¹Kun koko kansa oli kulkenut Jordanin yli, Herra sanoi Joosualle:

¹Ja kui kogu rahvas oli läinud üle Jordani, siis rääkis Issand Joosuaga, öeldes:

²"Valitkaa kansan keskuudesta kaksitoista miestä, yksi kustakin heimosta.

²'Võtke endile rahva hulgast kaksteist meest, igast suguharust mees,

³Käskekää heidän hakea kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, siltä kohtaa missä papit seisovat, ja kantaa ne siihen paikkaan missä vietätte ensi yön."

³ja andke neile käsk ning öelge: Võtke endile siit Jordani keskelt, kus preestrite jalad seisavad, kaksteist kivi ja viige need enestega kaasa ning asetage leeripaika, kus te sel ööl ööbite!'

⁴Joosua valitsi israelilaisten joukosta kaksitoista miestä, yhden kustakin heimosta, kutsui heidät luokseen

⁴Siis Joosua kutsus kaksteist meest, keda ta oli käskinud määrata Iisraeli laste hulgast, igast suguharust ühe mehe,

⁵ja sanoi: "Menkää Herran, Jumalanne, liitonarkun luo keskelle Jordania ja nostakaa kukin uomasta olallenne yksi kivi, niin että niitä tulee Israelin heimojen lukumäärän mukaisesti yhteensä kaksitoista.

⁵ja Joosua ütles neile: 'Minge Issanda, oma Jumala laeka ette keset Jordanit, ja tõstke igamees endile üks kivi õlale, vastavalt Iisraeli laste suguharude arvule,

⁶Kivet ovat merkkinä teidän keskuudessanne. Kun lapsenne aikanaan kysyvät, mitä nuo kivet merkitsevät,

⁶et need oleksid teie keskel tähiseks! Kui teie lapsed tulevikus küsivad, öeldes: Mis kivid need teil on?,

⁷niin vastatkaa heille: 'Ne ovat muistuttamassa siitä, että Jordanin vedet väistyivät Herran liitonarkun tieltä. Kun arkku meni Jordanin yli, jakautuivat Jordanin vedet.' Näiden kivien tulee olla ikuisesti muistomerkkinä israelilaisille."

⁷siis vastake neile, et Jordani veevool katkes Issanda seaduselaeka ees, kui see läks üle Jordani: Jordani veevool katkes ja need kivid olgu Iisraeli lastele igaveseks mälestuseks!'

⁸Israelilaiset noudattivat Joosuan käskyä. He ottivat Jordanin keskeltä kaksitoista kiveä, joista Herra oli puhunut Joosualle. Kiviä oli yksi kutakin Israelin heimoa kohti. He veivät kivet yöpymispaikkaansa ja asettivat ne sinne.

⁸Ja Iisraeli lapsed tegid nõnda, nagu Joosua käskis, ja võtsid vastavalt Iisraeli laste suguharude arvule Jordani keskelt kaksteist kivi, nagu Issand oli Joosuale öelnud, ja viisid enestega kaasa leeripaika ning asetasid sinna.

⁹Joosua pystytti kaksitoista kiveä keskelle Jordanin uomaa sille paikalle, missä liitonarkkua kantavat papit olivat seisseet. Ne ovat siellä tänäkin päivänä.

⁹Ja kaksteist kivi püstitas Joosua keset Jordanit, sinna kohta, kus seaduselaegast kandvate preestrite jalad olid seisnud; ja need on seal tänapäevani.

¹⁰Arkkua kantavat papit seisoivat paikoillaan keskellä Jordania, kunnes kaikki, mistä Herra oli antanut käskyn Joosualle, oli tehty. Näin täytettiin myös Mooseksen Joosualle antama käsky. Kansa kulki nopeasti Jordanin yli.

¹⁰Ja preestrid, kes kandsid laegast, seisid keset Jordanit, kuni oli tehtud kõik, mida Issand oli käskinud Joosuat rahvale öelda, just nõnda nagu Mooses oli käskinud Joosuat; ja rahvas läks rutates üle jõe.

¹¹Kun kaikki muut olivat ylittäneet joen, myös Herran arkku ja papit menivät joen poikki ja asettuivat jälleen kulkemaan kansan edellä.

