¹Sitten Jaakob lähti matkaan kohti idän kansojen maita.

¹Ja Jaakob läks teele ning jõudis hommikumaa poegade maale.

²Saapuessaan sinne hän huomasi kaivon ja kolme lammaslaumaa makailemassa sen äärellä, sillä siitä kaivosta juotettiin karjalaumoja. Kaivon suul- la oli iso kivi,

²Ta vaatas, ja ennäe, väljal oli kaev. Ja vaata, sealsamas, selle kõrval, lebas kolm lamba- ja kitsekarja, sest sellest kaevust joodeti karju; kaevu suul aga oli suur kivi.

³ja vasta kun kaikki paimenet olivat kokoontuneet sinne laumoineen, kivi vieritet- tiin kaivon suulta ja lampaat ja vuohet juotettiin. Sitten kivi pantiin taas paikoilleen kaivon suulle.

³Kui kõik karjad olid kogunenud sinna, siis veeretati kivi kaevu suult, joodeti lambaid ja kitsi ning seati kivi tagasi oma paika kaevu suul.

⁴Jaakob kysyi paimenilta: "Mistä te olette kotoi- sin, veljet?" He vastasivat: "Harranista."

⁴Ja Jaakob küsis neilt: 'Vennad, kust te olete?' Ja nad vastasid: 'Me oleme Haaranist.'

⁵Jaakob kysyi vielä: "Tunnetteko Labanin, Nahorin pojan?" He vastasivat: "Kyllä tunnemme."

⁵Siis ta küsis neilt: 'Kas tunnete Laabanit, Naahori poega?' Ja nad vastasid: 'Tunneme küll!'

⁶Hän kysyi: "Mitä Labanille kuuluu?" Ja he vastasivat: "Hyvää hänelle kuuluu, ja tuolta onkin tulossa hänen tyttärensä Raakel lampaineen."

⁶Ta küsis neilt: 'Kuidas ta käsi käib?' Ja nad vastasid: 'Hästi! Ja näe, sealt tuleb tema tütar Raahel karjaga.'

⁷Jaakob sanoi: "Nyt on vielä täysi päivä ja liian varhaista ajaa karjaa kokoon. Juottakaa vain lampaat ja viekää ne takaisin laitu- melle."

⁷Ta ütles: 'Vaata, päike on alles kõrgel, pole veel aeg karja kokku ajada. Jootke loomi ja minge söötke neid!'

⁸Mutta he sanoivat: "Ei, sitä me emme voi tehdä, ennen kuin kaikki laumat ovat koossa ja kivi vieritetään kaivon suulta. Vasta sitten me voimme juottaa lampaat."

⁸Aga nad vastasid: 'Me ei saa, enne kui kõik karjad on koos. Siis veeretatakse kivi kaevu suult ja me saame joota lambaid.'

⁹Jaakobin vielä puhuessa heidän kanssaan Raakel toi sinne isänsä lammaslauman; sen paimentaminen oli näet hänen tehtävänsä.

⁹Kui ta alles nendega rääkis, tuli Raahel oma isa karjaga, sest ta oli neid hoidmas.

¹⁰Kun Jaakob näki Raakelin, enonsa Labanin tyttären, ja hänen lampaansa, hän astui esiin, vieritti kiven kaivon suulta ja juotti lampaat.

¹⁰Ja kui Jaakob nägi Raahelit, oma ema venna Laabani tütart, ja oma ema venna Laabani karja, siis Jaakob astus ligi ja veeretas kivi kaevu suult ning jootis oma ema venna Laabani lambaid.

¹¹Sitten Jaakob suuteli Raakelia ja puhkesi itkuun.

¹¹Siis Jaakob suudles Raahelit, tõstis häält ja nuttis.

¹²Hän kertoi Raakelille olevansa hänen isänsä sukua, Rebekan poika, ja Raakel juoksi kertomaan isälleen.

¹²Ja Jaakob andis Raahelile teada, et ta on tema isa sugulane ja Rebeka poeg; ja Raahel jooksis ning teatas oma isale.

