¹Kun Mooses oli puhunut israelilaisille kaiken tämän,

¹Ja Mooses läks ning rääkis kõik need sõnad kogu Iisraelile.

²hän sanoi heille: "Minä olen nyt sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen. En enää pysty johtamaan teitä. En myöskään saa mennä Jordanin yli, niin on Herra minulle sanonut.

²Ja ta ütles neile: 'Mina olen nüüd sada kakskümmend aastat vana, ma ei jaksa enam minna ega tulla; ja Issand on mulle öelnud: 'Sina ei lähe üle Jordani.'

³Mutta Herra, teidän Jumalanne, kulkee itse teidän edellänne. Hän hävittää kansat teidän tieltänne, ja te otatte haltuunne niiden maat. Joosua johtaa teidät joen yli; näin on Herra luvannut.

³Issand, su Jumal, läheb ise üle su ees, tema hävitab need rahvad su eest ja sina vallutad nad. Joosua, tema läheb üle su ees, nõnda nagu Issand on öelnud.

⁴Herra tekee noille kansoille, niin kuin hän teki amorilaisten kuninkaille Sihonille ja Ogille. Heidät ja heidän maansa hän tuhosi.

⁴Ja Issand talitab nendega, nagu ta talitas Siihoni ja Oogiga, emorlaste kuningatega, ja nende maaga, kelle ta hävitas.

⁵Hän antaa nuo kansat teidän käsiinne, ja teidän tulee toimia sen käskyn mukaan, jonka olen teille antanut.

⁵Issand annab nad teie kätte; talitage nendega kogu seaduse kohaselt, mille ma teile olen andnud!

⁶Olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö älkääkä säikkykö noita kansoja, sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä."

⁶Olge vahvad ja tugevad, ärge kartke ja ärge tundke hirmu nende ees, sest Issand, su Jumal, käib ise koos sinuga, tema ei lahku sinust ega jäta sind maha!'

⁷Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien israelilaisten ollessa läsnä: "Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan valalla sille lupasi, ja sinä jaat sen maan israelilaisille perinnöksi.

⁷Ja Mooses kutsus Joosua ning ütles temale kogu Iisraeli silma ees: 'Ole vahva ja tugev, sest sina pead viima selle rahva maale, mille Issand vandega nende vanemaile on tõotanud neile anda, ja sina pead andma selle neile pärisosaks!

⁸Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää."

⁸Ja Issand ise käib su ees, tema on sinuga, tema ei lahku sinust ega jäta sind maha. Ära karda ega kohku!'

⁹Mooses kirjoitti kirjaan tämän lain ja antoi sen leeviläispapeille, joiden tehtävänä oli kantaa Herran liitonarkkua, sekä Israelin vanhimmille.

⁹Ja Mooses pani kirja selle Seaduse ning andis preestritele, Leevi poegadele, kes kandsid seaduselaegast, ja kõigile Iisraeli vanemaile.

¹⁰Hän antoi heille tämän käskyn: "Joka seitsemäs vuosi, velkojen anteeksiantovuonna,

¹⁰Ja Mooses käskis neid, öeldes: 'Igal seitsmendal aastal, vabastusaastal, seatud ajal, lehtmajadepühal,

¹¹kun israelilaiset ovat kokoontuneet lehtimajanjuhlaan Herran, teidän Jumalanne, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee, teidän on luettava tämä laki kaikkien israelilaisten kuullen.

¹¹kui kogu Iisrael tuleb, et ilmuda Issanda, su Jumala ette paika, mille ta on valinud, loe seda Seadust kogu Iisraeli ees nende kuuldes!

¹²Kutsukaa silloin koolle koko kansa, miehet, naiset ja lapset, ja keskuudessanne asuvat muukalaiset, että kaikki kuulisivat ja oppisivat lain, pelkäisivät Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin noudattaisivat tämän lain käskyjä.

