1Kun ammonilaisten kuningas Nahas kuoli, hallitsijaksi tuli hänen poikansa.
1Après cela, Nachasch, roi des fils d'Ammon, mourut, et son fils régna à sa place.
2Daavid sanoi: "Haluan osoittaa ystävyyttä Nahasin pojalle Hanunille, niin kuin hänen isänsä osoitti minulle." Hän lähetti sanansaattajia esittämään surunvalittelun Hanunille hänen isänsä kuoleman vuoksi. Kun Daavidin miehet saapuivat ammonilaisten maahan Hanunin luo esittääkseen hänelle valittelut,
2David dit: Je montrerai de la bienveillance à Hanun, fils de Nachasch, car son père en a montré à mon égard. Et David envoya des messagers pour le consoler au sujet de son père. Lorsque les serviteurs de David arrivèrent dans le pays des fils d'Ammon auprès de Hanun, pour le consoler,
3ammonilaisten päämiehet sanoivat Hanunille: "Luuletko, että Daavid on lähettänyt nämä miehet luoksesi vain kunnioittaakseen isääsi ja esittääkseen surunvalittelunsa? Varmasti hän on lähettänyt heidät vakoilemaan ja tutkimaan maatasi voidakseen kukistaa sen."
3les chefs des fils d'Ammon dirent à Hanun: Penses-tu que ce soit pour honorer ton père que David t'envoie des consolateurs? N'est-ce pas pour reconnaître la ville et pour la détruire, et pour explorer le pays, que ses serviteurs sont venus auprès de toi?
4Silloin Hanun otti kiinni Daavidin miehet, ajatti heiltä tukan ja parran ja leikkautti heidän vaatteistaan takamuksia myöten puolet pois. Sitten hän päästi heidät menemään.
4Alors Hanun saisit les serviteurs de David, les fit raser, et fit couper leurs habits par le milieu jusqu'au haut des cuisses. Puis il les congédia.
5Miehet lähtivät matkaan. Kun Daavid sai kuulla, millaisen häväistyksen he olivat kärsineet, hän lähetti sanansaattajia viemään heille käskyn: "Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa vasta sitten tänne."
5David, que l'on vint informer de ce qui était arrivé à ces hommes, envoya des gens à leur rencontre, car ils étaient dans une grande confusion; et le roi leur fit dire: Restez à Jéricho jusqu'à ce que votre barbe ait repoussé, et revenez ensuite.
6Ammonilaiset tiesivät nyt joutuneensa Daavidin vihoihin. Sen vuoksi Hanun ja ammonilaiset lähettivät Mesopotamian ja Maakan aramealaisille ja sobalaisille tuhat talenttia hopeaa palkatakseen niillä käyttöönsä sotavaunuja ja vaunusotilaita.
6Les fils d'Ammon virent qu'ils s'étaient rendus odieux à David, et Hanun et les fils d'Ammon envoyèrent mille talents d'argent pour prendre à leur solde des chars et des cavaliers chez les Syriens de Mésopotamie et chez les Syriens de Maaca et de Tsoba.
7He saivat palkatuksi kolmekymmentäkaksituhatta sotavaunua sekä Maakan kuninkaan ja hänen sotajoukkonsa. Nämä lähtivät liikkeelle ja asettuivat leiriin Medeban edustalle, ja myös ammonilaisten joukot kokoontuivat eri paikkakunnilta lähteäkseen sotaan.
7Ils prirent à leur solde trente-deux mille chars et le roi de Maaca avec son peuple, lesquels vinrent camper devant Médeba. Les fils d'Ammon se rassemblèrent de leurs villes, et marchèrent au combat.
8Tämän kuultuaan Daavid lähetti heitä vastaan Joabin ja koko vakinaisen väkensä.
8A cette nouvelle, David envoya contre eux Joab et toute l'armée, les hommes vaillants.
9Ammonilaiset tulivat ulos kaupungistaan ja järjestäytyivät taisteluun portin edustalle, mutta kuninkaat, jotka olivat tulleet avuksi, olivat eri joukkona vähän kauempana.
