¹Kuningas Daavid puhui koolla olevalle kansalle: "Poikani Salomo, jonka Herra on valinnut seuraajakseni, on nuori ja kokematon. Mutta hänellä on edessään suuri tehtävä, sillä tätä rakennusta ei ole tarkoitettu ihmisille vaan Herralle Jumalalle.

¹Ja kuningas Taavet ütles tervele kogudusele: 'Minu poeg Saalomon, ainus Jumala valitu, on noor ja vilumatu, aga töö on suur, sest see palee ei ole inimese jaoks, vaid on Issandale Jumalale.

²Minä olen voimieni mukaan koonnut Jumalani temppeliä varten kultaa siihen mihin tarvitaan kultaa, hopeaa siihen mihin tarvitaan hopeaa, pronssia siihen mihin tarvitaan pronssia, rautaa siihen mihin tarvitaan rautaa, puuta siihen mihin tarvitaan puuta, sekä onykskiviä ja muita jalokiviä, mustia ja erivärisiä kiviä, kaikenlaisia kalliita kiviä, ja suuret määrät marmoria.

²Seepärast olen ma kõigest jõust hankinud oma Jumala koja tarvis kulda kuldasjadeks, hõbedat hõbeasjadeks, vaske vaskasjadeks, rauda raudasjadeks, puid puuasjadeks, karneoolikive ja ilustuskive, türkiise ja mosaiikkive, kõiksugu hinnalisi kive ja marmorit suurel hulgal.

³Ja koska Jumalani temppeli on minulle rakas, annan sen lisäksi, mitä olen temppeliä varten koonnut, omista varoistani temppelille kultaa ja hopeaa:

³Ja veel enam, kuna mu Jumala koda on mulle armas, siis ma annan oma isiklikust kulla ja hõbeda varast oma Jumala koja heaks, lisaks kõigele sellele, mis ma pühakoja tarvis olen hankinud:

⁴kolmetuhatta talenttia Ofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdasta hopeaa temppelin seinien päällystämiseen,

⁴kolm tuhat talenti kulda, Oofiri kulda, seitse tuhat talenti selitatud hõbedat kodade seinte kardamiseks,

⁵kultaa siihen mihin kultaa tarvitaan ja hopeaa siihen mihin hopeaa tarvitaan, kaikkeen mitä taitavat käsityöläiset tekevät. Onko myös teistä joku nyt valmis antamaan lahjansa Herralle?"

⁵kulda kuldasjadeks, hõbedat hõbeasjadeks ja igasuguseks seppade käsitööks. Kes tahaks täna vabatahtlikult ka oma kätt Issanda heaks täita?'

⁶Israelin heimojen ja sukujen päämiehet, tuhannen- ja sadanpäälliköt ja kuninkaan töiden ylivalvojat toivat silloin auliisti lahjoja.

⁶Ja perekondade peamehed, Iisraeli suguharude vürstid, tuhande- ja sajapealikud ning kuninga tööde ülevaatajad andsid vabatahtlikke ande.

⁷He lahjoittivat temppelin rakennustöitä varten viisituhatta talenttia kultaa ja kymmenentuhatta kultadareikkia, kymmenentuhatta talenttia hopeaa, kahdeksantoistatuhatta talenttia pronssia ja satatuhatta talenttia rautaa.

⁷Nad andsid Jumala koja töö heaks viis tuhat talenti ja kümme tuhat adarkoni kulda, kümme tuhat talenti hõbedat, kaheksateist tuhat talenti vaske ja sada tuhat talenti rauda.

⁸Ja kaikki, joilla oli jalokiviä, antoivat ne temppelin aarrekammioon Gersonin sukuun kuuluvan Jehielin huostaan.

⁸Ja kellel leidus kalliskive, andis need Issanda koja varanduste hulka geersonlase Jehieli käe alla.

⁹Kansa iloitsi heidän anteliaisuudestaan, kun he antoivat näin auliisti lahjoja Herralle. Myös kuningas Daavid iloitsi suuresti.