¹²Kogu kokku rahvas, mehed ja naised ja lapsed, ka võõrad, kes on su väravais, et nad kuuleksid ja õpiksid ning kardaksid Issandat, teie Jumalat, ja teeksid hoolsasti selle Seaduse kõigi sõnade järgi,

¹³Näin myös teidän lapsenne, jotka eivät lakia ennestään tunne, saavat kuulla sen ja oppivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, eläessään siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen."

¹³ja et nende lapsed, kes seda veel ei tunne, kuuleksid ja õpiksid kartma Issandat, teie Jumalat, kogu aja, mis te elate maal, kuhu te lähete üle Jordani, et seda pärida.'

¹⁴Herra sanoi Moosekselle: "Sinun kuolinhetkesi on jo lähellä. Kutsu Joosua luoksesi ja tulkaa pyhäkkötelttaan, niin minä asetan hänet tehtäväänsä." Mooses ja Joosua menivät pyhäkkötelttaan ja jäivät odottamaan.

¹⁴Ja Issand ütles Moosesele: 'Vaata, see aeg ligineb, mil sa pead surema. Kutsu Joosua ja astuge kogudusetelki, siis ma annan temale kohustuse!' Siis Mooses läks koos Joosuaga, ja nad astusid kogudusetelki.

¹⁵Herra ilmestyi heille pilvipatsaassa, joka asettui teltan ovelle.

¹⁵Ja Issand ilmutas ennast telgis pilvesambas, ja pilvesammas seisis telgi ukse kohal.

¹⁶Herra sanoi Moosekselle: "Kun sinä olet mennyt lepoon isiesi luo, tämä kansa luopuu minusta siinä maassa, johon se on päässyt, ja eksyy minulle uskottomana palvelemaan sen maan vieraita jumalia. Kun israelilaiset hylkäävät minut ja rikkovat liittoni, jonka tein heidän kanssaan,

¹⁶Ja Issand ütles Moosesele: 'Vaata, sa lähed magama oma vanemate juurde, aga see rahvas võtab kätte ja käib hoorates võõraste jumalate järel sellel maal, kuhu ta nüüd jõuab; ta jätab mind maha ja tühistab mu lepingu, mille ma temaga olen teinud.

¹⁷minussa herää viha heitä kohtaan. Minä hylkään heidät ja käännän kasvoni heistä pois, niin että he joutuvat kärsimään paljon ja heitä kohtaavat suuret onnettomuudet ja vaivat. Silloin he sanovat: 'Nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä siksi, ettei Jumalamme ole meidän kanssamme.'

¹⁷Sel ajal süttib mu viha põlema tema vastu ja ma jätan ta maha ning peidan oma palge tema eest ja teda hävitatakse ning teda tabab palju õnnetusi ja ahastusi. Sel ajal ta ütleb: 'Eks ole need õnnetused mind tabanud selle pärast, et mu Jumal ei ole minu keskel?'

¹⁸Mutta minä käännän kasvoni heistä pois kaiken sen pahan tähden, mitä he ovat tehneet kääntyessään vieraiden jumalien puoleen.

¹⁸Aga sel ajal peidan ma oma palge täiesti kõige selle kurja pärast, mis ta on teinud, pöördudes teiste jumalate poole.

¹⁹"Kirjoita siis muistiin tämä laulu ja opeta se israelilaisille. Pane sen sanat heidän suuhunsa, että voin käyttää niitä todisteena heitä vastaan.

¹⁹Ja nüüd kirjutage endile üles see laul! Õpeta seda Iisraeli lastele ja pane see neile suhu, et see laul oleks mulle tunnistajaks Iisraeli laste vastu!

²⁰Minä vien heidät nyt siihen maahan, jonka lupasin heille heidän esi-isilleen antamallani valalla, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. Kun he ovat syöneet itsensä kylläisiksi ja lihaviksi, he kääntyvät vieraiden jumalien puoleen ja alkavat palvella niitä. Minua he halveksivat, minun liittoni he rikkovat.

²⁰Sest ma tahan neid viia sellele maale, mille ma nende vanemaile vandega tõotasin, mis piima ja mett voolab. Nad söövad, nende kõhud saavad täis ja nad rasvuvad, aga nad pöörduvad teiste jumalate poole ja teenivad neid, nad põlgavad mind ja tühistavad minu lepingu.

