¹"Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne, ja tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille annan, niin Herra asettaa teidät maan kaikkien kansojen yläpuolelle.

¹Ja kui sa tõesti kuulad Issanda, oma Jumala häält ja pead hoolsasti kõiki tema käske, mis ma täna sulle annan, siis tõstab sind Issand, su Jumal, kõrgemaks kõigist rahvaist maa peal.

²Nämä siunaukset tulevat teidän osaksenne, kun vain tottelette Herraa, Jumalaanne.

²Ja kõik need õnnistused saavad sulle osaks ja tabavad sind, kui sa võtad kuulda Issanda, oma Jumala häält.

³"Herra siunaa teitä kaikkialla, missä olettekin.

³Õnnistatud oled sa linnas ja õnnistatud oled sa väljal.

⁴"Siunattuja ovat teidän lapsenne, teidän maanne sato ja teidän karjanne vasikat ja karitsat.

⁴Õnnistatud on su ihuvili, su maapinna saak, su karja juurdekasv, su veiste vasikad ning su lammaste ja kitsede talled.

⁵"Siunattuja ovat teidän viljakorinne ja taikinakaukalonne.

⁵Õnnistatud on su korv ja su leivaküna.

⁶"Olette siunattuja, kun palaatte kotiin. Olette siunattuja, kun lähdette matkaan.

⁶Õnnistatud oled sa tulles ja õnnistatud oled sa minnes.

⁷"Herra antaa teidän voittaa vihollisenne, jotka nousevat teitä vastaan. He hyökkäävät kimppuunne yhtenä joukkona, mutta hajaantuvat pakoon kaikkiin suuntiin.

⁷Issand paneb vaenlased, kes kipuvad sulle kallale, su ette kaotust kandma: ühte teed nad tulevad su vastu, aga seitset teed nad põgenevad su eest.

⁸"Herra antaa teille siunauksensa, hän siunaa vilja-aittanne ja antaa teidän menestyä kaikissa hankkeissanne. Herra siunaa teitä siinä maassa, jonka hän teille antaa.

⁸Issand käsib seda õnnistust olla sinuga su aitades ja kõiges, mille külge sa oma käe paned, ja ta õnnistab sind maal, mille Issand, su Jumal, sulle annab.

⁹"Jos noudatatte Herran, Jumalanne, käskyjä ja kuljette hänen teitään, hän tekee teistä pyhän kansansa, kuten hän on teille vannonut.

⁹Issand ülendab sind enesele pühitsetud rahvaks, nagu ta sulle on vandega tõotanud, kui sa pead Issanda, oma Jumala käske ja käid tema teedel.

¹⁰Kaikki kansat saavat nähdä, että Herra on ottanut teidät omaksi kansakseen, ja silloin ne pelkäävät teitä.

¹⁰Ja kõik maailma rahvad näevad, et sinule on pandud Issanda nimi, ja nad kardavad sind.

¹¹Herra antaa teille runsain mitoin kaikkea hyvää: teille syntyy paljon lapsia, karjanne lisääntyy ja viljelyksenne tuottavat suuren sadon siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannomallaan valalla on luvannut antaa teille.

¹¹Ja Issand annab sulle külluses head su ihuvilja, karja kasvu ja maapinna saagi poolest maal, mille Issand, su Jumal, vandega su vanemaile on tõotanud sulle anda.

¹²Herra avaa teille aarreaittansa, taivaan, niin että maa saa sadetta ajallaan, ja hän siunaa teidän kaikki toimenne. Te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta teidän itsenne ei tarvitse ottaa lainaa muilta.

¹²Issand avab sulle oma rikkaliku varaaida, taeva, andes su maale vihma õigel ajal ja õnnistades kõiki su kätetöid; ja sina võid laenu anda paljudele rahvastele, aga sa ise ei tarvitse laenata.

¹³Herra asettaa teidät ensimmäisiksi, ja te nousette muiden silmissä aina vain ylemmäksi, jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan, ja noudatatte niitä ja elätte niiden mukaan.

