¹Herra sanoi Samuelille: "Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas. Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan."

¹Ja Issand ütles Saamuelile: 'Kui kaua sa leinad Sauli? Mina olen ju tema kui Iisraeli kuninga kõrvaldanud. Täida oma sarv õliga ja mine: mina läkitan sind petlemlase Iisai juurde, sest ma olen tema poegadest vaadanud enesele kuninga.'

²Samuel kysyi: "Kuinka voin mennä sinne? Jos Saul kuulee siitä, hän tappaa minut!" Herra vastasi: "Ota mukaasi vasikka ja sano, että olet tullut uhraamaan Herralle.

²Aga Saamuel ütles: 'Kuidas ma võin minna? Kui Saul kuuleb, siis ta tapab mu.' Ja Issand vastas: 'Võta üks mullikas enesega kaasa ja ütle: Ma tulin Issandale ohverdama.

³Kutsu Iisai uhriaterialle, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun pitää tehdä. Voitele kuninkaaksi se, jonka sinulle osoitan."

³Kutsu siis Iisai ohvrile ja mina õpetan sind, mida sa pead tegema; siis võia mulle see, keda ma sulle nimetan!'

⁴Samuel teki kuten Herra oli käskenyt. Kun hän oli tulossa Betlehemiin, kaupungin vanhimmat saapuivat peloissaan häntä vastaan, tervehtivät häntä ja kysyivät: "Onko kaikki hyvin, näkijä?"

⁴Ja Saamuel tegi, nagu Issand oli öelnud, ja läks Petlemma. Aga linna vanemad tulid värisedes temale vastu ja küsisid: 'Kas tuled rahuga?'

⁵Hän vastasi: "Olkaa rauhassa! Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Puhdistautukaa ja tulkaa kanssani uhriaterialle." Itse hän toimitti Iisain ja hänen poikiensa puhdistusmenot ja kutsui heidät uhriaterialle.

⁵Ja ta vastas: 'Rahuga. Ma tulen Issandale ohverdama; pühitsege endid ja tulge koos minuga ohvrile!' Siis ta pühitses Iisaid ja tema poegi ning kutsus nad ohvrile.

⁶Kun he tulivat ja Samuel näki Eliabin, hän ajatteli: "Hän se on! Nyt on Herran edessä hänen voideltunsa."

⁶Ja kui nad tulid, siis ta nägi Eliabi ja mõtles: 'Küllap on nüüd Issanda ees tema võitu.'

⁷Mutta Herra sanoi Samuelille: "Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen."

⁷Aga Issand ütles Saamuelile: 'Ära vaata ta välimusele ja pikale kasvule, sest ma olen jätnud tema kõrvale! Sest see pole nii, nagu inimene näeb: inimene näeb, mis on silma ees, aga Issand näeb, mis on südames.'

⁸Iisai kutsui sitten Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi: "Tätäkään Herra ei ole valinnut."

⁸Siis Iisai kutsus Abinadabi ja laskis ta Saamueli eest mööda minna; aga Saamuel ütles: 'Issand ei ole ka teda valinud.'

⁹Sitten Iisai toi nähtäväksi Samman, mutta Samuel sanoi: "Tätäkään Herra ei ole valinnut."

⁹Siis Iisai laskis Samma mööda minna, aga Saamuel ütles: 'Issand ei ole ka teda valinud.'

¹⁰Iisai toi seitsemän poikaansa Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi Iisaille: "Herra ei ole valinnut ketään näistä."

¹⁰Nõnda laskis Iisai oma seitse poega Saamueli eest mööda minna, aga Saamuel ütles Iisaile: 'Issand ei ole neid valinud.'

¹¹Sitten Samuel kysyi Iisailta: "Tässäkö ovat kaikki poikasi?" Iisai vastasi: "Nuorin on vielä jäljellä, mutta hän on nyt lampaita paimentamassa." Samuel sanoi Iisaille: "Lähetä hakemaan hänet. Emme voi aloittaa ateriaa ennen kuin hänkin on paikalla."

¹¹Ja Saamuel küsis Iisailt: 'Kas poisid on kõik siin?' Ja Iisai vastas: 'Noorim on veel järel, aga vaata, ta hoiab lambaid.' Siis ütles Saamuel Iisaile: 'Läkita keegi talle järele ja too ta siia, sest me ei istu lauda enne, kui ta siia tuleb!'

