¹Efraimilaiset sanoivat Gideonille: "Miksi kohtelit meitä näin? Mikset kutsunut meitä mukaasi, kun lähdit sotimaan midianilaisia vastaan?" He moittivat ankarasti häntä,

¹Aga Efraimi mehed küsisid temalt: 'Miks sa tegid meile seda, et ei kutsunud meid, kui läksid sõdima Midjani vastu?' Ja nad riidlesid temaga kangesti.

²mutta Gideon sanoi heille: "Olenko minä muka tehnyt jotakin teidän tekojenne veroista? Onhan Efraimin jälkisatokin arvokkaampi kuin Abieserin koko viinisato.

²Ja tema vastas neile: 'Mida ma siis nüüd teiega võrreldes olen teinud? Eks ole Efraimi järelnoppimine parem kui Abieseri viinamarjalõikus?

³Teidän käsiinnehän Jumala antoi midianilaisten päälliköt Orebin ja Seebin. Mitä minä olen saanut aikaan teihin verrattuna?" Näin puhuen hän sai heidät leppymään.

³Teie kätte andis Jumal Midjani vürstid Oorebi ja Seebi. Aga mida olen mina teiega võrreldes suutnud teha?' Kui ta nõnda rääkis, siis nende pahameel tema vastu andis järele.

⁴Gideon saapui Jordanille ja meni kolmensadan miehensä kanssa joen yli. He olivat takaa-ajon uuvuttamia,

⁴Ja Gideon tuli Jordani äärde ning läks sellest üle, tema ja need kolmsada tagaajamisest väsinud meest, kes olid koos temaga.

⁵ja Gideon sanoi sukkotilaisille: "Antakaa leipää miehilleni. He ovat näännyksissä. Ajamme takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa."

⁵Siis ta ütles Sukkoti meestele: 'Andke ometi leivakakukesi rahvale, kes mu kannul käib, sest nad on väsinud; mina ajan taga Midjani kuningaid Sebahit ja Salmunat.'

⁶Mutta Sukkotin päämiehet vastasivat: "Joko olet saanut Sebahin ja Salmunnan kiinni ja lyönyt heiltä poikki käden? Vasta sitten vaadi meiltä ruokaa sotajoukollesi."

⁶Aga Sukkoti vürstid küsisid: 'Kas on Sebahi ja Salmuna rusikas sul juba pihus, et peame su väele leiba andma?'

⁷Gideon sanoi: "Hyvä on! Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, niin noiden sanojen tähden minä pieksen teidät verille autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla."

⁷Ja Gideon vastas: 'Tõesti, kui Issand annab mu kätte Sebahi ja Salmuna, siis ma peksan teie ihu kõrbekibuvitste ja ohakatega!'

⁸Gideon jatkoi kulkuaan Penueliin ja esitti penuelilaisille saman pyynnön. Penuelilaiset vastasivat hänelle samalla tavalla kuin sukkotilaiset olivat vastanneet.

⁸Siis ta läks sealt üles Penueli ja rääkis neile sedasama; ja Penueli mehed vastasid temale nõnda, nagu Sukkoti mehed olid vastanud.

⁹Silloin hän sanoi penuelilaisille: "Kun minä palaan voittajana, revin maahan teidän linnoituksenne."

⁹Ta tõotas siis ka Penueli meestele, öeldes: 'Kui ma rahuga tagasi tulen, siis ma kisun selle torni maha!'

¹⁰Sebah ja Salmunna olivat viidentoistatuhannen miehen kanssa Karkorissa. Vain tämän verran oli jäljellä itäisen autiomaan paimentolaisten sotajoukosta; taisteluissa oli kaatunut satakaksikymmentätuhatta miestä.

¹⁰Aga Sebah ja Salmuna olid Karkoris ja koos nendega nende väed, ligi viisteist tuhat, kõik, kes olid üle jäänud kogu hommikumaalaste väest; aga langenuid oli sada kakskümmend tuhat mõõgameest.

¹¹Gideon kulki paimentolaisten käyttämää tietä Nobahin ja Jogbehan itäpuolitse ja pääsi yllättämään sotajoukon, kun se kaikessa rauhassa lepäili leirissään.

¹¹Ja Gideon läks üles mööda telgielanike teed ida pool Nobahit ja Jogbehat ja lõi väge, sest vägi oli muretu.

¹²Molemmat midianilaiskuninkaat Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta Gideon ajoi heitä takaa, sai heidät vangiksi ja löi hajalle heidän koko sotajoukkonsa.