¹³Ja Issand paneb sind peaks ja mitte sabaks, sa lähed ikka ülespoole, aga mitte allapoole, kui sa kuulad Issanda, oma Jumala käske, mida ma täna sind käsin pidada ja täita,

¹⁴Ette saa poiketa oikealle ettekä vasemmalle siltä tieltä, jonka minä teille osoitan. Älkää antautuko palvelemaan vieraita jumalia.

¹⁴ja kui sa ei kaldu kõrvale kõigist sõnadest, mis ma täna teile käsuna annan, ei paremale ega vasakule, ega käi teiste jumalate järel, et neid teenida.

¹⁵"Jos ette tottele Herraa, Jumalaanne, ettekä tarkoin noudata kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan, niin teitä kohtaavat nämä kiroukset:

¹⁵Aga kui sa ei kuula Issanda, oma Jumala häält, ei pea hoolsasti kõiki tema käske ja seadlusi, mis ma täna sulle annan, siis tulevad su peale kõik need needused ja tabavad sind.

¹⁶"Te olette kirottuja kaikkialla, missä olettekin.

¹⁶Neetud oled sa linnas ja neetud oled sa väljal.

¹⁷"Kirottuja ovat teidän viljakorinne ja taikinakaukalonne.

¹⁷Neetud on su korv ja su leivaküna.

¹⁸"Kirottuja ovat teidän lapsenne, teidän maanne sato ja teidän karjanne vasikat ja karitsat.

¹⁸Neetud on su ihuvili ja su maapinna saak, su veiste vasikad ning su lammaste ja kitsede talled.

¹⁹"Olette kirottuja, kun palaatte kotiin. Olette kirottuja, kun lähdette matkaan.

¹⁹Neetud oled sa tulles ja neetud oled sa minnes.

²⁰"Herra lähettää teidän keskuuteenne kirouksen: teittepä mitä tahansa, hän saattaa teidät kauhun ja sekasorron valtaan, ja pian te tuhoudutte ja häviätte maan päältä pahojen tekojenne tähden, kun hylkäsitte Herran.

²⁰Issand saadab sulle needuse, segaduse ja ähvarduse kõiges, mille külge sa oma käe paned, mida sa teed, kuni sa hukkud ja kuni sa äkitselt kaod oma kurjade tegude pärast, sellepärast et sa mind oled maha jätnud.

²¹Hän tartuttaa teihin ruton, kunnes on hävittänyt teidät siitä maasta, jota olette menossa ottamaan haltuunne.

²¹Issand nakatab su külge katkutõve, kuni see lõpetab sind sellelt maalt, mida sa lähed pärima.

²²Herra lyö teitä hivuttavalla taudilla, kuumeella ja tulehduksilla, polttavalla helteellä ja kuivuudella, viljaruosteella ja nokitähkällä, ja te saatte kärsiä niistä, kunnes teitä ei enää ole.

²²Issand lööb sind kõhetustõvega, palavikuga, põletikuga, kuumtõvega, põuaga, viljakõrvetuse ja -roostega, ja need jälitavad sind, kuni sa hukkud.

²³Taivas teidän yllänne on oleva pronssia, ja maa on oleva rautaa teidän allanne.

²³Siis on su pea kohal olev taevas nagu vask ja su all olev maa nagu raud.

²⁴Herra antaa sateen langeta maahanne tuhkana; teidän päällenne sataa taivaasta hiekkaa, ja te menehdytte.

²⁴Issand muudab su maa vihma tolmuks ja põrmuks: see sajab taevast su peale, kuni sa kaod.

²⁵"Herra sallii vihollistenne lyödä teidät. Te hyökkäätte heidän kimppuunsa yhtenä joukkona, mutta hajaannutte pakoon kaikkiin suuntiin, ja kaikki kansat kauhistelevat teidän kohtaloanne.

²⁵Issand paneb sind su vaenlaste ette kaotust kandma: ühte teed sa lähed nende vastu, aga seitset teed sa põgened nende eest, ja sa oled hirmutuseks kõigile kuningriikidele maa peal.

²⁶Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ja villieläinten ruoaksi, eikä ole ketään, joka sen estäisi.

