¹Daavidille tultiin sanomaan, että filistealaiset olivat hyökänneet Keilaan ja ryöstelivät seudun puimatantereita.

¹Ja Taavetile teatati ning öeldi: 'Vaata, vilistid sõdivad Keila vastu ja riisuvad rehealuseid.'

²Daavid kysyi silloin Herralta: "Lähdenkö taistelemaan filistealaisia vastaan?" Herra vastasi Daavidille: "Lähde taistelemaan filistealaisia vastaan ja pelasta Keila."

²Siis küsis Taavet Issandalt, öeldes: 'Kas pean minema neid vilisteid lööma?' Ja Issand vastas Taavetile: 'Mine ja löö vilisteid ja päästa Keila!'

³Mutta Daavidin miehet sanoivat hänelle: "Me saamme pelätä jo täällä Juudassakin. Pitäisikö meidän mennä vielä Keilaan filistealaisten joukkoja vastaan?"

³Aga Taaveti mehed ütlesid temale: 'Vaata, me kardame juba siin Juudas, mis veel siis, kui läheksime Keilasse vilistite võitlusridade vastu!'

⁴Silloin Daavid kysyi uudelleen Herralta neuvoa, ja Herra vastasi: "Lähde Keilaan. Minä annan filistealaiset sinun käsiisi."

⁴Siis küsis Taavet taas Issandalt ja Issand kostis temale ning ütles: 'Tõuse, mine alla Keilasse, sest ma annan vilistid sinu kätte!'

⁵Daavid ja hänen miehensä lähtivät Keilaan ja hyökkäsivät filistealaisten kimppuun, veivät heidän karjansa ja löivät heidät perin pohjin. Näin Daavid pelasti Keilan asukkaat. --

⁵Ja Taavet läks oma meestega Keilasse ning sõdis vilistite vastu; ta viis ära nende karjad ja tekitas neile suure kaotuse; nõnda päästis Taavet Keila elanikud.

⁶Kun Abjatar, Ahimelekin poika, oli pakomatkallaan tullut Daavidin luo Keilaan, hän oli tuonut efodin mukanaan.

⁶Kui Ebjatar, Ahimeleki poeg, põgenes Taaveti juurde Keilasse, tõi ta õlarüü kaasa.

⁷Myös Saul sai kuulla, että Daavid oli mennyt Keilaan. Silloin hän sanoi: "Jumala on antanut hänet minun käsiini. Hän on mennyt kaupunkiin, jonka muureissa on portit ja salvat. Nyt hän on loukussa!"

⁷Saulile teatati, et Taavet oli tulnud Keilasse. Ja Saul ütles: 'Jumal on ta minu kätte andnud, sest ta on ise ennast pannud tõkkesse, minnes väravate ja riividega linna.'

⁸Saul kutsui koolle koko sotaväkensä lähteäkseen Keilaan ja saartaakseen Daavidin miehineen sinne.

⁸Ja Saul hüüdis kogu rahva sõtta, et minna alla Keilasse piirama Taavetit ja tema mehi.

⁹Kun Daavid huomasi, että Saulilla oli paha mielessä, hän sanoi pappi Abjatarille: "Tuo tänne efodi."

⁹Aga Taavet sai teada, et Saul kavatses tema vastu kurja, ja ta ütles preester Ebjatarile: 'Too õlarüü siia!'

¹⁰Ja Daavid esitti kysymyksen: "Herra, Israelin Jumala, kuule palvelijaasi! Olen saanut tietää, että Saul aikoo tulla hävitysretkelle Keilaan minun takiani.

¹⁰Ja Taavet ütles: 'Issand, Iisraeli Jumal! Su sulane on tõesti kuulnud, et Saul püüab tulla Keilasse hävitama linna minu pärast.

¹¹Luovuttavatko Keilan asukkaat minut hänen käsiinsä? Tuleeko Saul tänne, kuten olen kuullut? Herra, Israelin Jumala, vastaa palvelijallesi!" Herra sanoi: "Hän tulee."

¹¹Kas Keila kodanikud annavad mu tema kätte? Kas Saul tuleb alla, nagu su sulane on kuulnud? Issand, Iisraeli Jumal, ilmuta ometi oma sulasele!' Ja Issand vastas: 'Ta tuleb.'

¹²Daavid kysyi: "Luovuttavatko Keilan asukkaat minut ja mieheni Saulin käsiin?" Herra sanoi: "Luovuttavat."

¹²Ja Taavet küsis veel: 'Kas Keila kodanikud annavad minu ja mu mehed Sauli kätte?' Ja Issand vastas: 'Annavad küll.'

¹³Silloin Daavid ja hänen miehensä, joita oli noin kuusisataa, lähtivät Keilasta ja alkoivat taas kuljeskella paikasta toiseen. Mutta kun Saul sai kuulla, että Daavid oli päässyt pakoon Keilasta, hän luopui retkestään.

¹³Siis Taavet ja ta mehed, ligi kuussada meest, võtsid kätte ja läksid Keilast välja ning hulkusid paigast teise. Ja kui Saulile teatati, et Taavet oli Keilast pääsenud, siis ta loobus oma retkest.

¹⁴Daavid pysytteli piilopaikoissaan Sifin autiomaan vuorilla. Saul etsi häntä koko ajan, mutta Jumala ei antanut Daavidia hänen käsiinsä.

¹⁴Ja Taavet asus kõrbes mäelinnustesse, jäädes mäestikku Siifi kõrbes. Saul otsis teda taga kogu aja, aga Jumal ei andnud teda tema kätte.