9Les fils d'Ammon sortirent, et se rangèrent en bataille à l'entrée de la ville; les rois qui étaient venus prirent position séparément dans la campagne.
10Kun Joab näki, että taistelu uhkasi häntä sekä edestä että takaa, hän valitsi itselleen Israelin parhaat soturit ja järjesti heidät rintamaan aramealaisia vastaan.
10Joab vit qu'il avait à combattre par devant et par derrière. Il choisit alors sur toute l'élite d'Israël un corps, qu'il opposa aux Syriens;
11Muut joukot hän antoi veljensä Abisain komentoon, ja tämä järjesti ne ammonilaisia vastaan.
11et il plaça sous le commandement de son frère Abischaï le reste du peuple, pour faire face aux fils d'Ammon.
12Joab sanoi: "Jos aramealaiset näyttävät pääsevän minusta voitolle, tule sinä minun avukseni, jos taas ammonilaiset ovat pääsemässä sinusta voitolle, minä tulen auttamaan sinua.
12Il dit: Si les Syriens sont plus forts que moi, tu viendras à mon secours; et si les fils d'Ammon sont plus forts que toi, j'irai à ton secours.
13Ole luja! Meidän on pysyttävä rohkeina kansamme tähden ja Jumalamme kaupunkien vuoksi. Voitamme, jos Herra niin tahtoo."
13Sois ferme, et montrons du courage pour notre peuple et pour les villes de notre Dieu, et que l'Eternel fasse ce qui lui semblera bon!
14Sitten Joab ryhtyi joukkoineen taisteluun aramealaisia vastaan, ja nämä pakenivat hänen tieltään.
14Joab, avec son peuple, s'avança pour attaquer les Syriens, et ils s'enfuirent devant lui.
15Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin perääntyivät Joabin veljen Abisain edestä ja vetäytyivät kaupunkiinsa. Joab palasi Jerusalemiin.
15Et quand les fils d'Ammon virent que les Syriens avaient pris la fuite, ils s'enfuirent aussi devant Abischaï, frère de Joab, et rentrèrent dans la ville. Et Joab revint à Jérusalem.
16Kun aramealaiset näkivät kärsineensä tappion taistelussa Israelia vastaan, he lähettivät sananviejiä ja pyysivät Eufratin toisella puolella asuvia aramealaisia tulemaan apuun. Nämä lähtivät matkaan Hadadeserin sotaväen päällikön Sofakin johdolla.
16Les Syriens, voyant qu'ils avaient été battus par Israël, envoyèrent chercher les Syriens qui étaient de l'autre côté du fleuve; et Schophach, chef de l'armée d'Hadarézer, était à leur tête.
17Saatuaan tästä tiedon Daavid kokosi Israelin sotavoimat ja ylitti Jordanin, ja sitten hän meni heitä vastaan ja järjesti joukkonsa taisteluun. Myös aramealaiset järjestivät joukkonsa ja ryhtyivät taisteluun Daavidia vastaan.
17On l'annonça à David, qui assembla tout Israël, passa le Jourdain, marcha contre eux, et se prépara à les attaquer. David se rangea en bataille contre les Syriens.
18He joutuivat kuitenkin pakenemaan israelilaisten tieltä, ja Daavid tuhosi aramealaisilta seitsemäntuhatta sotavaunua ja surmasi neljäkymmentätuhatta jalkamiestä. Myös heidän sotaväkensä päällikön Sofakin hän surmasi.
18Mais les Syriens, après s'être battus avec lui, s'enfuirent devant Israël. David leur tua les troupes de sept mille chars et quarante mille hommes de pied, et il fit mourir Schophach, chef de l'armée.
19Kun Hadadeserin liittolaiset näkivät joutuneensa tappiolle taistelussa israelilaisia vastaan, he tekivät Daavidin kanssa rauhan ja alistuivat hänen valtaansa. Tämän jälkeen aramealaiset eivät enää suostuneet auttamaan ammonilaisia.
19Les serviteurs d'Hadarézer, se voyant battus par Israël, firent la paix avec David et lui furent assujettis. Et les Syriens ne voulurent plus secourir les fils d'Ammon.