¹²Iisai lähetti miehiä hakemaan häntä, ja he toivat pojan mukanaan. Hän oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen. Silloin Herra sanoi: "Tämä se on, voitele hänet!"

¹²Ja Iisai läkitas mehed ning laskis ta tuua; ta oli punapalgeline, ilusate silmadega ja kauni välimusega. Ja Issand ütles: 'Tõuse ja võia teda, sest tema on see!'

¹³Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen. Sitten Samuel palasi Ramaan.

¹³Ja Saamuel võttis õlisarve ja võidis teda ta vendade keskel. Ja Issanda Vaim tuli võimsasti Taaveti peale, alates sellest päevast ja edaspidi. Ja Saamuel tõusis ning läks Raamasse.

¹⁴Herran henki siirtyi pois Saulista, ja Herran lähettämä paha henki alkoi ahdistaa häntä.

¹⁴Aga Issanda Vaim lahkus Saulist ja üks kuri vaim Issandalt kohutas teda.

¹⁵Saulin palvelijat sanoivat hänelle: "Huomaathan, että Jumalan lähettämä paha henki ahdistaa sinua.

¹⁵Siis ütlesid Saulile tema sulased: 'Vaata ometi, kuri vaim Jumalalt kohutab sind.

¹⁶Antakoon siis kuninkaamme käskyn, niin palvelijasi hakevat miehen, joka osaa soittaa harppua. Jos paha henki taas yllättää sinut, hän soittaa harppuaan ja sinun tulee hyvä olla."

¹⁶Käskigu nüüd meie isand oma sulaseid, kes on su ees, otsida mees, kes oskab kannelt lüüa, et ta siis, kui su peal on Jumala kuri vaim, mängiks oma käega ja sul oleks siis parem olla!'

¹⁷Saul sanoi palvelijoilleen: "Etsikää taitava soittaja ja tuokaa hänet luokseni."

¹⁷Ja Saul ütles oma sulastele: 'Vaadake siis mulle üks mees, kes hästi mängib, ja tooge mu juurde!'

¹⁸Eräs hänen sotilaansa sanoi silloin: "Minä tunnen betlehemiläisen Iisain pojan, joka osaa soittaa hyvin. Hän on urhea ja hyvä soturi, viisas puheissaan ja komeannäköinen, ja Herra on hänen kanssaan."

¹⁸Ja üks noortest meestest kostis ning ütles: 'Vaata, ma olen näinud petlemlase Iisai poega, kes oskab mängida; ta on vapper kangelane, sõjamees ja osav sõnas; ta on nägus mees ja Issand on temaga.'

¹⁹Saul lähetti sananviejien mukana Iisaille käskyn: "Toimita luokseni poikasi Daavid, lammaspaimen."

¹⁹Siis läkitas Saul käskjalad Iisai juurde, et nad ütleksid: 'Saada minu juurde oma poeg Taavet, kes on lammaste juures!'

²⁰Iisai kuormasi aasin selkään leipiä ja lähetti ne sekä karitsan ja viinileilin poikansa Daavidin mukana Saulille.

²⁰Ja Iisai võttis eesli, leiba, nahklähkri veini ja ühe sikutalle ning läkitas oma poja Taavetiga Saulile.

²¹Niin Daavid tuli Saulin luo ja jäi hänen palvelukseensa. Saul mieltyi häneen suuresti ja teki hänestä aseenkantajansa.

²¹Nii tuli Taavet Sauli juurde ja astus tema teenistusse; Saul armastas teda väga ja Taavet sai tema sõjariistade kandjaks.

²²Iisaille Saul lähetti viestin: "Poikasi Daavid saa pysyä palveluksessani, sillä pidän hänestä kovin."

²²Ja Saul läkitas Iisaile ütlema: 'Lase Taavet jääda mu teenistusse, sest ta on minu silmis armu leidnud!'

²³Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan.

²³Ja kui vaim Jumalalt oli Sauli peal, võttis Taavet kandle ja mängis oma käega; siis Saul sai hingata ja temal oli parem olla ning kuri vaim lahkus ta pealt.