¹³Kun Laban sai kuulla sisarenpoikansa tulosta, hän riensi Jaakobia vastaan, syleili ja suuteli häntä ja vei hänet kotiinsa. Jaakob kertoi Labanille kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut,

¹³Ja kui Laaban kuulis sõnumit oma õepojast Jaakobist, siis ta jooksis temale vastu, kaelustas ja suudles teda ning viis ta oma kotta; ja ta jutustas Laabanile kõik, mis oli sündinud.

¹⁴ja Laban sanoi hänelle: "Sinä olet todellakin samaa luuta ja lihaa kuin minä." Kun Jaakob oli asunut Labanin luona kuukauden verran,

¹⁴Siis ütles Laaban temale: 'Sa oled tõesti minu luu ja liha!' Ja ta jäi tema juurde kuuks ajaks.

¹⁵Laban sanoi Jaakobille: "Miksi sinun pitäisi tehdä minulle ilmaista työtä, vaikka oletkin sukulaiseni? Sano, mitä haluat palkaksesi."

¹⁵Ja Laaban ütles Jaakobile: 'Kas sa sellepärast, et oled mu sugulane, peaksid mind teenima ilma palgata? Nimeta mulle oma palk!'

¹⁶Labanilla oli kaksi tytärtä; vanhemman nimi oli Lea ja nuoremman Raakel.

¹⁶Laabanil aga oli kaks tütart; vanema nimi oli Lea ja noorema nimi oli Raahel.

¹⁷Lealla oli lempeät silmät, mutta Raakel oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan.

¹⁷Leal olid läiketa silmad, aga Raahel oli jumekas ja ilusa välimusega.

¹⁸Jaakob oli rakastunut Raakeliin, ja niin hän sanoi: "Minä palvelen sinua seitsemän vuotta, jos annat minulle nuoremman tyttäresi Raake- lin."

¹⁸Jaakob armastas Raahelit, seepärast ta ütles: 'Ma teenin sind seitse aastat su noorema tütre Raaheli pärast!'

¹⁹Laban sanoi: "Parempi minun on antaa hänet sinulle kuin jollekin toiselle. Jää minun luokseni asumaan."

¹⁹Laaban vastas: 'Ma annan ta parem sinule kui mõnele teisele mehele. Jää minu juurde!'

²⁰Niin Jaakob palveli seitsemän vuotta saadakseen Raakelin, ja ne vuodet tuntuivat hänestä vain muutamalta päivältä, koska hän rakasti Raakelia.

²⁰Ja Jaakob teenis Raaheli pärast seitse aastat, ja need olid tema silmis nagu üksikud päevad, sellepärast et ta teda armastas.

²¹Sitten Jaakob sanoi Labanille: "Anna minulle vaimoni. Palvelusaikani on kulunut umpeen, ja nyt tahdon saada hänet."

²¹Siis Jaakob ütles Laabanile: 'Anna mu naine mulle kätte, sest aeg on täis, et ma võin minna tema juurde!'

²²Laban kutsui silloin koolle paikkakunnan kaikki asukkaat ja järjesti hääpidot.

²²Laaban koguski kokku kõik selle paiga mehed ja tegi peo.

²³Mutta illan tultua hän haki tyttärensä Lean ja vei hänet Jaakobin luo, ja Jaakob yhtyi häneen.

²³Aga õhtul ta võttis oma tütre Lea ja viis selle tema juurde; ja Jaakob heitis ta juurde.

²⁴Laban antoi orjattarensa Silpan tyttärelleen Lealle orjattareksi.

²⁴Ja Laaban andis oma teenija Silpa oma tütrele Leale teenijaks.

²⁵Kun aamu koitti, Jaakob huomasi, että olikin saanut Lean. Hän sanoi Labanille: "Mitä oletkaan minulle tehnyt! Minähän palvelin sinua saadakseni Raakelin. Miksi sinä petit minua?"