²⁶Su laibad jäävad roaks kõigile taeva lindudele ja maa loomadele ja ükski ei peleta neid.

²⁷"Herra lyö teitä paiseilla, kuten hän löi egyptiläisiä, hän lyö teitä ajoksilla, ihottumilla ja syyhytaudeilla, eivätkä ne koskaan parane.

²⁷Issand lööb sind Egiptuse paisetega, katkumuhkudega, kärnadega ja sügelistega, millest sa ei parane.

²⁸Herra lyö teitä sokeudella ja hulluudella, ja te joudutte pois tolaltanne,

²⁸Issand lööb sind hullumeelsusega, sõgedusega ja meeltesegadusega.

²⁹niin että keskellä päivää haparoitte pimeässä kuin sokeat ettekä onnistu missään toimissanne. Teitä sorretaan ja riistetään alinomaa, eikä kukaan tule avuksenne.

²⁹Sa kobad päise päeva ajal nagu pime, kes kobab pimeduses, ja su teed ei õnnestu: üksnes rõhutav ja röövitav oled sa kogu aja ja ükski ei päästa sind.

³⁰"Kun joku teistä kihlaa naisen, toinen mies makaa hänet. Te rakennatte talon, mutta ette saa asua siinä. Kun istutatte viinitarhan, ette pääse korjaamaan sen satoa.

³⁰Sa kihlud naisega, aga teine mees häbistab tema; sa ehitad koja, aga ei saa sinna asuda; sa istutad viinamäe, aga ei saa seda kasutada.

³¹Teidän nautanne teurastetaan silmienne edessä, mutta ette saa syödä niiden lihaa. Te näette omin silmin, kun aasinne varastetaan teiltä, mutta ette saa niitä takaisin. Teidän lampaanne ja vuohenne joutuvat vihollisillenne, eikä kukaan auta teitä.

³¹Su härg tapetakse su silma all, aga sa ei saa sellest süüa; su eesel röövitakse su nähes, aga sa ei saa seda tagasi; su lambad ja kitsed antakse su vaenlastele, aga ükski ei aita sind.

³²Te näette, miten poikanne ja tyttärenne joutuvat vieraan kansan käsiin, ja teidän silmänne riutuvat, kun alinomaa ikävöitte heitä ettekä voi heitä auttaa.

³²Su pojad ja su tütred antakse võõrale rahvale; su silmad näevad seda ja igatsevad neid päevast päeva, aga su käsi on jõuetu.

³³Sen, minkä työllä ja vaivalla olette hankkineet, syö kansa, jota ette tunne. Teitä sorretaan ja riistetään kaiken aikaa.

³³Su maa vilja ja kogu su töötulu sööb sulle tundmatu rahvas; sa oled ainult rõhutav ja tõugatav kogu aja.

³⁴Te menetätte järkenne kaiken sen vuoksi, mitä joudutte näkemään.

³⁴Ja sa lähed hulluks vaate pärast, mida su silmad näevad.

³⁵Herra lyö teitä nostattamalla polviinne ja reisiinne pahoja paiseita. Ne leviävät yli koko ruumiinne eivätkä parane.

³⁵Issand lööb sind kurjade paisetega su põlvedel ja reitel, millest sa ei parane, jalatallast pealaeni.

³⁶Herra vie teidät ja kuninkaan, jonka olette asettaneet hallitsijaksenne, vieraan kansan keskelle, jota ette tunne ja jota eivät isännekään tunteneet, ja te joudutte siellä palvelemaan puusta ja kivestä tehtyjä jumalia.

³⁶Issand viib sinu ja su kuninga, kelle sa enesele tõstad, ühe rahva juurde, keda ei ole tundnud ei sina ega su vanemad, ja seal sa teenid teisi jumalaid - puust ja kivist.

³⁷Kaikissa niissä kansoissa, joiden sekaan teidät ajetaan, teidän kohtalonne herättää kauhistusta, ja teistä tulee niille varoittava esimerkki ja pilkan kohde.

³⁷Ja sa saad hirmutuseks, kõnekäänuks ja pilkesõnaks kõigi rahvaste keskel, kuhu Issand sind ajab.