⁹Ja rahvas rõõmustas nende vabatahtlike andide pärast, sest nad olid rõõmsa südamega Issandale ande andnud; ja kuningas Taavetki oli väga rõõmus.

¹⁰Daavid ylisti kansan edessä Herraa: "Ylistetty olet sinä, Herra, isämme Israelin Jumala, aina ja ikuisesti!

¹⁰Ja Taavet kiitis Issandat terve koguduse silma ees. Taavet ütles: 'Ole kiidetud, Issand, meie isa Iisraeli Jumal, ikka ja igavesti!

¹¹Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla.

¹¹Sinul, Issand, on suurus ja vägevus, ilu ja hiilgus ja au, kõik, mis on taevas ja maa peal. Sinul, Issand, on kuningriik ja sa oled ennast tõstnud kõigile peaks.

¹²Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sinä hallitset. Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallassasi on tehdä suureksi ja väkeväksi kenet tahdot.

¹²Rikkus ja au tulevad sinult, sina valitsed kõike, sinu käes on jõud ja vägi, sinu käes on voli kõike teha suureks ja tugevaks.

¹³"Nyt me kiitämme sinua, Jumalamme, ja ylistämme nimesi kunniaa.

¹³Ja nüüd, meie Jumal, me täname sind, ja me ülistame sinu aulist nime!

¹⁴Sillä mikä olen minä, tai mikä on minun kansani? Kuinka me itse pystyisimme antamaan tällaisia lahjoja? Sinulta me olemme kaiken saaneet, sinulta on tullut kaikki, minkä sinulle annamme.

¹⁴Sest kes olen mina ja kes on mu rahvas, et meil on jõudu nõnda vabatahtlikult anda? Tõesti, kõik tuleb sinult ja sinu käest oleme sulle andnud!

¹⁵Me olemme edessäsi vieraita ja muukalaisia niin kuin isämmekin olivat. Elämämme maan päällä on kuin varjo, eikä meillä ole täällä toivoa.

¹⁵Sest me oleme võõrad su ees ja majalised, nõnda nagu kõik meie vanemad. Meie päevad maa peal on otsekui vari ja lootust ei ole.

¹⁶"Herra, meidän Jumalamme! Kaikki nämä rikkaudet, jotka olemme koonneet rakentaaksemme temppelin sinun pyhän nimesi kunniaksi, ovat sinun antamiasi ja kuuluvat sinulle.

¹⁶Issand, meie Jumal, kogu see rikkus, mille oleme hankinud, et ehitada sulle koda, su pühale nimele, on sinu käest, ja sinu oma on kõik.

¹⁷Mutta minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämet ja iloitset vilpittömyydestä. Vilpittömin mielin olen itse antanut kaikki nämä lahjat, ja nyt saan nähdä, kuinka tänne kokoontunut kansasi iloiten ja vapaaehtoisesti antaa lahjansa sinulle.

¹⁷Ja ma tean, mu Jumal, et sina katsud südame läbi ja tunned aususest rõõmu. Mina olen siirast südamest kõike seda vabatahtlikult andnud ja olen nüüd rõõmuga näinud, et ka su rahvas, kes siin on, on sulle vabatahtlikult andnud.

¹⁸Herra, isiemme Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä kansassasi tämä mielenlaatu, niin että se haluaa aina pysyä lähelläsi!

¹⁸Issand, meie vanemate Aabrahami, Iisaki ja Iisraeli Jumal, hoia seesugust meelsust igavesti oma rahva südames ja juhi nende süda enese poole!

¹⁹Ja anna pojalleni Salomolle vilpitön halu noudattaa sinun käskyjäsi, säädöksiäsi ja määräyksiäsi, niin että hän täyttäisi ne kaikki ja myös rakentaisi tämän temppelin, jota varten minä olen tehnyt valmisteluja."

¹⁹Ja anna mu pojale Saalomonile siiras süda, et ta paneks tähele su käske, manitsusi ja seadlusi, ja teeks kõike seda ning ehitaks selle palee, mille jaoks ma olen teinud ettevalmistusi!'

