1Matkalaulu. Kovin on minua vainottu nuoresta asti -- näin sanokoon Israel --
1Palveteekonna laul. Palju on mind rõhutud mu noorpõlvest peale - nõnda ütelgu Iisrael -,
2kovin on minua vainottu nuoresta asti, vainottu, mutta ei lannistettu.
2palju on mind rõhutud mu noorpõlvest peale: ometi ei ole minust jagu saadud.
3Selkäni on kuin kyntäjän jäljiltä, pitkiä vakoja täynnä.
3Mu selja peal on kündjad kündnud, nad on ajanud pikki vagusid.
4Herra on vanhurskas! Hän päästää meidät jumalattomien köysistä.
4Issand on õiglane, ta on õelate köied katki lõiganud.
5Häpeällisesti joutuvat perääntymään kaikki, jotka vihaavat Siionia.
5Jäägu häbisse ja taganegu kõik, kes vihkavad Siionit!
6He ovat kuin katolla kasvava ruoho, joka kuivuu heti oraalle ehdittyään --
6Nad olgu nagu rohi katustel, mis kuivab, enne kui see kitkutakse,
7siitä ei leikkaaja kättään täytä, ei lyhteen sitoja syliään,
7millest lõikaja ei saa endale peotäit ega siduja sületäit
8eivätkä ohikulkijat sano: "Siunatkoon teitä Herra." Me siunaamme teidät Herran nimessä.
8ja möödaminejad ei ütle: 'Issanda õnnistus olgu teiega! Me õnnistame teid Issanda nimega!'