³⁸"Te kylvätte peltoihinne paljon siementä, mutta korjaatte vain kourallisen, sillä heinäsirkat ahmivat kaiken.

³⁸Sa viid küll palju seemet põllule, aga saad koguda pisut, sest rohutirtsud õgivad selle.

³⁹Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne, sillä toukat syövät sadon.

³⁹Sa istutad ja harid viinamägesid, aga veini sa ei saa juua ega talletada, sest ussid söövad marjad.

⁴⁰Oliivipuita kasvaa kaikkialla maassanne, mutta teillä ei ole öljyä itsenne voitelemiseen, sillä oliivit varisevat ennen aikojaan maahan.

⁴⁰Õlipuid on sul kogu su maa-alal, aga sa ei saa ennast õliga võida, sest su õlimarjad varisevad maha.

⁴¹Teille syntyy poikia ja tyttäriä, mutta ette saa pitää heitä ominanne, vaan he joutuvat vankeuteen.

⁴¹Sa sünnitad poegi ja tütreid, aga need ei jää sinule, vaid nad lähevad vangi.

⁴²Maanne kaikki puut ja hedelmät joutuvat tuholaisten saaliiksi.

⁴²Viljakahjurid vallutavad kõik su puud ja su maa vilja.

⁴³Teidän keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat yhä enemmän valtaa, mutta te itse vain heikkenette.

⁴³Võõras, kes su keskel on, tõuseb üha kõrgemale sinust, sina aga vajud üha madalamale.

⁴⁴Muukalaiset voivat antaa lainaa teille, mutta te ette pysty lainaamaan heille. He nousevat ensimmäisiksi ja te jäätte viimeisiksi.

⁴⁴Tema laenab sulle, aga sina ei saa temale laenata; tema saab peaks, aga sina jääd sabaks.

⁴⁵"Teidän osaksenne tulevat kaikki nämä kiroukset. Ne kohtaavat teitä ja lankeavat teidän päällenne, ja viimein te tuhoudutte, koska ette totelleet Herraa, Jumalaanne, ettekä noudattaneet hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka hän teille antoi.

⁴⁵Ja sinu peale tulevad kõik need needused, jälitavad sind ja tabavad sind, kuni sa hävid, sellepärast et sa ei ole võtnud kuulda Issanda, oma Jumala häält, et sa pead pidama tema käske ja seadlusi, mis ta sulle on andnud,

⁴⁶Nämä kiroukset ovat ikuisina todisteina ja tunnusmerkkeinä teidän ja jälkeläistenne osaksi tulleesta rangaistuksesta.

⁴⁶ja need jäävad igaveseks ajaks tunnustähtedeks ja imetegudeks sinule ja su järglastele.

⁴⁷"Koska te ette palvelleet Herraa, Jumalaanne, iloisin mielin ja sydämen halusta, vaikka teillä oli kaikkea yltäkyllin,

⁴⁷Et sa ei ole teeninud Issandat, oma Jumalat, rõõmuga ja heast südamest kõige külluse eest,

⁴⁸te joudutte nälissänne ja janoissanne, alastomina ja kaikkea puutetta kärsien palvelemaan vihollisianne, jotka Herra lähettää kimppuunne. Hän panee teidät kantamaan rautaista iestä, kunnes tuhoudutte.

⁴⁸siis sa pead teenima oma vaenlasi, keda Issand saadab su kallale, näljas, janus, alasti ja täielikus puuduses. Ja ta paneb su kaela peale raudikke, kuni ta sinu on hävitanud.

⁴⁹"Kaukaa maan äärestä Herra lähettää kansan, jonka kieltä te ette ymmärrä. Kotkan lailla sen soturit hyökkäävät teidän kimppuunne.

⁴⁹Issand toob kaugelt maailma äärest su kallale ühe rahva, kes lendab nagu kotkas, rahva, kelle keelt sa ei mõista,

⁵⁰He ovat häikäilemätöntä kansaa, joka ei kunnioita vanhusta eikä sääli poikasta.

⁵⁰jultunud rahva, kes ei hooli vanast ega anna armu noorele.