²⁵Jõudis hommik, ja vaata, see oli Lea! Siis ütles Jaakob Laabanile: 'Mis sa mulle oled teinud! Eks ma ole Raaheli pärast sind teeninud? Mispärast sa mind petsid?'

²⁶Mutta Laban vastasi: "Ei ole meillä päin tapana naittaa nuorem- paa tytärtä ennen vanhempaa.

²⁶Aga Laaban vastas: 'Ei ole meie pool kombeks anda noorem enne vanemat.

²⁷Vietä nyt vain hääviikko loppuun tämän vanhemman kanssa, niin saat sitten palkaksi nuoremmankin, kunhan pysyt minun palveluksessani toiset seitsemän vuotta."

²⁷Pea sellega pulmanädal ära, siis me anname ka teise sulle teenistuse eest, kui sa mind veel teist seitse aastat teenid!'

²⁸Jaakob suostui siihen ja vietti hääviikon loppuun Lean kanssa. Sen jälkeen Laban antoi myös tyttärensä Raakelin hänelle vaimoksi

²⁸Ja Jaakob tegi nõnda ning pidas sellega pulmanädala ära, siis ta andis oma tütre Raaheli temale naiseks.

²⁹ja antoi orjattarensa Bilhan tyttärelleen orjattareksi.

²⁹Ja Laaban andis oma teenija Billa oma tütrele Raahelile teenijaks.

³⁰Jaakob yhtyi myös Raakeliin, ja Raakel oli hänelle rakkaampi kuin Lea. Näin Jaakob palveli Labanin luona vielä toiset seitsemän vuotta.

³⁰Siis Jaakob heitis ka Raaheli juurde, ta armastas ju Raahelit ikkagi rohkem kui Lead; ja ta teenis Laabanit veel teist seitse aastat.

³¹Kun Herra huomasi, että Jaakob syrji Leaa, hän antoi Lean tulla raskaaksi, mutta Raakel pysyi lap- settomana.

³¹Ent kui Issand nägi, et Lea hüljati, siis ta avas tema üsa; Raahel aga oli viljatu.

³²Niin Lea synnytti pojan, jolle hän antoi nimeksi Ruuben, sillä hän ajatteli: "Herra on nähnyt minun kurjuuteni. Nyt mieheni alkaa rakastaa minua."

³²Ja Lea jäi lapseootele ja tõi poja ilmale ning pani temale nimeks Ruuben, sest ta ütles: 'Issand on mu alandust näinud. Küllap mu mees hakkab nüüd mind armastama!'

³³Sitten hän tuli jälleen raskaaksi, syn- nytti pojan ja sanoi: "Herra on kuullut, että miehe- ni syrjii minua, ja siksi hän antoi minulle myös tämän pojan." Ja hän antoi pojalle nimeksi Simeon.

³³Ja ta jäi taas lapseootele ja tõi poja ilmale ning ütles: 'Issand on kuulnud, et mind hüljati. Seepärast on ta mulle ka selle andnud.' Ja ta pani temale nimeks Siimeon.

³⁴Sitten hän tuli taas raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Nyt mieheni lopultakin kääntyy minun puoleeni, koska olen synnyttänyt hänelle kolme poikaa." Sen vuoksi poika sai nimekseen Leevi.

³⁴Ja tema jäi taas lapseootele ja tõi poja ilmale ning ütles: 'Nüüd viimaks mu mees kiindub minusse, sest ma olen temale kolm poega ilmale toonud!' Seepärast pandi sellele nimeks Leevi.

³⁵Ja Lea tuli taaskin raskaaksi, synnytti pojan ja sanoi: "Vihdoinkin saan ylistää Herraa." Siksi hän antoi pojalle nimeksi Juuda. Sitten hän ei enää synnyttänyt.

³⁵Ja tema jäi taas lapseootele ja tõi poja ilmale ning ütles: 'Nüüd ma kiidan Issandat!' Seepärast ta pani temale nimeks Juuda. Siis ta lakkas sünnitamast.