²⁰Sitten Daavid sanoi kansalle: "Kiittäkää Herraa, Jumalaanne!" Ja kansa kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja kaikki kumartuivat kunnioittavasti maahan Herran ja kuninkaan edessä.

²⁰Siis ütles Taavet tervele kogudusele: 'Kiitke nüüd Issandat, oma Jumalat!' Ja terve kogudus kiitis Issandat, oma vanemate Jumalat, ja nad kummardasid ning heitsid Issanda ja kuninga ette.

²¹Seuraavana päivänä he uhrasivat Herralle teurasuhreja ja polttouhreja, tuhat sonnia, tuhat pässiä ja tuhat karitsaa sekä niihin kuuluvat juomauhrit, ja lisäksi he uhrasivat paljon teurasuhreja koko Israelin puolesta.

²¹Ja järgmisel päeval tapsid nad Issandale tapaohvreid ja ohverdasid Issandale põletusohvreid: tuhat härjavärssi, tuhat jäära ja tuhat talle koos nende joogiohvritega ja palju tapaohvreid kogu Iisraeli eest.

²²He söivät ja joivat riemuiten ja Herraa kiittäen. Sitten he toistamiseen asettivat Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herran kansan ruhtinaaksi, ja Sadokin he voitelivat ylipapiksi.

²²Ja nad sõid ja jõid sel päeval suure rõõmuga Issanda ees ja tõstsid Saalomoni, Taaveti poja, teist korda kuningaks; nad võidsid tema Issanda vürstiks ja Saadoki preestriks.

²³Näin Salomo nousi kuninkaaksi isänsä Daavidin jälkeen Herran valtaistuimelle. Hän menestyi hallitsijana, ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.

²³Ja Saalomon istus Issanda aujärjel kui kuningas oma isa Taaveti asemel, ja tal oli edu; ja kogu Iisrael kuulas teda.

²⁴Myös kaikki päälliköt ja soturit ja kaikki kuningas Daavidin pojat tunnustivat Salomon kuninkaakseen.

²⁴Kõik vürstid ja vägevad, samuti ka kõik kuningas Taaveti pojad heitsid kuningas Saalomoni alamaiks.

²⁵Herra teki Salomosta koko Israelin kunnioittaman hallitsijan ja antoi hänen hallituskaudelleen loiston, jollaista ei kenelläkään Israelin kuninkaalla ennen häntä ollut.

²⁵Ja Issand tegi Saalomoni väga suureks kogu Iisraeli silma ees ning andis temale kuningliku au, millist ei olnud ühelgi kuningal, kes enne teda Iisraelis oli olnud.

²⁶Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.

²⁶Taavet, Iisai poeg, valitses kogu Iisraeli üle.

²⁷Neljäkymmentä vuotta hän oli ollut Israelin kuninkaana. Hebronissa hän hallitsi seitsemän, Jerusalemissa kolmekymmentäkolme vuotta.

²⁷Ja aega, mis ta Iisraelis valitses, oli nelikümmend aastat; Hebronis valitses ta seitse aastat ja Jeruusalemmas valitses ta kolmkümmend kolm aastat.

²⁸Hän kuoli korkeassa iässä, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Salomo.

²⁸Siis ta suri kõrges vanuses, tal oli olnud küllalt päevi, rikkust ja au, ja tema poeg Saalomon sai tema asemel kuningaks.

²⁹Kuningas Daavidin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu profeetta Samuelin, profeetta Natanin ja näkijä Gadin aikakirjoihin.

²⁹Ja kuningas Taaveti lood, varasemad ja hilisemad, vaata, need on kirja pandud nägija Saamueli lugudes, prohvet Naatani lugudes ja ilmutaja Gaadi lugudes

³⁰Niissä kerrotaan hänen kuninkuudestaan, hänen suurista teoistaan ja kaikesta, mitä hän itse sekä Israel ja muut valtakunnat saivat kokea.

³⁰koos kogu tema valitsemise ja võimu ning sündmustega, mis juhtusid temale ja Iisraelile ning kõigi maade kuningriikidele.