1Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan, ja vähäinen tyhmyys voi vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.
1Surnud kärbsed panevad haisema salvisegaja õli, pisut rumalust võib mõjuda rohkem kui tarkus ja au.
2Viisaan sydän vie onnea kohti, tyhmän sydän onnettomuuteen.
2Targa süda hoiab paremale ja albi süda pahemale.
3Suoralla tielläkin tyhmän ymmärrys pettää. Puheillaan hän paljastaa tyhmyytensä kaikille.
3Teed käieski puudub albil mõistus, ja igaühele ilmneb, et ta on alp.
4Jos hallitsija närkästyy sinuun, älä menetä malttiasi. Sävyisyys lievittää suuretkin hairahdukset.
4Kui valitseja viha tõuseb sinu vastu, siis ära jäta maha oma kohta, sest kannatlikkus hoiab ära suuri patte.
5Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on vallanpitäjän syytä:
5Halb asi, mida ma nägin päikese all, on see,
6tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset ja rikkaat istuvat alhaalla.
6rumalus pannakse kõrgele kohale, suured ja rikkad aga istuvad madalal.
7Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden käyvän jalan palvelijoiden tavoin.
7Ma olen näinud sulaseid hobuste seljas ja vürste käivat maas otsekui sulased.
8Joka kaivaa kuoppaa, voi pudota siihen, muurin purkajaa voi purra käärme.
8Kes augu kaevab, langeb ise sinna sisse, ja kes müüri maha kisub, seda salvab madu.
9Kivenlouhija voi satuttaa itsensä kiviin, ja puunhakkaaja joutuu työssään vaaraan.
9Kes kive kangutab, teeb enesele häda, kes puid lõhub, ohustab ennast.
10Jos kirves on tylsä eikä sen terää tahkota, tarvitaan enemmän voimaa. On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön.
10Kui raud on nüri ja tera ei ihuta, siis tuleb jõudu pingutada; aga tulemuseks on tarkus tarvilik.
11Jos käärme puree ennen kuin se on lumottu, ei lumoojalle ole taidostaan hyötyä.
11Kui madu salvab, enne kui on lausutud, siis pole lausujast mingit kasu.
12Viisaan sanat saavuttavat suosiota, mutta tyhmän nielee hänen oma suunsa.
12Sõnad targa suust toovad poolehoidu, aga albi neelavad ta oma huuled:
13Hänen sanojensa alku on typeryyttä ja puheensa loppu sulaa mielettömyyttä.
13tema kõne algus on alpimine ja tema kõne lõpp on kurjakuulutav meeletus.
14Tyhmä puhuu paljon, vaikka ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa osaisi kertoa hänelle, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
14Alp teeb palju sõnu, ent ükski inimene ei tea, mis tuleb, ja kes ütleks temale, mis sünnib pärast teda?
15Milloin hän väsyy omaan typeryyteensä? Eihän hän tiedä edes tietä kaupunkiin.
15Albi vaev väsitab seda, kes linnateed ei tunne.
16Voi sinua, maa, jonka kuningas on poikanen ja jonka ruhtinaat mässäilevät aamusta alkaen!
16Häda sulle, maa, kui su kuningaks on sulane ja su vürstid pidutsevad juba hommikul!
17Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat viettävät pitonsa oikeaan aikaan -- arvokkaasti, eivät juopotellen!
17Õnnelik oled, maa, kui su kuningas on vaba mehe poeg ja su vürstid pidutsevad õigel ajal nagu mehed, aga mitte nagu joodikud!
18Laiskojen asuinsijoissa katot painuvat. Missä kädet riippuvat velttoina, siellä sataa sisään.
18Suure laiskuse pärast vajuvad sarikad, ja kui käsi süles peetakse, tilgub koda läbi.
19Pidot järjestetään ihmisten huviksi, ja viini ilahduttaa mielen. Ja rahallahan kaiken saa.
19Mõnu pärast valmistatakse rooga, vein teeb elu rõõmsaks, ja raha eest saab kõike.
20Älä edes ajatuksissasi kiroile kuningasta äläkä makuukammiossasikaan rikasta -- taivaan lintu voi viedä puheesi, siivekäs saattaa sanasi ilmi.
20Isegi mõttes ära sajata kuningat, ja oma magamiskambris ära sajata rikast, sest taeva lind viib hääle välja ja tiivuline teatab loost!