¹²Sebah ja Salmuna põgenesid, aga Gideon ajas neid taga ja võttis vangi mõlemad Midjani kuningad, Sebahi ja Salmuna, ja peletas minema kogu leeri.

¹³Kun Gideon, Joasin poika, palasi taistelusta Heresin solan kautta,

¹³Kui Gideon, Joase poeg, tuli tagasi taplusest Heresi tõusutee juures,

¹⁴hän sai kiinni sukkotilaisen nuorukaisen ja kuulusteli häntä. Nuorukainen kirjoitti hänelle Sukkotin päämiesten ja vanhimpien nimet; heitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentäseitsemän.

¹⁴siis ta sai kätte ühe noore mehe Sukkoti meestest ja küsitles teda; ja see kirjutas temale üles Sukkoti vürstid ja vanemad, seitsekümmend seitse meest.

¹⁵Sitten Gideon meni Sukkotin miesten luo ja sanoi: "Tässä ovat nyt Sebah ja Salmunna, joiden tähden te pilkkasitte minua. Tehän kysyitte, joko Sebah ja Salmunna olivat minun käsissäni, kun pyysin teitä antamaan ruokaa väsyneille miehilleni."

¹⁵Siis ta tuli Sukkoti meeste juurde ja ütles: 'Vaata, siin on Sebah ja Salmuna, kelle pärast te pilkasite mind, öeldes: Kas on Sebah ja Salmuna sul juba käes, et peame su väsinud meestele leiba andma?'

¹⁶Sitten Gideon vangitsi Sukkotin vanhimmat ja pieksi heidät autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla.

¹⁶Ja ta võttis linna vanemad, ja kõrbekibuvitsu ja ohakaid ja andis neid tunda Sukkoti meestele.

¹⁷Penuelin linnoituksen hän repi maahan, ja kaupungin miehet hän surmasi.

¹⁷Ja ta kiskus maha Penueli torni ning tappis linna mehed.

¹⁸Sitten hän kysyi Sebahilta ja Salmunnalta: "Minkä näköisiä olivat ne miehet, jotka te surmasitte Taborilla?" He vastasivat: "Samanlaisia kuin sinä. Jokainen oli näöltään kuin kuninkaan poika."

¹⁸Ja ta küsis Sebahilt ja Salmunalt: 'Missugused olid need mehed, kelle te Taaboril tapsite?' Ja nad vastasid: 'Need olid niisugused nagu sina. Igaüks välimuselt nagu kuningapoeg.'

¹⁹Gideon sanoi heille: "He olivat veljiäni, äitini poikia. Niin totta kuin Herra elää, minä en surmaisi teitä, jos olisitte jättäneet heidät henkiin."

¹⁹Ja tema ütles: 'Need olid mu vennad, mu ema pojad. Nii tõesti kui Issand elab: kui oleksite jätnud nad elama, ma ei tapaks teid!'

²⁰Hän sanoi esikoiselleen Jeterille: "Tapa heidät." Mutta poika pelkäsi, koska oli vielä nuori, eikä vetänyt miekkaansa esiin.

²⁰Ja ta ütles Jeterile, oma esmasündinule: 'Võta kätte, tapa nad!' Aga poiss ei tõmmanud oma mõõka, sellepärast et ta kartis, kuna ta oli alles noor.

²¹Silloin Sebah ja Salmunna sanoivat: "Tapa itse meidät. Miehellä on miehen voimat." Niin Gideon surmasi Sebahin ja Salmunnan ja otti sitten puolikuun muotoiset korut heidän kameliensa kaulasta.

²¹Siis ütlesid Sebah ja Salmuna: 'Võta ise kätte ja tule meile kallale, sest nagu mees, nõnda on ta ramm!' Ja Gideon tõusis ning tappis Sebahi ja Salmuna; ja ta võttis ehted nende kaamelite kaelast.

²²Israelilaiset sanoivat Gideonille: "Sinä olet pelastanut meidät midianilaisten käsistä. Ryhdy nyt meidän hallitsijaksemme! Myös sinun poikasi ja pojanpoikasi saavat hallita meitä sinun jälkeesi."

²²Ja Iisraeli mehed ütlesid Gideonile: 'Valitse meie üle, niihästi sina kui su poeg ja su pojapoeg, sest sa oled meid päästnud Midjani käest!'

²³Mutta Gideon sanoi heille: "Minä en ryhdy teidän hallitsijaksenne, eikä minun pojistanikaan tule teidän hallitsijoitanne, vaan Herran tulee hallita teitä."

²³Aga Gideon vastas neile: 'Ei valitse mina teie üle ega valitse mu poeg teie üle - Issand valitseb teie üle!'