¹⁵Daavid tiesi, että Saul oli lähtenyt etsimään häntä tappaakseen hänet, ja jäi siksi Sifin autiomaan Horesaan.

¹⁵Taavet aga nägi küll, et Saul läks nõudma tema hinge. Kui Taavet oli Siifi kõrbes metsakurus,

¹⁶Saulin poika Jonatan tuli sinne hänen luokseen, rohkaisi häntä Jumalan nimessä

¹⁶võttis Joonatan, Sauli poeg, kätte ja läks Taaveti juurde metsakurusse ning kinnitas tema kätt Jumalas.

¹⁷ja sanoi: "Älä pelkää! Isäni Saul ei tavoita sinua, vaan sinusta tulee Israelin kuningas ja minusta sinun lähin miehesi. Myös isäni Saul tajuaa sen."

¹⁷Ja ta ütles temale: 'Ära karda, sest mu isa Sauli käsi ei leia sind, vaid sina saad Iisraeli kuningaks ja mina olen sinust järgmine! Ka mu isa Saul teab seda.'

¹⁸He solmivat sitten keskenään liiton Herran edessä. Daavid jäi Horesaan, mutta Jonatan palasi kotiinsa.

¹⁸Ja nad mõlemad tegid Issanda ees liidu. Ja Taavet jäi metsakurusse, aga Joonatan läks koju.

¹⁹Saulin luo Gibeaan tuli sifiläisiä, jotka sanoivat: "Daavid piileskelee meidän vuorillamme Horesassa, Hakilankukkulalla Jesimonin eteläpuolella.

¹⁹Aga siiflased läksid Gibeasse Saulile ütlema: 'Eks Taavet varja ennast meie juures metsakurus, mäelinnustes Hakila kõrgendikul, mis on lõuna pool tühja maad.

²⁰Jos nyt haluat tulla sinne, kuningas, me kyllä luovutamme hänet sinun käsiisi."

²⁰Ja nüüd, kuningas, tule, millal iganes su hing igatseb tulla, ja me anname tema kuninga kätte!'

²¹Saul vastasi: "Herra teitä siunatkoon, koska edes te välitätte minusta!

²¹Ja Saul ütles: 'Issand õnnistagu teid, et teil on olnud kaastunnet minu vastu!

²²Menkää nyt ja ottakaa vielä tarkemmin selville, missä hän liikkuu ja kuka hänet on noilla seuduilla nähnyt. Hänen sanotaan olevan hyvin viekas.

²²Minge nüüd ja tehke veel rohkem kindlaks, uurige ja vaadake paika, kus ta jalg liigub ja kes teda seal on näinud; sest mulle on öeldud, et ta on väga kaval.

²³Ottakaa tarkasti selvää kaikista piilopaikoista, joita hän käyttää. Sitten kun teillä on varmat tiedot, tulkaa taas minun luokseni, niin lähden teidän mukaanne. Jos hän on tässä maassa, etsin kyllä hänet käsiini, vaikka joutuisin kulkemaan kylä kylältä läpi koko Juudan!"

²³Vaadake ja uurige kõiki peidupaiku, kuhu ta võiks pugeda; ja kui on kindlaks tehtud, siis tulge tagasi minu juurde ja ma lähen siis koos teiega! Kui ta on maal, siis ma otsin tema üles kõigi Juuda tuhandete hulgast.'

²⁴Sifiläiset lähtivät sitten Saulin luota ja palasivat kotiseudulleen. Daavid ja hänen miehensä olivat silloin Maonin autiomaassa Arabassa, Jesimonin eteläpuolella.

²⁴Ja nad võtsid kätte ning läksid Sauli eel Siifi; aga Taavet ja tema mehed olid Maoni kõrbes, lagendikul lõuna pool tühja maad.

²⁵Saul lähti miehineen etsimään Daavidia, mutta Daavid sai siitä tiedon ja siirtyi eräälle Maonin autiomaan kallioiselle vuorelle. Sen kuultuaan Saul lähti autiomaahan ajamaan takaa Daavidia.

²⁵Kui Saul oma meestega läks otsima, siis teatati Taavetile ja tema läks alla Selani ning jäi Maoni kõrbe; kui Saul seda kuulis, siis ta ajas Taavetit taga Maoni kõrbes.

²⁶Kun Saul tuli vuoren toista puolta, Daavid oli miehineen sen toisella puolella ja pyrki kiireesti pakoon Saulin tieltä. Saul ja hänen miehensä olivat kuitenkin jo saartaneet Daavidin joukot ja olivat saamaisillaan ne kiinni,

²⁶Aga Saul käis ühel pool mäge ja Taavet oma meestega teisel pool mäge. Ja kui Taavet ruttas minema Sauli eest ning Saul ja ta mehed piirasid Taavetit ja ta mehi, et neid kinni võtta,

²⁷kun Saulin luo saapui lähetti ja sanoi: "Lähde kiireesti takaisin! Filistealaiset ovat tunkeutuneet maahan."

²⁷siis sündis, et käskjalg tuli Sauli juurde, öeldes: 'Tõtta ja tule, sest vilistid on valgunud maale!'

²⁸Saul keskeytti takaa-ajon ja lähti filistealaisia vastaan. Sen vuoksi paikkaa kutsutaan Erokallioksi.

²⁸Siis Saul loobus Taavetit taga ajamast ja läks vilistite vastu. Sellepärast hüütakse seda paika 'Lahutuskaljuks'.

²⁹(H24:1)Daavid lähti liikkeelle ja asettui En-Gedin vuorille.