¹Ennussana. Herran sana, jonka Malakia puhui Israelille.

¹Ennustus. Issanda sõna Iisraelile Malaki kaudu:

²-- Minä rakastan teitä, sanoo Herra. Mutta te kysytte: "Missä sinun rakkautesi näkyy?" -- Eikö Esau ollut Jaakobin veli? sanoo Herra. Jaakobia minä rakastin,

²'Mina olen teid armastanud, ütleb Issand. Aga teie ütlete: 'Kuidas sa meid oled armastanud?' Kas Eesav ei olnud Jaakobi vend? ütleb Issand. Jaakobit ma armastasin,

³mutta Esauta vihasin. Minä tein Esaun vuoret autioiksi, hänen perintömaansa sakaalien asuinpaikaksi.

³aga Eesavit ma vihkasin; ma tegin ta mäestiku lagedaks ja jätsin ta pärisosa kõrbe ðaakalitele.

⁴Kun edomilaiset sanovat: "Meidät on murskattu, mutta me rakennamme jälleen raunioitten paikalle", silloin Herra Sebaot lausuu: -- Rakentakoot vain, mutta minä revin kaiken hajalle! Heidän maataan kutsutaan aina jumalattomuuden maaksi, ja heitä itseään sanotaan kansaksi, jota Herra ikuisesti vihaa.

⁴Kui Edom ütleb: 'Me oleme purustatud, aga me ehitame varemed taas üles', siis ütleb vägede Issand nõnda: Nad ehitavad küll, aga mina kisun maha; ja neid nimetatakse 'süüteo maaks' ja 'rahvaks, keda Issand on neednud igaveseks'.

⁵Te tulette näkemään sen omin silmin, ja silloin te sanotte: "Suuri on Herra! Kauas ulottuu hänen valtansa yli Israelin rajojen!"

⁵Teie silmad saavad seda näha ja te ütlete: 'Issand on suur üle Iisraeli piiri!'

⁶-- Poika kunnioittaa isäänsä ja palvelija isäntäänsä. Minä olen teidän isänne, miksi ette kunnioita minua? Minä olen teidän isäntänne, miksi ette palvele minua? Tätä minä, Herra Sebaot, kysyn teiltä, te papit, jotka pidätte minua pilkkananne. "Miten me olemme pitäneet sinua pilkkanamme?" te kysytte.

⁶Poeg austab isa ja sulane isandat. Aga kui mina olen isa, kus on siis minu au? Ja kui mina olen Issand, kus on siis minu kartus? ütleb vägede Issand teile, preestrid, kes te põlgate minu nime. Aga te ütlete: 'Kuidas me põlgame su nime?'

⁷-- Siten, että olette tuoneet minun alttarilleni epäpuhdasta ruokaa. "Miten me olemme halveksineet sinua?" te kysytte. -- Siten, että olette ajatelleet: Herran pöytä ei ole minkään arvoinen.

⁷Te toote mu altarile rüvetatud leiba. Aga te ütlete: 'Kuidas me rüvetame sind?' Sellega, et ütlete: 'Issanda laud on põlastusväärne.'

⁸Kun te tuotte uhrattavaksi sokean eläimen, eikö se ole väärin? Kun te tuotte uhrattavaksi ontuvan tai sairaan eläimen, eikö se ole väärin? Yritä viedä sellainen lahjaksi käskynhaltijallesi! Luuletko, että hän on tyytyväinen sinuun ja ottaa sinut ystävällisesti vastaan? Näin sanoo Herra Sebaot.

⁸Jah, kui te toote ohvriks pimeda, siis ei olevat see paha; või kui te toote lonkaja või tõbise, siis ei olevat see paha. Vii see ometi oma maavalitsejale! Kas temal on sinust hea meel või kas ta peab sinust lugu? ütleb vägede Issand.

⁹Ja sellaisia uhreja te tuotte Jumalallenne! Niillä te yritätte päästä hänen suosioonsa, että hän olisi teille armollinen. Kun te näin teette, luuletteko, että hän täyttää pyyntönne? Näin sanoo Herra Sebaot.

⁹Ja nüüd: leevendage ometi Jumala palet, et ta oleks meile armuline! Teie käest on see tulnud - kas ta saaks teist lugu pidada? ütleb vägede Issand.

¹⁰Kunpa joku teistä sulkisi temppelin ovet, ettette pääsisi turhaan sytyttämään tulta minun alttarilleni! En välitä teistä, sanoo Herra Sebaot, eivätkä teidän uhrilahjanne ole minulle mieleen.

¹⁰Kes ometi oleks teie hulgast, kes suleks uksed, et te ei saaks ilmaaegu süüdata tuld mu altaril? Mul ei ole teist hea meel, ütleb vägede Issand, ja roaohver teie käest ei meeldi mulle.

¹¹"Auringonnousun maista auringonlaskun maihin saakka minun nimeni on suuri. Kaikkialla minulle uhrataan suitsukkeita ja puhtaita ruokauhreja, sillä minun kunniani on suuri kansojen keskuudessa", sanoo Herra Sebaot.

¹¹Sest päikesetõusu poolt päikeseloojaku poole on mu nimi paganate seas suur, ja igas paigas suitsutatakse ning tuuakse mu nimele puhas roaohver. Sest mu nimi on paganate seas suur, ütleb vägede Issand.

¹²"Mutta te häpäisette minun nimeni, kun ajattelette, että Herran pöydän saa saastuttaa tuomalla kelvottomia uhrilahjoja.

¹²Aga teie teotate seda, kui te ütlete: 'Issanda laud on rüvetatud, ja selle vilja, tema rooga, võib põlata.'

¹³Ja kun te sanotte: 'Voi, mikä vaiva tästä uhraamisesta onkaan!', te sytytätte minun vihani", sanoo Herra Sebaot. "Kun tuotte varastetun, ontuvan tai sairaan eläimen uhrilahjaksi, luuletteko silloin, että teidän uhrinne on minulle mieleen?" kysyy Herra.

¹³Ja te ütlete: 'Vaata, missugune vaev!' ja alahindate seda, ütleb vägede Issand. Te toote seda, mis on röövitud, lonkaja ja tõbine. Ja see peab olema ohvriand, mida te toote. Kas mul peaks olema hea meel seda teie käest vastu võtta? ütleb Issand.

¹⁴"Kirottu olkoon petturi, joka on luvannut antaa Herralle virheettömän uroksen laumastaan mutta uhraakin hänelle viallisen eläimen. Minä olen suuri kuningas, ja kaikki kansat pelkäävät minun nimeäni", sanoo Herra Sebaot.

¹⁴Neetud olgu petis, kellel on karjas isane loom ja kes on selle tõotanud, aga ohverdab Issandale vigase! Sest mina olen suur kuningas, ütleb vägede Issand, ja mu nimi on kardetav paganate seas.