²⁴Gideon sanoi heille vielä: "Yhtä tahtoisin teiltä kuitenkin pyytää. Antakaa kukin minulle yksi korurengas saaliistanne." Midianilaisilla näet oli koruinaan kultarenkaita, koska he olivat ismaelilaisia.

²⁴Ja Gideon ütles neile: 'Ühte ma palun teilt: igamees andku mulle oma saagiks saadud ninarõngas!' Neil olid ju olnud kuldninarõngad, sest nad olid ismaeliidid.

²⁵Israelilaiset vastasivat: "Hyvä on, saat mitä pyydät." He levittivät maahan viitan ja heittivät kukin sen päälle yhden renkaan saaliistaan.

²⁵Nad vastasid: 'Me anname hea meelega!' Ja nad laotasid laiali ühe mantli ning igaüks viskas sinna ninarõnga oma saagist.

²⁶Kultarenkaat, jotka Gideon oli pyytänyt lahjaksi, painoivat yhteensä tuhat seitsemänsataa sekeliä; tähän eivät sisältyneet ne puolikuun muotoiset korut, korvakorut ja purppuraiset vaatteet, jotka midianilaiskuninkailla oli ollut yllään, eivätkä heidän kameliensa kaulaketjut.

²⁶Kuldninarõngad, mis Gideon oli palunud, vaagisid tuhat seitsesada kuldseeklit, peale nende kaelaehete ja kõrvarõngaste ja purpurriiete, mida Midjani kuningad olid kandnud, ja peale kettide, mis olid olnud nende kaamelitel kaelas.

²⁷Kullasta Gideon teki efodi-kasukan kotikaupunkinsa Ofran jumalankuvaa varten. Israelilaiset kävivät palvomassa sitä ja luopuivat Herrasta. Näin kultainen kasukka koitui lankeemukseksi Gideonille ja hänen suvulleen.

²⁷Ja Gideon valmistas neist õlarüü ning asetas selle oma linna Ofrasse, ja kogu Iisrael käis seal hoora viisil selle järel; aga see sai Gideonile ja tema soole püüdepaelaks.

²⁸Hävittyään israelilaisille midianilaiset eivät enää uskaltaneet lähteä ryöstöretkilleen. Israel sai elää rauhassa neljäkymmentä vuotta, Gideonin elämän loppuun saakka.

²⁸Nõnda alandati Midjan Iisraeli laste ees ja ta ei tõstnud enam oma pead; ja maal oli Gideoni päevil rahu nelikümmend aastat.

²⁹Gideon, Joasin poika, jota sanottiin myös Jerubbaaliksi, jäi kotikaupunkiinsa asumaan.

²⁹Ja Jerubbaal, Joase poeg, läks ning elas oma kojas.

³⁰Hänellä oli useita vaimoja ja näiden kanssa seitsemänkymmentä poikaa.

³⁰Gideonil oli seitsekümmend poega, tema niudeist lähtunuid, sest tal oli palju naisi.

³¹Myös hänen Sikemissä asuva sivuvaimonsa synnytti hänelle pojan. Gideon antoi pojalle nimen Abimelek.

³¹Ja tema Sekemis olev liignaine tõi temale ka poja ilmale, kellele ta pani nimeks Abimelek.

³²Gideon, Joasin poika, kuoli korkeassa iässä, ja hänet haudattiin isänsä Joasin hautaan, joka oli abieserilaisten Ofrassa.

³²Ja Gideon, Joase poeg, suri küpses vanuses ja ta maeti oma isa Joase hauda abieserlaste Ofrasse.

³³Gideonin kuoltua israelilaiset eivät pysyneet Herralle uskollisina, vaan antautuivat jälleen palvelemaan baaleja. He ottivat jumalakseen Baal- Beritin

³³Aga kui Gideon oli surnud, pöördusid Iisraeli lapsed taas ja käisid hoora viisil baalide järel ning seadsid endile jumalaks Baal-Beriti.

³⁴eivätkä muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän ympärillään asuvien vihollisten käsistä.

³⁴Ja Iisraeli lapsed ei mõelnud enam Issandale, oma Jumalale, kes oli nad päästnud kõigi nende ümberkaudsete vaenlaste käest.

³⁵He eivät tunteneet kiitollisuutta Gideonin sukua kohtaan siitä, mitä Gideon oli Israelin hyväksi tehnyt.

³⁵Ja nad ei teinud head Jerubbaali, Gideoni perele, tasuks kõige hea eest, mida tema oli teinud Iisraelile.