¹¹Ja kui kogu rahvas viimseni oli üle läinud, siis läksid Issanda laegas ja preestrid rahva ette.

¹²Israelilaisten kärkijoukkona kulkivat joen poikki valmiina taisteluun Ruubenin ja Gadin heimot ja puolet Manassen heimosta, kuten Mooses oli käskenyt.

¹²Ja ruubenlased, gaadlased ja Manasse pool suguharu läksid võitlusvalmilt Iisraeli laste eel, nagu Mooses neid oli käskinud.

¹³Noin neljäkymmentätuhatta sotilasta lähti Herran liitonarkun edellä Jerikon tasangolle vihollista vastaan.

¹³Ligi nelikümmend tuhat sõjaks varustatud meest läks Issanda palge ees võitlusesse Jeeriko lagendikel.

¹⁴Sinä päivänä Herra vahvisti Joosuan aseman israelilaisten johtajana, ja he kunnioittivat Joosuaa koko hänen elämänsä ajan, kuten olivat kunnioittaneet Moosesta.

¹⁴Sel päeval tegi Issand Joosua suureks kogu Iisraeli silmis ja nad kartsid teda, nõnda nagu nad olid kartnud Moosest, kogu ta eluaja.

¹⁵Herra sanoi Joosualle:

¹⁵Ja Issand rääkis Joosuaga, öeldes:

¹⁶"Käske lain arkkua kantavien pappien tulla Jordanin uomasta rannalle."

¹⁶'Käsi preestreid, kes kannavad tunnistuslaegast, et nad tuleksid Jordanist üles!'

¹⁷Joosua antoi tämän käskyn,

¹⁷Ja Joosua andis preestritele käsu, öeldes: 'Tulge Jordanist üles!'

¹⁸ja Herran liitonarkkua kantavat papit tulivat rannalle. Tuskin he ehtivät koskettaa jalallaan kuivaa maata, kun Jordanin vedet jälleen täyttivät uoman ja tulvivat entiseen tapaan kaikkialla yli äyräitten.

¹⁸Ja kui preestrid, kes kandsid Issanda seaduselaegast, tulid üles Jordani keskelt, ja preestrite jalatallad olid lahkunud kuivale, siis pöördus Jordani vesi tagasi oma paika ja voolas nagu ennegi üle kõigi kallaste.

¹⁹Israelilaiset menivät Jordanin poikki ensimmäisen kuun kymmenentenä päivänä ja leiriytyivät Gilgaliin, Jerikon itäpuolelle.

¹⁹Rahvas tuli Jordani äärest üles esimese kuu kümnendal päeval ja nad lõid leeri üles Gilgalisse, Jeeriko idapoolsele piirile.

²⁰Joosua pystytti Jordanista otetut kaksitoista kiveä Gilgaliin.

²⁰Ja need kaksteist kivi, mis nad olid võtnud Jordanist, pani Joosua püsti Gilgalis.

²¹Hän sanoi israelilaisille: "Lapsenne kysyvät aikanaan teiltä: 'Isä, mitä nämä kivet ovat?'

²¹Ja ta rääkis Iisraeli lastega ning ütles: 'Kui teie lapsed tulevikus küsivad oma vanemailt, öeldes: Mis kivid need on?,

²²Vastatkaa silloin heille: 'Israel kulki tästä Jordanin uoman poikki.

²²siis tehke oma lastele teatavaks, öeldes: Iisrael läks kuiva mööda läbi Jordani,

²³Herra, meidän Jumalamme, kuivasi Jordanin vedet, kuten hän oli kuivannut Kaislameren meidän tieltämme, niin että kansamme pääsi kulkemaan sen poikki.

²³sest Issand, teie Jumal, kuivatas teie eest Jordani vee, kuni te olite läbi läinud, nõnda nagu Issand, teie Jumal, talitas Kõrkjamerega, mille ta kuivatas meie eest, kuni olime läbi läinud,

²⁴Näin hän teki, jotta kaikki maan kansat oppisivat tuntemaan hänen kätensä voiman ja jotta te aina kunnioittaisitte Herraa, Jumalaanne.'"

²⁴et kõik maailma rahvad tunneksid Issanda kätt, kui vägev see on, et te igal ajal kardaksite Issandat, oma Jumalat.'