¹Samuel sanoi koko Israelille: "Minä olen totellut teitä ja tehnyt niin kuin pyysitte. Olen asettanut teille kuninkaan.

¹Siis ütles Saamuel kogu Iisraelile: 'Ennäe, ma olen kuulnud teie häält kõiges, mis te olete mulle öelnud, ja olen pannud kuninga teie üle valitsema.

²Nyt kuninkaanne johtaa teitä, mutta minä olen jo vanha ja harmaa, ja poikani seisovat joukossanne. Minä olen kuitenkin johtanut teitä nuoruudestani alkaen tähän päivään saakka

²Ja nüüd, vaata, kuningas käibki teie ees. Ma ise olen läinud vanaks ja halliks, on ju mu pojadki, näe, teie juures. Aga ma olen käinud teie ees oma noorusest tänapäevani.

³ja seison nyt tässä. Esittäkää siis valituksenne minua vastaan tässä Herran ja hänen voideltunsa edessä. Keneltä olen riistänyt härän tai aasin? Kenelle olen tehnyt vääryyttä? Ketä olen sortanut? Kenen rikoksia olen katsonut sormieni läpi lahjusten tähden? Sanokaa, niin olen valmis hyvittämään kaiken!"

³Siin ma olen! Tunnistage minu vastu Issanda ja tema võitu ees: kelle härja ma olen võtnud? Või kelle eesli ma olen võtnud? Või keda ma olen rõhunud, kellele liiga teinud? Või kelle käest ma olen võtnud meelehead, et sellega petta oma silmi? Ma siis tasun teile!'

⁴He vastasivat: "Et ole sortanut meitä etkä ole tehnyt meille vääryyttä. Et ole riistänyt keneltäkään mitään."

⁴Nad vastasid: 'Sa ei ole meid rõhunud ega meile liiga teinud, ja sa ei ole kellegi käest midagi võtnud.'

⁵Samuel sanoi heille: "Herra on yhdessä voideltunsa kanssa tänään todistajana siitä, että käteni ovat puhtaat." Ja kansa vastasi: "Hän on todistajana."

⁵Siis ta ütles neile: 'Issand on tunnistajaks teie vastu ja tema võitu on tunnistajaks tänasel päeval, et teie ei ole mu käest midagi leidnud.' Ja nad vastasid: 'Tema on tunnistaja.'

⁶Sitten Samuel sanoi kansalle: "Herra on todistajana, hän, joka antoi teille Mooseksen ja Aaronin ja toi isänne pois Egyptistä.

⁶Ja Saamuel ütles rahvale: 'Tunnistaja on Issand, kes kutsus Moosese ja Aaroni ja kes tõi teie vanemad ära Egiptusemaalt.

⁷Odottakaa, niin minä tutkin vielä kanssanne Herran edessä kaikki ne pelastusteot, jotka hän on tehnyt teille ja isillenne.

⁷Nüüd astuge ette ja ma lähen teiega kohtusse Issanda ees kõigi Issanda õiglaste tegude pärast, mis ta teile ja teie vanemaile on teinud!

⁸"Kun Jaakobin suku oli mennyt Egyptiin ja kun teidän isänne siellä huusivat Herraa avukseen, hän lähetti Mooseksen ja Aaronin, ja he johtivat isänne pois Egyptistä ja toivat heidät asumaan tänne.

⁸Kui Jaakob oli tulnud Egiptusesse ja teie vanemad kisendasid Issanda poole, siis läkitas Issand Moosese ja Aaroni ja nemad tõid teie vanemad ära Egiptusest ning asustasid nad sellesse paika.

⁹Mutta kun isänne unohtivat Herran, Jumalansa, hän luovutti heidät Siseralle, Hasorin sotaväen päällikölle, ja filistealaisille ja Moabin kuninkaalle, ja he kaikki kävivät isienne kimppuun.

⁹Aga nad unustasid Issanda, oma Jumala, ja tema andis nad Haasori väepealiku Siisera, vilistite ja Moabi kuninga kätte ja need sõdisid nende vastu.

¹⁰Silloin isänne huusivat taas avukseen Herraa ja sanoivat: 'Olemme tehneet syntiä, sillä olemme hylänneet Herran ja palvelleet baaleja ja astarteja. Pelasta nyt meidät vihollistemme käsistä, niin me palvelemme ainoastaan sinua.'

¹⁰Siis nad kisendasid Issanda poole ja ütlesid: Me oleme pattu teinud, et jätsime maha Issanda ning teenisime baale ja astartesid; aga päästa meid nüüd meie vaenlaste käest, siis me teenime sind!

¹¹Herra lähetti silloin Jerubbaalin, Barakin, Jeftan ja Samuelin ja pelasti teidät kaikkialla vihollistenne käsistä, niin että saatoitte jälleen asua turvassa.

¹¹Ja Issand läkitas Jerubbaali, Bedani, Jefta ja Saamueli ning päästis teid teie ümberkaudsete vaenlaste käest ja te võisite elada julgesti.

¹²"Mutta kun näitte ammonilaisten kuninkaan Nahasin hyökkäävän kimppuunne, te sanoitte minulle: 'Ei, kuningas hallitkoon meitä!' Kuitenkin oikea kuninkaanne on Herra, teidän Jumalanne.

¹²Aga kui te nägite, et ammonlaste kuningas Naahas tuli teie vastu, siis te ütlesite mulle: Ei! Meie üle valitsegu kuningas! Kuigi Issand, teie Jumal oli teie kuningas.

¹³Tässä teillä nyt on valitsemanne kuningas, jota itsellenne pyysitte. Herra on antanut teille kuninkaan.

¹³Ja nüüd, vaata, siin on kuningas, kelle te olete valinud, keda te nõudsite. Jah, näe, Issand on andnud teile kuninga.

¹⁴Jos te aina kunnioitatte, palvelette ja tottelette Herraa, Jumalaanne, ettekä kapinoi hänen käskyjään vastaan, silloin Herra on teidän ja teidän kuninkaanne kanssa.

¹⁴Kui te kardate Issandat ja teenite teda ja kuulate tema häält ega tõrgu Issanda käsu vastu, siis te jääte elama, niihästi teie kui kuningas, kes valitseb teie üle pärast Issandat, teie Jumalat.

¹⁵Mutta jos ette tottele Herraa vaan kapinoitte hänen käskyjään vastaan, Herran käsi sattuu teihin ja kuninkaaseenne.

¹⁵Aga kui te ei kuula Issanda häält ja tõrgute Issanda käsu vastu, siis on Issanda käsi teie vastu, nõnda nagu ta oli teie vanemate vastu.

¹⁶"Pysykää vielä paikoillanne ja katselkaa ihmettä, jonka Herra tekee teidän nähtenne.

¹⁶Astuge nüüd ette ja vaadake seda suurt tegu, mis Issand teeb teie silme ees!

¹⁷Nyt on vehnänkorjuun aika. Mutta kun kutsun Herraa, hän lähettää ukkosen ja sateen. Siitä tiedätte, että pyytäessänne itsellenne kuningasta olette pahasti rikkoneet Herraa vastaan."

¹⁷Eks ole nüüd nisulõikuse aeg? Aga mina hüüan Issanda poole, et ta annaks äikest ja vihma, et te mõistaksite ja näeksite, kui suur on Issanda silmis teie pahategu, mis te olete teinud, nõudes enestele kuningat.'

¹⁸Samuel kutsui Herraa, ja vielä sinä päivänä Herra lähetti ukkosen ja sateen. Kaikissa heräsi suuri pelko Herraa ja Samuelia kohtaan.

¹⁸Ja Saamuel hüüdis Issanda poole ning Issand andis selsamal päeval äikest ja vihma. Siis kogu rahvas kartis väga Issandat ja Saamueli.

¹⁹Kansa sanoi Samuelille: "Rukoile palvelijoittesi puolesta Herraa, Jumalaasi, jottei meidän tarvitsisi kuolla, vaikka kaikkien syntiemme lisäksi teimme senkin rikkomuksen, että pyysimme itsellemme kuningasta."

¹⁹Ja kogu rahvas ütles Saamuelile: 'Palu oma sulaste eest Issandat, oma Jumalat, et me ei sureks, sest me oleme lisanud kõigile oma pattudele veel selle pahateo, et nõudsime enestele kuningat!'

²⁰Samuel vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Te teitte kyllä tämän rikkomuksen, mutta älkää enää kääntykö pois seuraamasta Herraa. Palvelkaa aina Herraa kaikesta sydämestänne.

²⁰Ja Saamuel ütles rahvale: 'Ärge kartke! Te olete küll teinud kõike seda kurja, ometi ärge taganege Issanda järelt, vaid teenige Issandat kõigest südamest!

²¹Älkää eksykö seuraamaan olemattomia jumalia. Ne eivät pysty auttamaan eivätkä pelastamaan, sillä olemattomia ne ovat.

²¹Ärge taganege järgnema tühiseile jumalaile, kes ei too kasu ega päästa, sellepärast et need on tühised!

²²Suuren nimensä kunnian tähden Herra ei tahdo hylätä teitä, kun hän kerran on nähnyt hyväksi ottaa teidät omaksi kansakseen.

²²Sest Issand ei jäta maha oma rahvast oma suure nime pärast, vaid Issand on otsustanud teha teid enesele rahvaks.

²³Enkä minäkään voi tehdä sellaista syntiä Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta puolestanne. Minä opetan teille sen, mikä on hyvää ja oikein.

²³Ka mina ise - jäägu see minust kaugele! - teeksin pattu Issanda vastu, kui ma lakkaksin palvetamast teie eest. Mina aga tahan teile õpetada head ja õiget teed.

²⁴Kunnioittakaa ainoastaan Herraa ja palvelkaa häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne! Muistakaa suuria tekoja, jotka hän on tehnyt hyväksenne!

²⁴Kartke ainult Issandat ja teenige teda ustavalt kõigest südamest, sest vaadake, mis suuri asju ta teile on teinud!

²⁵Mutta jos jatkatte pahoja tekojanne, teidät ja kuninkaanne pyyhkäistään pois."

²⁵Aga kui te ikkagi teete kurja, siis te hukkute, niihästi teie ise kui teie kuningas.'