²¹Mutta kun suuret onnettomuudet ja vaivat kohtaavat heitä, tämä laulu, jota heidän jälkeläisensäkään eivät unohda, on todisteena heitä vastaan. Minä tiedän, minkälaiset heidän ajatuksensa jo nyt ovat, ennen kuin olen vienyt heidät siihen maahan, jonka valallani lupasin heille."

²¹Kui neid tabavad suured õnnetused ja ahastused, siis kõneleb see laul tunnistajana nende vastu, sest see ei tohi ununeda nende järglaste suust, sellepärast et ma tunnen nende mõtteid, mis nad nüüd mõlgutavad, enne kui ma viin nad maale, mille ma vandega olen tõotanud neile anda.'

²²Mooses kirjoitti sinä päivänä muistiin tämän laulun ja opetti sen israelilaisille.

²²Ja Mooses kirjutas sel päeval üles selle laulu ning õpetas seda Iisraeli lastele.

²³Herra antoi Joosualle, Nunin pojalle, tämän käskyn: "Ole vahva ja rohkea, sillä sinä viet israelilaiset siihen maahan, jonka vannoin antavani heille. Minä olen sinun kanssasi."

²³Ja Issand andis käsu Joosuale, Nuuni pojale, ning ütles: 'Ole vahva ja tugev, sest sina pead viima Iisraeli lapsed sellele maale, mille ma vandega olen tõotanud neile anda, ja mina olen sinuga!'

²⁴Kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan koko tämän lain viimeistä sanaa myöten,

²⁴Ja kui Mooses oli raamatusse täielikult üles kirjutanud selle Seaduse sõnad algusest lõpuni,

²⁵hän antoi leeviläisille, Herran liitonarkun kantajille, tämän käskyn:

²⁵siis käskis Mooses leviite, kes kandsid seaduselaegast, öeldes:

²⁶"Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, Jumalanne, liitonarkun viereen todistuskappaleeksi teitä vastaan.

²⁶'Võtke see Seaduse raamat ja pange ta Issanda, oma Jumala seaduselaeka kõrvale, et see oleks seal tunnistajaks sinu vastu,

²⁷Minä tiedän, miten niskoittelevia ja kapinoivia te olette. Kun te nytkin, vaikka minä vielä olen elossa, niskoittelette Herraa vastaan, kuinka paljon enemmän te niskoittelettekaan minun kuolemani jälkeen!

²⁷sest ma tunnen sinu vastupanu ja kangekaelsust. Vaata nüüd, mil ma veel elan koos teiega, olete te olnud Issandale vastupanijad, saati siis pärast minu surma!

²⁸"Kootkaa minun luokseni heimojenne vanhimmat ja kirjurinne. Minä aion puhua kaikki nämä asiat heidän kuultensa ja otan taivaan ja maan todistajikseni heitä vastaan.

²⁸Koguge minu juurde kõik oma suguharude vanemad ja ülevaatajad, siis ma räägin nende kuuldes need sõnad ja võtan tunnistajaiks nende vastu taeva ja maa!

²⁹Minä tiedän, että te minun kuoltuani lankeatte syntiin ja käännytte pois siltä tieltä, jota käskin teidän kulkea. Tulevina päivinä teitä kohtaa onnettomuus, koska te rikotte Herran tahtoa vastaan ja herätätte teoillanne hänen vihansa."

²⁹Sest ma tean, et te pärast minu surma käitute väga kõlvatult ja lahkute teelt, mille ma teile olen andnud. Aga tulevasil päevil tabab teid õnnetus, kui te teete, mis kuri on Issanda silmis, pahandades teda oma kätetööga.'

³⁰Koko Israelin kansa oli kokoontunut kuulemaan, kun Mooses lausui sille tämän laulun sanat alusta loppuun saakka:

³⁰Ja Mooses rääkis kogu Iisraeli koguduse kuuldes selle laulu sõnad algusest lõpuni: