¹Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.

¹Neil päevil sündis, et keiser Augustus andis käsu kirjutada üles kogu riigi rahvas.

²Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.

²See esmakordne üleskirjutus toimus ajal, kui Küreenius oli Süüria maavalitseja.

³Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

³Ja kõik läksid ennast kirja panema igaüks oma linna.

⁴Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun.

⁴Nii läks ka Joosep Galileamaalt Naatsaretist üles Juudamaale Taaveti linna, mida hüütakse Petlemmaks, sest ta oli Taaveti soost ja pärusmaalt,

⁵Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.

⁵et lasta end üles kirjutada koos Maarjaga, oma kihlatuga, kes oli lapseootel.

⁶Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika,

⁶Aga nende sealoleku aegu said päevad täis ja Maarja pidi sünnitama.

⁷ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

⁷Ta tõi ilmale oma esimese poja ning mähkis ta mähkmetesse ja asetas sõime, sest nende jaoks polnud majas kohta.

⁸Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.

⁸Karjased olid seal paigus õitsil ja valvasid öösel oma karja.

⁹Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet,

⁹Issanda ingel seisatas nende juures ja Issanda kirkus säras nende ümber ja nad kartsid üliväga.

¹⁰mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.

¹⁰Aga ingel ütles neile: 'Ärge kartke! Sest vaata, ma kuulutan teile suurt rõõmu, mis saab osaks kogu rahvale,

¹¹Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

¹¹et teile on täna sündinud Taaveti linnas Päästja, kes on Issand Kristus.

¹²Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä."

¹²Ja see on teile tunnustäheks: te leiate lapsukese mähitud ja sõimes magavat.'

¹³Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

¹³Äkitselt olid koos ingliga taevased väed Jumalat kiitmas:

¹⁴-- Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

¹⁴'Au olgu Jumalale kõrges ja maa peal rahu, inimestest hea meel!'

¹⁵Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti."

¹⁵Ja sündis, kui inglid olid nende juurest ära läinud taevasse, et karjased ütlesid üksteisele: 'Läki nüüd Petlemma, et näha saada seda, mis on sündinud, mis Issand on teatanud meile!'

¹⁶He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

¹⁶Ja nad läksid rutates ja leidsid Maarja ja Joosepi ja lapsukese, kes magas sõimes.

¹⁷Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu.

¹⁷Aga nähes teda teatasid nad sõnumist, mis neile oli räägitud selle lapse kohta.

¹⁸Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään.

¹⁸Kõik, kes kuulsid, panid seda imeks, mida karjased olid neile kõnelnud.

¹⁹Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

¹⁹Ent Maarja jättis kõik need lood meelde, mõtiskledes nende üle oma südames.

²⁰Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

²⁰Karjased pöördusid tagasi, ülistades ja kiites Jumalat kõige eest, mis nad olid kuulnud ja näinud. Kõik oli olnud nii, nagu neile oli räägitud.

²¹Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

²¹Kui kaheksa päeva sai täis ja tuli aeg lapse ümberlõikamiseks, siis pandi talle nimeks Jeesus, mille oli ütelnud ingel, enne kui laps sai ema ihusse.

²²Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen,

²²Ja kui nende puhastuspäevad Moosese Seaduse järgi said täis, viisid nad lapse üles Jeruusalemma, et teda seada Issanda ette,

²³sillä Herran laissa sanotaan näin: "Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle."

²³nõnda nagu on kirjutatud Issanda Seaduses: 'Iga poeglast, kes on avanud lapsekoja, hüütagu Issandale pühaks',

²⁴Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, "kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa".

²⁴ja et tuua Issanda Seaduses öeldu järgi ohvriks 'paar turteltuvi või kaks tuvipoega'.

²⁵Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään.

²⁵Ja vaata, Jeruusalemmas oli mees, Siimeon nimi. See mees oli õiglane ja vaga ning ootas Iisraeli lohutust, ja Püha Vaim oli tema peal.

²⁶Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun.

²⁶Püha Vaim oli talle ennustanud, et ta ei sure enne, kui ta on näinud Issanda Messiat.

²⁷Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä,

²⁷Ta tuli Vaimu ajel pühakotta. Ja kui vanemad tõid sinna lapse Jeesuse, et toimida temaga Seaduse sätte järgi,

²⁸hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:

²⁸siis ta võttis tema sülle, ülistas Jumalat ja ütles:

²⁹-- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.

²⁹'Issand, nüüd sa lased oma sulasel lahkuda rahus oma ütlust mööda,

³⁰Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,

³⁰sest mu silmad on näinud sinu päästet,

³¹jonka olet kaikille kansoille valmistanut:

³¹mille sa oled valmistanud kõigi rahvaste silme ees:

³²valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

³²valgust, mis on ilmutuseks paganaile, ja kirkust sinu rahvale Iisraelile.'

³³Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.

³³Jeesuse isa ja ema panid seda imeks, mida tema kohta räägiti.

³⁴Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta,

³⁴Ja Siimeon õnnistas neid ja ütles Maarjale, tema emale: 'Vaata, see laps on seatud languseks ja tõusuks paljudele Iisraelis ja tähiseks, mille vastu räägitakse -

³⁵ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset."

³⁵ja sinu endagi hinge läbistab mõõk -, et tuleksid ilmsiks paljude südamete mõtted.'

³⁶Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,

³⁶Seal oli ka prohvet Hanna, Penueli tütar, Aaseri suguharust, kes oli kõrgesse ikka jõudnud. Ta oli mehega elanud seitse aastat pärast oma neitsipõlve

³⁷mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen.

³⁷ja lesk olnud kuni kaheksakümne neljanda eluaastani. Tema ei lahkunud pühakojast, vaid teenis Jumalat ööd ja päevad paastumiste ja palvetamistega.

³⁸Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

³⁸Tema tuli sel tunnil sinna ja ülistas Jumalat ning kõneles Jeesusest kõigile, kes ootasid Jeruusalemma lunastust.

³⁹Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin.

³⁹Kui nad olid täitnud kõik, mis tuli teha Issanda Seaduse järgi, siis nad pöördusid tagasi Galileasse oma külla Naatsaretti.

⁴⁰Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.

⁴⁰Laps aga kasvas ja sai tugevaks ning täitus tarkusega. Ja Jumala arm oli tema peal.

⁴¹Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

⁴¹Tema vanemad käisid igal aastal paasapühadel Jeruusalemmas.

⁴²Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli.

⁴²Kui Jeesus oli saanud kaheteistkümneaastaseks, läksid nad üheskoos pühadeaja kombe järgi üles Jeruusalemma.

⁴³Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin.

⁴³Kui nad olid pärast nende päevade möödumist teel kodu poole, jäi Jeesus Jeruusalemma, ent tema vanemad ei teadnud seda.

⁴⁴Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

⁴⁴Aga et nad arvasid tema olevat teekaaslaste seas, käisid nad ära ühe päeva tee ja hakkasid alles siis otsima teda sugulaste ja tuttavate juurest.

⁴⁵Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä.

⁴⁵Ja kui nad teda ei leidnud, pöördusid nad teda otsides tagasi Jeruusalemma.

⁴⁶Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä.

⁴⁶Kolme päeva pärast sündis, et nad leidsid Jeesuse pühakojas istumas õpetajate keskel neid kuulamas ja küsitlemas.

⁴⁷Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia.

⁴⁷Kõik, kes teda kuulsid, olid hämmastunud tema mõistusest ja ta vastustest.

⁴⁸Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: "Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme."

⁴⁸Ja Jeesuse vanemad olid teda nähes jahmunud ning ta ema ütles talle: 'Poeg, miks sa oled meile nõnda teinud? Vaata, su isa ja mina oleme sind südamevaluga otsinud.'

⁴⁹Jeesus vastasi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?"

⁴⁹Ent tema ütles neile: 'Miks te siis olete mind otsinud? Kas te ei teadnud, et ma pean olema neis paigus, mis on mu Isa päralt?'

⁵⁰Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti.

⁵⁰Aga nemad ei mõistnud neid sõnu, mis ta neile rääkis.

⁵¹Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä.

⁵¹Jeesus läks koos nendega ja tuli Naatsaretti ning oli neile allaheitlik. Tema ema hoidis kõik need lood oma südames alal.

⁵²Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä.

⁵²Ja Jeesus kasvas tarkuses ja pikkuses ja armus Jumala ja inimeste juures.