5Jibhar, Elisua ja Elpelet,
6Nogah, Nefeg, Jafia,
6Noga, Nefeg ja Jaafia,
7Elisama, Beeljada ja Elifelet.
7Elisama, Beeljada ja Elifelet.
8Kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu koko Israelin kuninkaaksi, he lähtivät kaikki liikkeelle käydäkseen Daavidin kimppuun. Saatuaan tästä tiedon Daavid lähti heitä vastaan.
8Aga kui vilistid kuulsid, et Taavet oli võitud kogu Iisraeli kuningaks, siis läksid kõik vilistid Taavetit otsima; kui Taavet sellest kuulis, siis ta läks neile vastu.
9Filistealaiset tulivat ja tunkeutuivat kaikkialle Refaiminlaaksoon.
9Ja vilistid tulid ning tungisid kõikjale Refaimi orgu.
10Daavid kysyi Jumalalta: "Lähdenkö filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?" Herra vastasi hänelle: "Lähde! Minä annan heidät sinun käsiisi."
10Taavet küsis siis Jumalalt, öeldes: 'Kas ma pean vilistitele vastu minema? Kas sa annad nad minu kätte?' Ja Issand ütles temale: 'Mine, ja ma annan nad sinu kätte!'
11Israelilaiset lähtivät Baal-Perasimiin, ja Daavid löi siellä filistealaiset. Hän sanoi: "Jumala on murtanut minun viholliseni niin kuin vedet murtavat padon." Tämän vuoksi paikka sai nimen Baal-Perasim.
11Ja kui nad läksid üles Baal-Peratsimi, siis Taavet lõi neid seal. Ja Taavet ütles: 'Jumal on mu vaenlased minu käega murdnud, otsekui oleks vesi läbi murdnud!' Seepärast pandi sellele paigale nimeks Baal-Peratsim.
12Filistealaiset jättivät sinne jumalankuvansa, ja Daavidin käskystä ne poltettiin.
12Nad jätsid sinna oma jumalad ja Taavet käskis need tulega ära põletada.
13Mutta filistealaiset tunkeutuivat uudelleen Refaiminlaaksoon.
13Ja vilistid tulid uuesti ning tungisid sinna orgu.
14Daavid kysyi jälleen Jumalalta neuvoa, ja Jumala vastasi: "Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidän taakseen ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden kohdalta.
14Ja Taavet küsis taas Jumalalt, ja Jumal ütles talle: 'Ära mine neile järele, vaid mine neist mööda ja tule neile kallale baakapõõsaste poolt.
15Kun kuulet puiden latvoista kuin askelten kahinaa, lähde silloin hyökkäykseen. Se on merkkinä siitä, että Jumala on lähtenyt edelläsi tuhoamaan filistealaisten leirin."
15Kui sa kuuled baakapõõsaste ladvus otsekui astumise kahinat, siis mine sõdima, sest Jumal on su ees välja läinud vilistite leeri lööma!'
16Daavid teki niin kuin Jumala oli käskenyt, ja israelilaiset tuhosivat filistealaisten leirin ja ajoivat heitä takaa Gibeonista aina Geseriin saakka.
16Ja Taavet tegi nõnda, nagu Jumal teda käskis, ja nad lõid vilistite leeri Gibeonist kuni Geserini.
17Daavidin maine levisi kaikkiin maihin, ja Herra saattoi kaikki vieraat kansat pelkäämään häntä.
17Taavet sai kuulsaks kõigis maades, ja Issand pani kõigi rahvaste peale hirmu tema ees.