¹Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle, tämä Herran sana:

¹Daarjavese teisel aastal, kaheksandas kuus, tuli Issanda sõna prohvet Sakarjale, Iddo poja Berekja pojale; ta ütles:

²"Herra on ankarasti vihastunut teidän isiinne.

²'Issand oli väga vihane teie vanemate peale.

³Julista siis kansalle nämä Herran Sebaotin sanat: -- Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot.

³Seepärast ütle neile: Nõnda ütleb vägede Issand: Pöörduge minu juurde, ütleb vägede Issand, siis ma pöördun teie juurde, ütleb vägede Issand!

⁴"Älkää tehkö niin kuin isänne! Aikaisemmat profeetat julistivat heille: 'Näin sanoo Herra Sebaot: Palatkaa vääriltä teiltänne ja lakatkaa tekemästä pahaa!' Mutta teidän isänne eivät kuunnelleet minua, eivät välittäneet puheistani, sanoo Herra.

⁴Ärge olge oma vanemate sarnased, kellele endised prohvetid hüüdsid, öeldes: Nõnda ütleb vägede Issand: Pöörduge ometi oma kurjadelt teedelt ja oma kurjadest tegudest! Aga nad ei kuulanud ega pannud mind tähele, ütleb Issand.

⁵-- Missä isänne nyt ovat? Entä profeetat? Elävätkö hekään ikuisesti?

⁵Teie vanemad - kus nad on? Ja prohvetid - kas nad elavad igavesti?

⁶Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen teidän isienne kohdalla." He tutkivat itseään ja myönsivät: "Niin kuin Herra Sebaot oli sanonut tekevänsä meille pahojen töittemme ja syntiemme vuoksi, niin hän on myös tehnyt."

⁶Aga minu sõnad ja seadused, mis ma andsin oma sulastele prohvetitele, eks need tabanud teie vanemaid, nii et nad pöördusid ja ütlesid: Nõnda nagu vägede Issand nõuks võttis meiega talitada meie eluviiside ja tegude järgi, nõnda ta meiega talitas.'

⁷Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle. Profeetta kertoo:

⁷Kahekümne neljandal päeval, üheteistkümnendas kuus, see on sebatikuus, Daarjavese teisel aastal, tuli Issanda sõna prohvet Sakarjale, Iddo poja Berekja pojale; ta ütles:

⁸Minä näin yöllä näyn. Mies ratsasti punaruskealla hevosella ja pysähtyi myrttipensaita kasvavaan laaksoon. Hänen jäljessään ratsasti toisia miehiä punaruskeilla, vaaleanruskeilla ja valkoisilla hevosilla.

⁸'Mul oli öösel nägemus, vaata, üks mees ratsutas punase hobuse seljas. Siis ta seisatas sügavikus olevate mürdipuude keskel ja tema järel tulid punased, võigud ja valged hobused.

⁹Minä kysyin: "Herrani, keitä nämä ratsastajat ovat?" Enkeli, joka puhui kanssani, vastasi: "Sinä saat tietää, keitä he ovat."

⁹Siis ma küsisin: 'Kes need on, Issand?' Ja ingel, kes minuga rääkis, vastas mulle: 'Ma näitan sulle, kes need on.'

¹⁰Myrttipensaiden keskelle seisahtunut mies sanoi: "Nämä ovat ratsastajia, jotka Herra on lähettänyt kulkemaan maata pitkin ja poikin."

¹⁰Ja mees, kes seisis mürdipuude keskel, kostis ning ütles: 'Nemad on need, keda Issand on läkitanud maad läbi käima.'

¹¹He ilmoittivat Herran enkelille, joka oli seisahtunut myrttipensaiden keskelle: "Me olemme kulkeneet maata ristiin rastiin, ja yhä on kaikkialla hiljaista."

¹¹Ja nad vastasid Issanda inglile, kes seisis mürdipuude keskel, ning ütlesid: 'Me oleme maa läbi käinud, ja vaata, kogu maa elab rahus.'

¹²Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta."

¹²Siis kostis Issanda ingel ja ütles: 'Vägede Issand! Kui kaua sa keelad halastust Jeruusalemmale ja Juuda linnadele, kelle pärast sa oled olnud pahane need seitsekümmend aastat?'

¹³Silloin Herra lohdutti enkeliä ja puhui hänelle lempeästi.

¹³Aga Issand vastas inglile, kes minuga rääkis, heade, trööstivate sõnadega.

¹⁴Enkeli, joka puhui kanssani, lausui minulle: "Julista ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: -- Minä rakastan palavasti Jerusalemia, minä puolustan Siionia.

¹⁴Ja ingel, kes minuga rääkis, ütles mulle: 'Hüüa ja ütle: Nõnda ütleb vägede Issand: Mu püha viha Jeruusalemma ja Siioni pärast on suur.

¹⁵Mutta minä vihaan niitä kansoja, jotka kerskuvat olevansa turvassa. Kun minä hetkeksi vihastuin omalle kansalleni, nuo kansat tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.

¹⁵Ma olen väga vihastanud muretute paganate peale, kes, kui ma olin vähem vihane, aitasid õnnetusele kaasa.

¹⁶"Sen tähden Herra sanoo: -- Minä käännyn jälleen Jerusalemin puoleen ja armahdan sitä. Minun temppelini rakennetaan sinne, sanoo Herra Sebaot. Mittanuora pingotetaan Jerusalemin yli, koko kaupunki rakennetaan uudelleen.

¹⁶Seepärast ütleb Issand nõnda: Ma pöördun halastusega tagasi Jeruusalemma juurde. Minu koda tuleb seal üles ehitada, ütleb vägede Issand, ja mõõdunöör veetagu pinguli Jeruusalemma üle!

¹⁷"Julista edelleen: Näin sanoo Herra Sebaot: -- Vielä tulee minun kaupungeissani vallitsemaan yltäkylläisyys. Vielä minä annan Siionille lohdutuksen, vielä minä valitsen Jerusalemin omaksi kaupungikseni."

¹⁷Hüüa veel ja ütle: Nõnda ütleb vägede Issand: Minu linnad voolavad taas jõukusest üle ja Issand trööstib taas Siionit ning valib taas Jeruusalemma!'

¹⁸(H2:1)Sitten sain nähdä neljä sarvea.

¹⁹(H2:2)Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Mitä nämä tarkoittavat?" Hän vastasi: "Nämä sarvet tarkoittavat niitä kansoja, jotka ovat hajottaneet Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat ympäri maailmaa."

²⁰(H2:3)Sen jälkeen Herra antoi minun nähdä neljä seppää.

²¹(H2:4)Minä kysyin: "Mitä he aikovat tehdä?" Hän vastasi: "Nuo sarvet ovat hajottaneet Juudan asukkaat ympäri maailmaa, niin ettei kukaan ole voinut enää nostaa päätään. Nuo sepät taas ovat tulleet pelottamaan viholliskansat pois ja murskaamaan niiden sarvet, joilla ne ovat puskeneet Juudan maata ja karkottaneet sen asukkaat kaikkialle maailmaan."