¹Minulle tuli tämä Herran sana:

¹Ja mulle tuli Issanda sõna; ta ütles:

²"Ihminen, käännä katseesi kohti Israelin vuoria ja julista niille minun tuomioni.

²'Inimesepoeg, pööra oma pale Iisraeli mägede poole ja kuuluta neile prohvetlikult

³Sano näin: Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala teille, te vuoret ja kukkulat, rotkot ja laaksot: Minä lähetän miekan teitä vastaan ja hävitän uhripaikkanne.

³ning ütle: Iisraeli mäed, kuulge Issanda Jumala sõna! Nõnda ütleb Issand Jumal mägedele ja küngastele, jäärakutele ja orgudele: Vaata, ma toon teie kallale mõõga ja hävitan teie ohvrikünkad.

⁴Teidän uhrialttarinne tuhotaan, teidän suitsutusalttarinne lyödään murskaksi, ja teidän miehenne minä tapan ja heitän epäjumalienne eteen.

⁴Teie altarid rüüstatakse ja teie suitsutusaltarid purustatakse; ja ma lasen teie hulgast mahalööduil langeda teie ebajumalate ette.

⁵Minä jätän israelilaisten ruumiit heidän epäjumaliensa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille.

⁵Ma panen Iisraeli laste laibad nende ebajumalate ette ja puistan teie luud teie altarite ümber.

⁶Missä ikinä teitä asuukin, ovat kaupunkinne autiot ja uhrikukkulanne tyhjät. Teidän alttarinne jäävät uhreitta ja sortuvat kivikasoiksi, teidän epäjumalanne murskataan ja hävitetään, teidän suitsutusalttarinne hakataan pirstoiksi, teidän kättenne teelmät pyyhkäistään pois,

⁶Kõigis teie asupaigus muutuvad linnad varemeiks ja ohvrikünkad laastatuks; nõnda jäävad teie altarid varemeiks ja rüüstatuks, teie ebajumalad purustatuks ja hävitatuks, teie suitsutusaltarid lammutatuks ja teie tööd ärapühituks.

⁷ja ruumiita lojuu kaikkialla teidän keskellänne. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.

⁷Mahalöödud langevad teie keskel, ja siis te tunnete, et mina olen Issand!

⁸"Osan teistä minä kuitenkin säästän. He pelastuvat miekalta mutta joutuvat elämään toisten kansojen seassa, sillä heidät hajotetaan vieraisiin maihin.

⁸Aga ma jätan järele jäägi: teil on mõõga eest pääsenuid paganate seas, kui teid maid mööda pillutatakse.

⁹Pelastuneet muistavat minut eläessään toisten kansojen seassa, siellä minne ovat joutuneet. Minä särjen heidän uskottoman sydämensä, joka oli luopunut minusta, ja heidän uskottomat silmänsä, jotka olivat hairahtuneet epäjumalien puoleen. He peittävät häveten kasvonsa ja inhoavat pahoja tekojaan, iljettäviä kättensä töitä.

⁹Ja need teie hulgast, kes pääsevad, mõtlevad minu peale paganate seas, kuhu nad on vangi viidud, siis kui ma olen purustanud nende truuduseta südamed, mis minu juurest on lahkunud, ja nende silmad, mis truuduseta on järginud nende ebajumalaid; ja nad tülgastuvad oma kuritegude pärast, mis nad on teinud, kõigi oma jäleduste pärast.

¹⁰He näkevät, että minä, Herra, en puhunut tyhjiä sanoja, kun uhkasin heitä tällä onnettomuudella.

¹⁰Ja nad saavad tunda, et mina olen Issand; ma ei ole ilmaaegu rääkinud, et ma valmistan neile selle õnnetuse.

¹¹"Näin sanoo Herra Jumala: Lyö käsiäsi yhteen, polje jaloillasi maata ja huuda: 'Voi!' Valita kaikkia pahoja tekoja, kaikkia iljettäviä töitä, jotka Israelin kansa on tehnyt ja joiden vuoksi se kaatuu miekkaan ja menehtyy nälkään ja ruttoon.

¹¹Nõnda ütleb Issand Jumal: Löö käsi kokku ja trambi jalgadega ning ütle: 'Oh häda!' kõigi Iisraeli soo vastikute jäleduste pärast. Nad langevad mõõga, nälja ja katku läbi.

¹²Joka on kaukana, kuolee ruttoon, joka on lähellä, kaatuu miekkaan, ja joka näiltä säästyy, kuolee nälkään. Näin minä tyhjennän heihin vihani.

¹²Kes on kaugel, sureb katku, ja kes on ligidal, langeb mõõga läbi, aga järelejäänu ja hoitu sureb nälga; nõnda ma valan nende peale oma tulise viha.

¹³Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun heidän ruumiinsa lojuvat hajallaan heidän epäjumaliensa ja alttariensa seassa jokaisella korkealla kukkulalla, jokaisen vuoren laella, jokaisen lehtevän puun, jokaisen tuuhean tammen alla, kaikkialla missä he ovat tuoksuvia uhreja epäjumalilleen tarjonneet.

¹³Ja te saate tunda, et mina olen Issand, kui teie hulgast mahalöödud on teie ebajumalate keskel ümber teie altarite igal kõrgel künkal, kõigil mäetippudel ning iga halja puu ja iga oksliku tamme all paigus, kus nad on teinud uimastuslõhna kõigile oma ebajumalaile.

¹⁴Minä kohotan käteni heitä vastaan ja muutan heidän maansa, sen kaupungit ja kylät, tyhjäksi ja kolkoksi aavikoksi, autiomaasta aina Riblaan saakka. Silloin he tietävät, että minä olen Herra."

¹⁴Ja ma sirutan oma käe välja nende vastu ning teen maa lagedaks ja laastatuks kõrbest kuni Riblani kõigis nende asupaigus; ja nad saavad tunda, et mina olen Issand.'