⁵¹Heidän joukkonsa syövät teidän karjanne ja satonne, niin että näännytte nälkään. Teille ei jää mitään, ei viljaa, ei viiniä eikä öljyä, ei vasikoita eikä karitsoita, ja niin te tuhoudutte.

⁵¹See sööb ära su karja ja su maa vilja, kuni sa oled kadunud; see ei jäta sulle midagi, ei teravilja, veinivirret ega õli, ei veiste vasikaid ega lammaste ja kitsede tallesid, kuni ta sinu on hävitanud.

⁵²He piirittävät kaupunkejanne joka puolella maatanne, kunnes niiden korkeat muurit, joiden vahvuuteen luotitte, ovat sortuneet. Kun vihollisenne käyvät kaupunkienne kimppuun kaikkialla siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut,

⁵²Ja see ahistab sind kõigis su väravais, kuni varisevad su kõrged ja kindlad müürid, mille peale sa loodad kogu oma maal; see ahistab sind kõigis su väravais kogu su maal, mille Issand, su Jumal, sulle annab.

⁵³he piirittävät teitä niin ankarasti, että te nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne, jotka olette saaneet Herralta, Jumalaltanne.

⁵³Ja sina sööd oma ihuvilja, oma poegade ja tütarde liha, keda Issand, su Jumal, sulle on andnud, piiramisel ja kitsikuses, millega su vaenlane sind ahistab.

⁵⁴"Kaikkein herkin ja hienoinkin mies katsoo silloin karsain silmin veljeään, omaa vaimoaan ja vielä jäljellä olevia lapsiaan,

⁵⁴Isegi su keskel oleva õrna ja hellitatud mehe silm vaatab kurjalt oma vennale ja naisele oma süles ja oma järelejäänud lastele, kes tal veel alles on,

⁵⁵koska ei halua jakaa heidän kanssaan omien lastensa lihaa, jota hän itse syö, kun hänellä ei ole enää muuta jäljellä siinä puutteessa ja ahdingossa, johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.

⁵⁵ega anna ühelegi neist oma laste lihast, mida ta ise sööb, sest midagi muud ei ole temale jäänud piiramisel ja kitsikuses, millega su vaenlane sind ahistab kõigis su väravais.

⁵⁶Kaikkein hienoin ja hemmotelluin nainen, joka hienouttaan ei koskaan ole kävellyt askeltakaan, katsoo silloin karsain silmin omaa miestään, poikaansa ja tytärtään

⁵⁶Su keskel olev õrn ja hellitatud naine, kes oma õrnuses ja hellitatuses ei ole katsunud jalataldagi maha panna, vaatab kurjalt mehele oma süles ja oma pojale ja tütrele

⁵⁷eikä anna heille lapsia, jotka hän synnyttää, eikä jälkeisiään, jotka tulevat hänen kohdustaan, vaan syö ne itse salaa nälkänsä pakottamana siinä hädässä ja ahdingossa, johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.

⁵⁷oma järelsünnitiste pärast, mis tulevad välja ta jalgade vahelt, ja laste pärast, keda ta sünnitab, sest ta tahab ise neid salaja süüa täielikus puuduses piiramisel ja kitsikuses, kui su vaenlane sind ahistab su väravais.

⁵⁸"Jos ette tarkoin noudata tähän kirjaan kirjoitetun lain määräyksiä ettekä kunnioita Herran, Jumalanne, suurta ja pelottavaa nimeä,

⁵⁸Kui sa ei pea hoolsasti kõiki selle Seaduse sõnu, mis sellesse raamatusse on kirjutatud, et sa kardaksid seda aulist ja kardetavat nime, Issandat, oma Jumalat,

⁵⁹Herra saattaa teidät ja teidän jälkeläisenne kärsimään ankarista ja pitkällisistä vitsauksista ja pahoista, parantumattomista sairauksista.

⁵⁹siis teeb Issand erakordseks sinu nuhtlused ja sinu järglaste nuhtlused, suured ja kestvad nuhtlused, pahad ja kestvad nuhtlused.

⁶⁰Hän tuo teille taas kaikki Egyptin taudit, joita pelkäätte, ja tartuttaa ne teihin.

⁶⁰Ja ta saadab su kallale kõik Egiptuse tõved, mille ees sa tunned hirmu, ja need jäävad su külge.

⁶¹Herra lähettää teidän vaivaksenne kaikki sellaisetkin sairaudet ja vitsaukset, joita tässä lain kirjassa ei ole edes mainittu, ja te tuhoudutte.

⁶¹Ka kõiki muid haigusi ja kõiksugu nuhtlusi, millest ei ole kirjutatud selles Seaduse raamatus, saadab Issand su kallale, kuni sa hävid.

⁶²Teistä, joita ennen oli yhtä paljon kuin tähtiä taivaalla, jää jäljelle vain vähäinen joukko, koska ette totelleet Herraa, Jumalaanne.

⁶²Ja teid jääb pisut inimesi nende asemel, kes te olite rohkuse poolest nagu taevatähed, sellepärast et sa ei võtnud kuulda Issanda, oma Jumala häält.

⁶³Ennen Herra iloitsi antaessaan teidän menestyä ja lisääntyä, nyt hän iloitsee hävittäessään ja tuhotessaan teitä. Teidät repäistään pois siitä maasta, jota nyt olette menossa ottamaan haltuunne.

⁶³Ja nagu Issand tundis teist rõõmu, tehes teile head ja sigitades teid, nõnda tunneb Issand teist rõõmu, saates teid hukka ja hävitades teid, ja teid kistakse ära sellelt maalt, mida sa lähed pärima.

⁶⁴"Herra hajottaa teidät kaikkien kansojen sekaan kautta koko maanpiirin, ja te joudutte palvelemaan vieraita jumalia, joita ette tunne ja joita eivät isännekään tunteneet, puisia ja kivisiä jumalia.

⁶⁴Ja Issand pillutab sind kõigi rahvaste sekka, ühest maa äärest teise, ja sa teenid seal teisi jumalaid, keda ei ole tundnud ei sina ega su vanemad - puust ja kivist.

⁶⁵Vieraiden kansojen keskuudessa te ette koskaan löydä rauhaa eikä teillä ole edes jalansijaa, mihin voisitte pysähtyä levähtämään. Herra tekee teidät siellä pelokkaiksi ja aroiksi, hän riuduttaa silmänne ja lannistaa mielenne.

⁶⁵Ja nende rahvaste hulgas ei ole sul rahu, su jalatallal ei ole puhkepaika ja Issand annab sulle seal väriseva südame, kustuvad silmad ja masendatud hinge.

⁶⁶Henkenne on aina hiuskarvan varassa; päivin ja öin te elätte pelon vallassa ettekä koskaan voi olla varmoja hengestänne.

⁶⁶Su elu ripub nagu juuksekarva küljes, sa värised ööd ja päevad ega ole kindel oma elu pärast.

⁶⁷Aamulla te sanotte: 'Kunpa olisi ilta', ja illalla: 'Kunpa aamu jo koittaisi!' Näin suuri on pelko sydämessänne kaiken sen takia, mitä näette.

⁶⁷Sa ütled hommikul: 'Oleks juba õhtu!' Aga õhtul sa ütled: 'Oleks juba hommik!' kartuse pärast, mis täidab su südant, ja vaate pärast, mida su silmad näevad.

⁶⁸Herra vie teidät laivoilla takaisin Egyptiin, vaikka minä sanoin, ettette koskaan enää palaa sinne. Siellä te kaupittelette itseänne vihollisillenne orjiksi ja orjattariksi, mutta kukaan ei teitä huoli."

⁶⁸Ja Issand saadab sind laevadega tagasi Egiptusesse, teekond, mille kohta ma sulle ütlesin: 'Sa ei näe seda enam.' Ja seal te pakute endid müüa oma vaenlastele sulaseiks ja teenijaiks, aga ükski ei osta.'

⁶⁹Need on selle seaduse sõnad, mis Issand käskis Moosest anda Iisraeli lastele Moabimaal, peale selle seaduse, mille ta neile andis Hoorebil.